Opera Beyond: immersiivinen teknologia

Osallistuin immersiivistä teknologiaa ja
esittävää taidetta yhdistävään konferenssiin 

Osallistuin eilen helatorstaina First Session -konferenssin ensimmäiseen päivään. Sen teemana oli immersiivinen teknologia esittävässä taiteessa. Järjestäjänä toimi Kansallisoopperan nelivuotinen projekti Opera Beyond.

Konferenssi jatkuu vielä tämän päivän ja iltapäivällä julkistetaan Memories of the Future -kilpailun voittaja. Kilpailulla on haettu uusia innovaatioita oopperan, baletin ja teknologian yhdistämiseen. Voittajateoksen Suomen kansallisopperalle ja -baletille säveltää Esa-Pekka Salonen ja dramaturkina tulee toimimaan Paula Vesala.

Lähdin tutustumaan mahdollisuuksiin, mitä immersiivinen teknologia voisi olla oopperassa ja esittävässä taiteessa. Itse tunnen teemaa lähinnä opetuksen näkökulmasta, mutta astuminen oman kuplan ulkopuolelle oli mielenkiintoista. Taiteen ja oopperan käyttäjänä en varmaan paljon poikkea ikäisistäni suomalaisista. Oopperassa olen käynyt muutaman kerran, viimeksi noin 20 vuotta sitten. Edellisestä baletista lienee noin 10 vuotta. Lontoon musikaaleja olen viime vuosina nähnyt toistakymmentä. Museokortti minulla on toista vuotta ja olen kovasti innoissani museoissa kohtaamistani lisätyn ja virtuaalitodellisuuden toteutuksista.

Peilasin tapahtumassa esillä ollutta oppimisen maailmaan. Siihen liittyen etenkin Sarah Ellis Royal Shakespeare Companystä nosti esiin tuttuja näkökulmia. Ellis työskentelee digitaalisen kehittämisen johtajana ja hän korosti, että teknologiaa tulee hydyntää yhteisten kokemusten luomiseen, ei niin, että se sulkee osan ihmisistä pois. Toisena näkökulmana oli teknologian rooli. Esimerkiksi Shakespeare-teatterissa ei voida tehdä asioita uudella tavalla, vain koska on keksitty hienoa teknologiaa. Lähtökohtana tulee hänen mukaansa aina olla itse teksti, mistä lähdetään liikkeelle. Ellis puhui myös avoimen jakamisen merkityksestä sekä luovuudesta ja inspiraatiosta: ”The future is in our thinking.”

Sain tapahtumasta sen vaikutelman, että teknologian hyödyntämisellä esittävässä taiteessa on päällimmäisenä kaksi tavoitetta: uuden yleisön houkutteleminen ja uudenlaisten ilmaisun tapojen hyödyntäminen.

Tuoko teknologia uutta yleistöä?

Uskon vahvasti, että teknologia houkuttelee uutta yleisöä oopperaan ja ylipäätään taiteiden ja kulttuurin pariin. Olen nähnyt useita hienoja teknologiaa hyödyntäviä juttuja etenkin Euroopan suurkaupunkien museoissa. Muutama viikko sitten kävin Kööpenhaminassa ja miettiessäni mitä siellä haluan tehdä, lähdin etsimään, millaista lisättyyn tai virtuaalitodellisuuteen liittyvää nähtävää kaupungissa olisi. Mielessäni olivat tuolloin etenkin museot. Huomasin jo toistamiseen kaipaavani kansainvälistä portaalia, mistä tällaista kulttuuritarjontaa voisi etsiä, sillä hakukoneet eivät mainittavia tuloksia tuottaneet. Kertokaa minulle, jos tällainen portaali on jo olemassa!

Helsinki XR Center on kulttuurialojen
 yhteydessä toimiva keskus

Konferenssin demoalueella oli hieno esimerkki saksalaisesta oopperasta, missä on hyödynnetty virtuaalitodellisuutta. Badische Staats Theaterin  ja Landestheater Linzin Digital Freischütz -esityksessä oopperamusiikki kuullaan livenä (demoalueella kuulokkeista), mutta katse on vain virtuaalitilassa. Siellä voi seurata laulajaa puolen metrin päästä tai lähteä seikkailemaan digitaalisesti tuotettuun varsin abstraktiin ympäristöön, jonne onnistuin esityksen aikana eksymäänkin. 

En varmasti ole ainoa teknologian kanssa työskentelevä, joka on houkuteltavissa monenlaisiin esityksiin, joissa hyödynnetään uudella tavalla immersiivistä teknologiaa. Konferenssissa mainittiin tällaisten esitysten houkutelleen esityksiin selvästi aiempaa nuorempia käyttäjäryhmiä.

Välillä sekin riittää, että esityksen teema liittyy teknologiaan. Kävin syksyllä teatterissa, ja sain houkuteltua nuorisoakin mukaan. Tampereen työväen teatteri käsitteli näytelmässä The Nether (ks. bloggaukseni) virtuaalimaailmojen eettisiä kysymyksiä.

Kun taiteessa teknologian yksi tavoite on tuoda uutta yleisöä, siinä on paljon yhtäläisyyttä oppilaitosten toimintaan. Moderneilla ja innostavilla oppimisympäristöillä ja opetusmenetelmillä voidaan houkutella opiskelijoita tiettyyn oppilaitokseen. Usein teknologia auttaa myös motivoinnissa ja asioiden havainnollistamisessa. Myös virtuaalisisältöihin usein liittyvä tarinallistaminen voi tukea oppimista.

Uudenlaisia ilmaisun ja vuorovaikutuksen tapoja

Teknologian käytön yksi tavoite taiteessa on uudenlainen ilmaisu. Oikeiden tanssijoiden ohella lavalla on nähty Momo-robotti sekä virtuaalisia tanssijoita. Teknologiaa hyödynnetään myös mm. äänisuunittelussa ja lavastuksessa sekä silloin kun kulttuurielämys halutaan tuoda äänitiedostoa monipuolisempana elämyksenä laajemminkin saataville.

Teknologia on tuonut myös uudenlaisia taidemuotoja. Konferenssissa tapasin taiteilija muotoilija Sannaliina Kuussaaren, jonka valotaideteos Dubain Burj Khalifan seinällä esitettiin ensi kerran diwal-juhlan aikaan ja tulee nyt pyörimään siellä kuukauden ajan. Jos Dubain matka ei ole suunnitteilla, näet esityksen myös YouTubesta Burj Khalifa light show | Dubai Tour 2018 (3:32 min).

Taide ei tapahdu vakuumissa. Kyse on vuorovaikutuksesta, jossa teknologiallakin voi olla rooli, totesi Ike Rings Futuricelta. Kysymys yleisön roolin muuttumisesta sekä osallistumisen ja osallistamisen tavoista oli läsnä monella puhujalla. Somesta näkee, miten yleistön rooli on siellä jo muuttunut, kun voidaan jakaa kokemuksia ja olla vuorovaikutuksessa, mutta miten muuttuvat itse esitykset? Esillä oli myös kysymys, miten ja milloin jokainen voi valita oman todellisuutensa. Tällä viitattiin etenkin lisätyn todellisuuden hyödyntämiseeen.

Opetuksen puolella teknologia on muuttanut paljon oppijoiden osallistamista. Pienryhmissähän se on aina ollut mahdollista, mutta verkon sovellusten avulla se on monipuolistunut ja vuorovaikutus onnistuu nyt myös massaluennoilla ja konferensseissa.

Opetuksen kentällä oppijat sisällön tuottajina (Students as Creators) on ollut vuosia yksi keskeinen trendi. Teknologia tarjoaa runsaasti helppokäyttöisiä ja maksuttomia sovelluksia erilaisten videotarinoiden, animaatioiden, julkaisujen, virtuaalimatkojen ym. tekemiseen. Jos teknologian mahdollisuuksia ei kouluissa hyödynnettäisi, se eläisi mennessä eikä valmistaisi nuoria tulevaisuuteen. 

Tapahtuman ensimmäinen päivä Twitterissä

En ole varmaan 10 vuoteen osallistunut konferenssiin ilman, että siitä tviittaisin. Nytkin tein muistiinpanoni suoraan Twitteriin. Konferenssin hashtageina käytettiin sekä hankkeen #firstsession tunnusta että konferenssin #firstsession2019. Alla tilastoa ensiksi mainitun ja enemmän käytetyn tunnisteen käytöstä Twitterissä. 

Mukana on 111 tviittiä tältä viikolta. Jälkimmäisen konferenssipäivän tviitit tästä puuttuvat, mutta löydät ne em. linkeistä. Tänä aika tunnusta käytti 52 tahoa, jotka ovat sekä yksittäisiä henkilöitä että organisaatioita. Ensimmäisen päivän tviitit näkyivät viestivirrassa 695 147 taholle. Upotin alle tärkeimmät eli retviitatuimmat tviitit ja niiden alle useimmin tykkäyksiksi merkityt tviitit.

See our @DHernonBellLabs speak at #FirstSession conference in #Helsinki on May 31 at 11:30am. He will discuss the importance of collaborations between engineers/scientists & artists to humanize #technology. @BeyondOpera #OperaBeyond #Art #WeSpeakMusic https://t.co/Fa763mbXWs

— Bell Labs (@BellLabs) 30. toukokuuta 2019

This can't be repeated often enough: Good sound is in the script. Thanks, Jean-Pascal @HeadspaceStudio #operabeyond pic.twitter.com/SIdXOdbhdS

— Mathis Nitschke (@MathisNitschke) 30. toukokuuta 2019

Really delighted to share @TheRSC work in Helsinki today #OperaBeyond https://t.co/wcPd4Iz2xo

— Sarah Ellis (@scarahnellis) 30. toukokuuta 2019

Thanks for all the nice tweets about the talk at #OperaBeyond - have a look at Five Telegrams here: https://t.co/HkjacOFzjR book your tickets for @AnnaHMeredith at @helsinkifest also remember that we’re hiring (and accept speculative applications) https://t.co/03WblInJF4

— 59 Productions (@59productions) 30. toukokuuta 2019

Launching @BeyondOpera First Session at @oopperabaletti with Momo the Robot, @esapekkasalonen, @LilliPaasikivi and Richard Slaney of @59productions!! Thrilled to gaze into the future right here today... 😀#operabeyond #firstsession2019 #AdventuresInMusic pic.twitter.com/jPYODiLaYF

— Jari Kallio (@KalliJari) 30. toukokuuta 2019

Such an amazing team here today for #operabeyond Now @esapekkasalonen sharing his thoughts on what makes this project totally unique globally. Taking opera beyond :) pic.twitter.com/XxWcBxp6lI

— Peter Vesterbacka (@pvesterbacka) 30. toukokuuta 2019

Opintomatka: Kööpenhamina rekrytoi ja suosii yritysyhteistyötä

International House Copenhagenin sisääntulon luona oli
tällainen kuva, mistä löytyi yhdestä neliöstä peili.

Osallistuin toukokuussa Kiipulan ammattiopiston kahdeksanhenkisen projekti-, kehitys- ja kansainvälisyystiimin opinto- ja tyhy-reissulle Kööpenhaminaan. Tavoitteemme oli tutustua Tanskan koulutuksen ja työllistyminen käytänteisiin.

Alla kerron ensin vierailukohteestamme, jota meille esitteli Michel Berg. Ryhmäkuvan jälkeen lainaan otteita Kiipulan kehitysjohtaja Petteri Oran matkaraportista. Lopuksi esittelen kaupunkia ThingLinkillä tekemäni virtuaalimatkan avulla.

International House Copenhagen toivottaa
tervetulleeksi työnhakijat, työnantajat
ja opiskelijat.

Työvoimapulaan apua kv-rekrytoinnista

Tanskassa on työvoimapula, johon haetaan helpotusta kansainvälisestä rekrytoinnista. Vierailukohteemme oli 2013 perustettu International House Copenhagen. Talossa toimii toistakymmentä kunnallista ja valtion organisaatiota, järjestöjä sekä yksityisiä yrityksiä. Mottona on  "No bureaucracy - only service!"

Talon toimijat auttavat etenkin ulkomaalaisia työllistymiseen ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Tarjolla on niin henkilökohtaista apua kuin teemailtoja ja verkostoitumistakin. Ensisijassa palvellaan työnhakijoista vähintään kandi-tason tutkinnon suorittaneita ja englantia puhuvia henkilöitä. Työnhakijoista yli puolet asuu jo valmiiksi Tanskassa. Palveluita on tarjolla jonkin verran muillakin kielillä. Apua saavat myös tanskalaiset, jotka etsivät töitä ulkomailta.

Peräti 80 % asiakkaista on yrityksiä ja muita työorganisaatioita, jotka tarvitsevat apua työvoiman etsimiseen ulkomailta, kun sitä ei kotimaasta löydy. Tilannetta helpottaa se, että monet tanskalaisyritykset toimivat jo nyt mm. Intiassa. Siellä työntekijöistä nähdään, kuka on osaava ja sopeutuu tanskalaiseen työkulttuuriin, jolloin heidän rekrytointi Tanskaan on helpompaa.

Oppaanamme toimi Michel Berg

International House Copenhagenin ovet ovat auki. Työnantajien ja työtä etsivien ohella tervetulleita ovat myös opiskelijat ja jo työllistyneet. Apua on tarjolla mm. vero-, työnhaku- ja sosiaaliturva-asioissa. Siellä toimii myös yliopiston vierasmaja ja The Copenhagen Postin toimitus. Kevään ohjelmassa on maksuttomia viikottaisia teemailtoja asunnonhankinnasta, lastenhoitomahdollisuuksista, raha-asioiden hoitamisesta, verotuskäytännöistä, tanskalaisista työkulttuurista, perinteistä ja vapaa-ajasta sekä vapaaehtoistyöstä. Tammikuussa oli tervetuloilta uusille asiakkaille ja huhtikuussa koko perheen tapahtuma, missä askarreltiin pääsiäiskoristeita.

Work in Denmark toimii työministeriön alla ja sen sivulta löytyy mm. hyviä lyhyitä video-ohjeita työnhaun eri vaiheista sekä E-learning course about job search in Denmark. Verkkokurssin moduulit ovat työnhaku Tanskassa, yhteydenpito yrityksiin ja työhaastattelut, LinkedInin hyödyntäminen ja tanskalainen työkulttuuri.


Muutama linkki muistiin päivän teemoista

• Tanskan Opetusministeriön sivusto: Vocational education and training in Denmark
• The Danish Educational System (2016)
• Kansainvälinen rekrytointi on tarpeen jo Suomessakin, kun osaavaa työvoimaa ei kaikille aloille tahdo löytyä. Tampere University Press valitsi hiljattain Vuoden kirjaksi Päivi Vartiaisen, Marja Koskelan ja Pirkko Pitkäsen teoksen Sairaanhoitajia Filippiineiltä: Näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin. (Lähde ja linkki verkkokirjaan löytyy TAYn uutisesta 14.5.2019.)

Viranomaisposti kulkee sähköisesti

Entä sitten digi? Tanska haluaa olla eturintamassa eikä halua että joku vie työt, kuten Amazon haaveilee kaupan ja kuljetuksen saralla. Töitä on kyllä aina viety muualle, mutta nyt  digin kanssa haasteena on tämän muutoksen nopeus, painotti toimintaa meille esitellyt Michel.

Tanskassa esimerkiksi kaikki viranomaisposti kulkee sähköisesti iBoxiin. Kirjeiden lähettäminen on harvinaista ja kallista. Kummallista kyllä, postikortin lähettää edullisimmin pakettina! Postimerkitkin ovat lähes kadonneet. Posti maksetaan kännykkään tilattavalla numerokoodilla, joka kirjoitetaan kirjekuoreen tai pakettiin

Ikääntyneet ovat ottaneet sähköisen palvelun hyvin käyttöön ja sen aktiivisin käyttäjäryhmä on 65-74-vuotiaat. Pari vuotta sitten vain 11 % halusi ja sai viranomaisviestit paperikirjeinä. (Lähde: Viskari: eSuomi.) Tässä tapauksessa haasteena digin suhteen ovatkin yllättäen nuoret, jotka eivät postiaan aktiivisesti lue. Jos kirje kutsunnoista jää lukematta, niin asia tulee selväksi viimeistään sotilaspoliisin soittaessa ovikelloa, kertoi Michel.

Kiipulan kahdeksanhenkinen projekti-, kehitys- ja kansainvälisyystiimi. Kuvasta puuttuu Kirsi Ek, joka otti kuvan.

Tanskan ammatillinen koulutus muistuttaa oppisopimusta

Seuraavassa on suoria lainauksia Petteri Oran muistiinpanoista ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Sain luvan kopioida tähän otteita sisäisestä matkaraportista.

"Tanskan koulusysteemi muistuttaa rakenteellisesti suomalaista järjestelmää. Ammatillisen toisen asteen puolella tanskalaiset tekevät selvästi enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Opiskelijat tekevät pääsääntöisesti jopa 80 % opinnoistaan yrityksissä. Vähemmän rivakoille on sitten olemassa myös luokkahuonemalli.

Tanskan malli muistuttaa oppisopimusta. Kolmivuotisen koulutuksen aikana opiskelijat ovat työsuhteessa yritykseen. He saavat aluksi normiin nähden pientä palkkaa, kunnes kolmantena ja neljäntenä vuotena palkka on jo lähellä vakityöntekijän liksaa.

Aluksi yritykset eivät hyödy opiskelijan työpanoksesta suhteessa kustannuksiin. Muutaman vuoden kuluttua ne kuitenkin saavat jo taidokkaan työntekijän vapaita työmarkkinoita edullisemmin. Tämä motivoi yrityksiä solmimaan useamman vuoden kontrahdin opiskelijan kanssa.

Yrityksiä myös kepitetään. Jos yli 50 hengen yritys ei ota opiskelijaa, se joutuu maksamaan sakkoa. Sakkoraha tilitetään rahastoon, josta sitten edelleen kustannetaan koulutusta. Tanskassa koulutus on varsin työvaltaista, näin totesimme jo edellisellä matkallamme viitisen vuotta sitten (Ks. Työammatti meillä ja muualla, sivut 27 - 30).

Tanskan työttömyys on Eurostatin mukaan 5 % (3/2019) ja nuorisosta notkuu nurkissa 9,3 % (2017). Samojen lähteiden luvut Suomen kohdalla ovat 6,6 % ja 17 %. Jotain Tanskassa tehdään paremmin kuin meillä. - - -  Työllisyyden hoito on pitkälle kuntien tehtävä. Työmarkkinat ovat joustavat, ”flexicurity” tarkoittaa helppoa irtisanomista, lyhytkestoisia mutta hyviä korvauksia ja aktiivista työvoimapolitiikkaa."

ThingLinkillä tehty virtuaaliretki Kööpenhaminan keskustaan 

Alla oleva (ja tästä linkistä löytyvä) Thinglinkillä tehty virtuaaliretki kertoo reissun vapaamuotoisesta osuudesta. Tällaisia tarinoita voi nykyisin luoda maksuttomalla opettajalisenssillä. Bloggasin huhtikuussa Thinglinkin uuden editorin ominaisuuksista otsikolla Uudistus selkeytti ThingLink-sovellusta. Ohjediat (linkki päivitetty 16.2.20) olen tuon jälkeen päivittänyt jo useampaan kertaan.

Ruotsin ainetiimin teemat valittiin Innoduel-äänestyksellä

Tapaamispaikkana oli  Ylöjärven lukio,
joka toimii valoisassa koulutuskeskus Valossa.

Lukio-opettajien ainetiimitoiminta pyörii Pirkanmaalla Osakkeen rahoittamana ja oma roolini on koordinoida toimintaa. Ainetiimejä on 23 ja ne tapaavat yleensä 2-3 kertaa vuodessa valitsemiensa teemojen parissa. Tapaamisissa saman aineen opettajat pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia. Haluttaessa mukaan voidaan kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita tai tehdä vierailuita. Toiminnasta kerrotaan lisää ainetiimien blogissa.

Innoduel-kysymykset perustuvat parivalintaan.
Valinnan jälkeen voit myös lisätä oman vastauksen.

Minut kutsuttiin ruotsin ainetiimin tapaamiseen, kun aiheena olivat kieltenopetuksen digityökalut. Ideoimme sisältöjä etukäteen tiimin vetäjän Anu Tarhosen kanssa ja lopuksi hän esitti toiveensa: "Olisikohan sellainen mahdollista, että sinulla olisi laaja skaala erilaisia kieliin soveltuvia ohjelmia ja sovelluksia 'mukana' ja niistä voisimme sitten poimia tarkempaan tarkasteluun ne, jotka opettajia kiinnostavat tai ovat uusia juttuja?"

Tällaisiin tilanteisiin sopii erinomaisesti Innoduelin kyselytyökalu. Se on erittäin helppo käyttää ja on vieläpä maksuton päiväkodeille, peruskouluille, 2. asteen oppilaitoksille sekä pienille voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille. Voit kokeilla sitä vastaamalla tähän kyselyyn, mihin voit lisätä myös omia ideoita: Mistä opetuksen digiteemasta tai näkökulmasta haluaisit julkaistavan bloggauksia?

Listasin ainetiimiä varten Innoduelin kyselyyn ehdotuksen 16 mahdollisesta ruotsinopettajia kiinnostavasta teemasta. Määrittelin, että kyselyyn vastaajille näytetään pareittain 10 ehdotusta, joista saa valita kiinnostavamman. Osallistujat saivat lisätä myös omia teemoja, joita he kirjasivat yhteensä neljä. Seuraavilla vastaajilla tarjolla olivat myös nämä vaihtoehdot. Tämä on vain yksi tapa käyttää Innoduelia, muita ideoita löydät Innoduelin verkkosivuilta.

Ääniä annettiin kaikkiaan 120 ja kävimme sovelluksia läpi suosituimmuusjärjestyksessä ja ehdimme kokeilla viisi tärkeimpänä pidettyä. Alle listasin ohjelinkkeineen kaikki ne, jotka olivat parivalinnoissa saaneet vähintään 50 % äänistä.

1. Quizizz: monivalintakysely, minkä voi teettää luokassa tai antaa kotitehtäväksi.
• Kokeile Matleenan blogin sähköisten kokeiden sivulla Quizizz-kyselyä oppijan roolissa ja katso ohjediat tähän ja noin 20 muuhun sähköiseen koe- ja kyselytyökaluun.
2. Helppoja pikkusovelluksia oppitunnille (arpominen, Classroomscreen, onnenpyörä)
• Ks. diat alla; ks. myös bloggaus ClassroomScreenistä
3. Interaktiivinen video (esim. H5P, joka löytyy ainetiimiläisten Moodlesta yhtenä työkaluna)
• Ks. H5P.org-sivuston esimerkki 
• Joko tunnet H5P-työkalut -bloggaus (3/2018) ja H5P-parantunut entisestään -bloggaus (3/2019). Molempien bloggausten lopussa olevasta haitaritekstistä löydät ohjeita ja esimerkkejä suomeksi ja englanniksi. 
• H5P:n sijaan työkaluna interaktiiviseen videoon voi käyttää esim. EDpuzzlea, ks. Videotehtäviä EDpuzzlen avulla -bloggaus (4/2015) ja myös uudistuneen Thinglinkin interaktiivinen video toimii samankaltaisesti, ks. Uudistus selkeytti ThingLink-sovellusta (4/2019).
4. Virtuaalinen luokkaretki (Google Expeditions & Tour Creator): käytä valmiita tai luo oma.
• Bloggaus ja ohjediat molemmista löytyy Matleenan blogista.
5. Adobe Spark Video: suosittu sovellus lyhyiden videoiden ja kuvatarinoiden tekemiseen. Voit äänittää oman selostuksen ja/tai käyttää taustalla sovelluksesta löytyvää musiikkia.
• Ohjediat alla sekä Matleenan blogissa (ks. videot ja kuvatarinat -diasarja)
6. Kahootin muita toimintoja paitsi perinteinen "one device - one student" -peli, joka on varmaankin jo kaikille tuttu.
• Ohjediat tästäkin löydät Matleenan blogin sähköisten kokeiden sivulta. Suosittelen kieltenopetukseen Kahoot Jumblea, missä neljä vastausvaihtohtoa laitetaan oikeaan järjestykseen (kirjainten järjestys, sanajärjestys, taivutusmuodot tai sanojen/lauseiden aika- tai tärkeysjärjestys yms).
7. Sanapilvet: työkaluja ja ideoita oman tai yhteisen sanapilven tekemiseen
• Parhaita ovat kirjautumatta toimivat Answergarden, mitä ryhmä voi muokata yhdessä sekä WordArt, minne kukin voi luoda oman ja muokata lukuisin tavoin sanapilven ulkoasua. Ohjediat molemmista löytyvät Matleenan blogista (ks. Sanapilvet opetuksessa -diasarja)
8. Dvolver: Kirjautumatta ja nopeasti luotava yksinkertainen animaatio. Lopputulos muistuttaa animoitua sarjakuvaa.
• Erittäin helppo ja nopea työkalu, mutta ei toimi mobiililaitteilla. Läppärilläkin joutuu usein kokeilemaan muutamaa selainta, jotta löytyy sellainen, jolla tämä toimii (edellyttää flashiä). Jos haluat tallentaa animaatiosi linkin, lähetä se esikatselun jälkeen omaan (opettajasi) sähköpostiin. 

Lukion ruotsinopettajien ainetiimitapaaminen from Matleena Laakso

-  -  -  -  -

Olen julkaissut tämän kirjoituksen aiemmin tänään Lukioiden ainetiimit -blogissa (linkki alkuperäiseen), joskin sitä vähän muokkasin tähän.

Olen saanut Innoduelilta maksullisen lisenssin (Silver Plan) käyttööni vapaasti kaikissa työtehtävissäni sekä oppilaitoksissa että freelancer-kouluttajana. Minulta ei edellytetty tai pyydetty muuta vastainetta kuin "antaa mielipiteesi digitaalisesta työkalustamme Innoduelista yhteisöllisen/osallistavan oppimisen mahdollistajana". 

16+ diasarjaa opettajille

Avoin jakaminen on verkossa iso juttu. Se on viimeisen 10 vuoden ajan lisääntynyt niin oppilaitosmaailmassa kuin muuallakin. OKM ja OPH ovat jälleen ottaneet uuden askeleen avoimen jakamisen edistämisen suuntaan. Ne kehittävät CSC:n kanssa avointen oppimateriaalien palvelua. Siitä tulee valtakunnallinen ja se on suunnattu kaikille koulutusasteille. Palvelu avautuu loppuvuodesta, mutta sivustolla on jo nyt maistiaiseksi sisältöjä mm. verkkopedagogiikasta, tekijänoikeuksista, tekoälystä, koodauksesta ja robotiikasta.

Kuva on tehty Notegraphyllä, joka toimii
 selaimella myös mobiililaitteissa

Avoimesta jakamisesta tuli itselleni osa arkista toimintaa vuonna 2011. Olin tuolloin jo muutaman vuoden hyödyntänyt muiden jakamia materiaaleja ja tuolloin alkoi tuntumaan, että voisi olla minun vuoroni jakaa muille. Jakamalla edistän samalla tavoitteitani, jotka ovat auttaa opettajia ja kouluttajia työssään ja hyödyntää digiä pedagogisesti mielekkäällä tavalla.

Lähes puolentoista vuoden jakamispaastoni on vihdoin takana. En lopettanut jakamista, mutta ajoittain päivittyvien diasarjojen julkinen päivitystahti hidastui 0-2 kertaan vuodessa, kun SlideShare rikottiin. Heikennyksistä kriittisimmäksi osoittautui se, ettei tiedostoja voinut enää päivittää niin, että linkki pysyisi ennallaan.

Nyt jakaminen onnistuu jälkeen. Kuten maaliskuussa SlideSharen alamäki jatkuu - ehdolla pari korvaajaa -bloggauksessa kerroin, testaan SlideSharen tilalle kahtakin uutta palvelua. Uusimmat versiot ajoittain päivittyvistä noin 25 diasarjastani löydät käyttämästäni palvelusta riippumatta aina tämän blogin koulutusdiojen sivulta, minne olen linkannut myös muutamia blogijulkaisuja.

Vanhan version diasarjat tunnistat avatessasi ne SlideSharessa, verkkoon upotetuista dioista tiedot ovat piilossa. Jos diasarjassa on päivämääränä kuukausi tarkan päiväyksen sijaan, se on päivittyvä diasarja. Jos olen julkaissut siitä uuden version, kerron sen sekä diasarjan otsikossa että kuvauksessa - niitä pääsen vielä muokkaamaan.

Seuraavat diasarjat olen päivittänyt tänä keväänä, monet niistä jo useammankin kerran. Vanhemmissakin on vielä hyvin ajantasalla olevia sisältöjä. Diat löydät siis kootusti koulutusdiojen sivulta ja diat on tämän blogin tavoin jaettu CC BY-SA -lisenssillä.

• Animaatiot opetuksessa 
• Avoimet Creative Commons -lisenssit 
• Digijulkaisut 
• Flipgrid-videochat opetuskäyttöön 
• Google Expeditions ja Tour Creator
• H5P-työkalut 
• Lisätty todellisuus opetuksessa 
• Microsoftin Office 365 
• Mobie Academy/eSmart -oppimisympäristö ja sen lomaketyökalu
• Padlet opetuksessa 
• Sanapilvet opetuksessa 
• Sähköiset kokeet
• ThingLink - interaktiiviset kuvat ja videot (myös 360) sekä virtuaaliretket (tour)
• Videot ja kuvatarinat, opettajat ja oppijat tarinoiden tekijöinä 
• Virtuaalilasit ja 360-sisällöt opetuksessa

-   -   -   -   -

Tämän kirjoituksen oli tarkoitus olla Jaa jotain -teemaviikon viides blogijulkaisuni, mutta en ehtinyt tätä tuolloin viimeistelemään. Tavoitteeni oli julkaista yksi kirjoitus viikon jokaisena arkipäivänä. Vuosittaisen teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Tämän kevään teemaviikon muut blogijulkaisuni olivat:

• H5P parantunut entisestään
• SlideSharen alamäki jatkuu - ehdolla pari korvaajaa
• Osallistava pyramidi-harjoitus
• Aktivoi luentosi -opas päivitetty

Kohtion kohtaamisia

Konferenssin esiintyjät
 saivat gerberat.

Hämeen kesäyliopisto järjesti loppuviikosta ensimmäisen Kohtio-konferenssin Verkatehtaalla. Puitteet olivat hienot ja itse esitykset elokuvateatterin saleissa. Muutama esiintyjä hehkuttikin, että harvoin on omia tuotoksia päässyt niin isolta ja hienolta screeniltä esittämään. Tommi Natri - kiitos Digiosalliseksi-hankkeelle tekemästäsi Kiipulan videosta, se sai arvoisensa puitteet!

Alla kirjoitan ensin muutaman ajatuksen Kohtiosta, sitten jaan Wakelet-koontini tapahtuman suosituimmista tviiteistä ja seuraamieni esitysten muistiinpanoista. Lopuksi jaan minun ja Minna Seppälän esityksen diat sekä listan esityksessämme mainituista ja osin kokeilluistakin sovelluksista.

 Mikä Kohtio?

Hämeen kesäyliopisto irtautui ITK-konferenssin järjestelyistä ja päätti järjestää oman opetusteknologia-konferenssin samassa kaupungissa ja vain muutaman viikon erolla ITK-konferenssiin. Ero ei ollut sopuisa ja monenlaisia huhuja on ollut liikkeellä. Anne Rongas avasi tilanteen kuvioita lokakuisessa kirjoituksessaan: Mitä kävi? – tapaus ITK-ystävät Facebookissa.

Kolme viikkoa sitten järjestetty 30. ITK-konferenssi osoitti selkeästi, että se voi hyvin ja perinne jatkuu innokkaan yhteisön kantamana neljännelle vuosikymmenelle. Tänään oli aika antaa mahdollisuus Kohtiolle. Koskaan aiemmin ei niin moni ole pyytänyt raportoimaan, millainen itse tapahtuma on. Kankeasti käynnistyneen alun jälkeen uteliaisuuttakin oli siis ilmassa.

Osallistuin konferenssiin vain perjantaina. Olin varautunut kahteen päivää, kun tapahtumaa markkinointiin esiintyjille ilmaisena. Kun ilmoittautuessa kävi ilmi, että maksuttomuus koski vain esityspäivää, peruin majoituksen ja sovin torstaille muita töitä. Perjantai oli antoisa päivä. Osallistujamäärä ei ollut konferenssiksi kovin suuri, mutta toisaalta se yhdessä tavanomaista pidempien esitysaikojen (45 min) kanssa edisti hyvin vuorovaikutusta. Useissa esityksissä onnistuttiin käymään hyvää keskustelua joko esityksen aikana tai jälkeen - ja siihen oli aikaa.

Perjantaina ohjelmassa oli kestosta riippuen 3-5 perättäistä esitystä tai työpajaa sekä päätösluento. Esitykset alkoivat tasatunnein, mikä toimi hyvin, vaikka pikainen lounas ja kahvi aiheuttivatkin myöhästymisiä ja vähensivät verkostoitumisaikaa. Kulunut viikkoni on ollut todella kiireinen ja tutustuin ohjelmaan vasta menomatkalla junassa. Vasta illalla kotona huomasin, että perjantaina esillä olisi ollut seitsemän posteria ja kolme esittelypistettäkin. Ne sijaitsivat erillään elokuvateatterin esitystiloista, joten en niitä huomannut.

Osallistujissa oli ymmärtääkseni runsaasti Hämeenlinnan seudun opettajia ja ainakin omassa ammatillisen puolen esityksessämme pääosa oli perusasteelta, joten vähän lennosta muutimme painopisteitä. Tuttuja ja somessakin aktiivisista digikouluttajia oli lähinnä esiintyjäkaartissa. Kun ITK kerää väkeä laajasti koko maasta ja mukana on opettajien lisäksi runsaasti mm. opetusalan hankeväkeä, hallintoa, täydennyskouluttajia ja yrittäjiä, sitä porukkaa Kohtio ei vielä ollut hyvin tavoittanut.

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, joten nyt voi vain toivoa, että Kohtio löytää tapahtumakentästä oman kolonsa. ITK:n kilpailijaksi siitä ei ole, mutta omaa brändiä vahvistamalla ja tuomalla tarjontaan jotain uutta, se voi hyvinkin tulevina vuosina ansaita paikkansa.

Kannattiko osallistua? Kyllä kannatti. Päivästä jäi rauhallinen ja hyvä olo. Ei ollut kamalaa kiirettä nähdä kaikkea mahdollista, kun rinnakkaista ohjelmaa ei ollut niin runsaasti. Ja toisaalta vähän pidemmät esitykset mahdollistivat perusteellisemman tutustumisen teemoihin.

#Kohtio2019 Twitterissä

Viime päivinä 89 Twitter-käyttäjää on julkaissut 285 tviittiä tunnuksella #Kohtio2019. Lisää on tullut vielä tätä kirjoittaessani ja varmasti myös ensi viikolla opittua reklektoitaessa. Julkaisen silti nyt tuoreeltaan Wakeletilla tekemäni koonnin suosituimmista tviiteistä, kuten tein myös ITK-konferenssin jälkeen (ks. ITK Twitterissä). Voit lukea Kohtion tviittien koonnin suoraan Wakeletista tai alle upotettuna.

Vinkkejä erityistä tukea tarvitsevien digiosallisuuteen

Esittelin Minna Seppälän kanssa jo päättyneen ja TAMKin koordinoiman Digiosalliseksi-hankkeen tuloksia ja kokemuksia (ks. kuvaus konfernssin sivulla). Kokoan alle sovellukset, joista osan vain mainitsimme, osaa esittelimme tarkemmin.

• Dvolver-animaatio (toimii kirjautumatta selaimella, mutta ei mobiililaitteilla)
• Quizizz-monivalinnat (Kahootin kaltainen, mutta usein erityistä tukea tarvitsevalle paremmin sopiva, kokeile 20.4.19 asti koodilla 597793.)
• Bloochatin etusivu ja Kohtion chat (yksinkertainen ja kirjautumatta selaimella toimiva chat, viestit säilyvät 24 h)
• Google Expeditions -virtuaaliretket ja lisätyn todellisuuden 3D-objektit (bloggaus, diat ja linkkejä eteenpäin)
• Flipgrid-videochat (bloggaus, testiympäristö ja diat)
• AnswerGarden-sanapilvi (kokeile tästä), kun haluat, että useampi voi täydentää samaa sanapilveä ja WordArt, kun haluat, että jokainen luo oman ja sanapilven ulkoasua voi muokata. Molemmat toimivat kirjautumatta ja selaimella kaikilla laitteilla. (Sanapilvet opetuksessa -diat)
• Thinglink (kampuksen opaskartan työkalu, ks. edellinen bloggaukseni uudesta editorista)
  
  

Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä 12.4.19 from Matleena Laakso

Tämä on samalla viimeinen bloggaukseni vuoden vaihteessa päättyneestä Digiosalliseksi-hankkeesta. Tein siitä koontia jouluiseen julkaisuun, mistä löydät mm. hankkeen tärkeät linkit. Monenlaista oppia minulle hankkeesta jäi ja erityisesti iloitsen kohtaamisista. Monet yhteistyösuhteet jatkuvat uusissa ympyröissä ja uusissa hankkeissa, joko heti perään tai joskus tulevina vuosina.