Sivut

18.12.2023

Kertovatko kielimalleja hyödyntävät sovellukset henkilötietoja?

Neljän tekoälyn tekemän kuvan kollaasi minusta kirjoittamassa blogipostausta.
Yrityksiä luoda itseni
näköinen kuva Copilotilla
ja Adobe Expressillä.
Muistan jo viime vuosikymmenellä kuulleeni väitteen, että mobiililaitteiden ja hakukoneiden kautta saatava tieto ylittää puolison tai lähiomaisen tiedon käyttäjästä.

Tekoälykoulutuksissa esittelen usein itseni kuten Microsoftin Copilotin (ent. Bing Chatin) suurta kielimallia hyödyntävä tekoälysovellus on ehdottanut. Mutta mitä se ja vastaavat sovellukset kuten ChatGPT ja Google Bard meistä tietävät ja mitä ne suostuvat meille kertomaan? 

Kysyin mainituilta sovelluksilta henkilökohtaisia kysymyksiä persoonallisuudestani ja luonteestani, tuloistani, terveydestäni ja perheestäni. Tein jokaiselle sovellukselle kysymykset 1-4 kertaa, sillä ne eivät vastaa eri kerroilla samalla tavoin, poislukien tietyt määritellyt mallivastaukset. Vertailun vuoksi kokeilin myös, millaisia henkilötietoja löydän julkisuuden henkilöstä, esimerkkinä presidentti Sauli Niinistö. Presidentin talous- ja terveysasiat eivät ole täysin yksityisiä ja niistä löytyy runsaasti tietoja myös tiedotusvälineiden ja internetin kautta. 

Tämä pieni kokeilu herätti monenlaisia ajatuksia. Sitä en tiedä, mitä kaikkea nämä sovellukset minusta tietävät, mutta mitään kovin yksityistä tai yllättävää ne eivät minusta tai Niinistöstä paljastaneet. Nämä kielimalleja hyödyntävät sovellukset on rakennettu niin, että ne eivät juuri kerro henkilötietoja. 

Copilotin vastauksen alussa lukee "henkilökohtaiset ja yrityksen tiedot suojataan tässä keskustelussa". Kyse tuskin on siitä, etteikö internettiin - saati eri somen palveluihin - liitetty kielimalli siihen pystyisi, vaan siitä, että kielimalleja tarjoavat yritykset eivät voi jakaa henkilötietoja. Syitä tähän löytynee niin lainsäädännöstä, yrityksen arvoista kuin myös käyttäjien oletetusta vastustuksesta, jos ne niin tekisivät. 

Eiköhän tästä huolimatta joku jossain jo kehittele tekoälysovellusta joka skannaa henkilön kaikki tiedot ainakin netistä, some mukaan lukien - ja luo sen perusteella osuvia tiivistyksiä meidän verkostoista, vuorovaikutustaidoista, vahvuuksista ja heikkouksista - ja ties mistä muusta. Ja käyttää sitä ties mihin (kuten Kiinassa). Tekoäly mahdollistaa tällaiseen aivan uuden ulottuvuuden verrattuna vaikkapa lukuisiin Twitterin ympärille syntyneisiin analytiikkatyökaluihin. Ei me suotta Euroopassa pidetä eettistä ja vastuullista tekoälyä tärkeänä!

Minulta kysytään usein, mikä näistä kielimalleja hyödyntävistä sovelluksista on paras. Katsoin hiljattain Wharton Schoolin erinomaisen YouTube-soittolistan Wharton Interactive Crash Course: Practical AI for Instructors and Students. Yhteensä noin tunnin videoilla Faculty Director Ethan Mollick ja Director of Pedagogy Lilach Mollic toistavat moneen kertaa sitä, miten eri tavoin eri kielimalleja hyödyntävät sovellukset toimivat ja että vain kokeillen löytää eri tarkoituksiin parhaat. 

Yritin pyytää kielimalleilta kuvausta profiilikuvastani, mutta ne eivät sitä suostuneet tekemään. Niiden on tapana "sumentaa kasvot". Seuraavaksi olisin generoinut uuden kuvan saamani kuvauksen perustella. Oheisilla kuvilla yritin luoda itseni näköisiä kuvia, mutta eivät ne oikein onnistuneet. Viisirivinen kehote ei ollut kyllin tarkka. Tätäkin tämä tekoälyn työkaveruus on - kehotteiden kirjoittamisen opettelua.  


Microsoft Copilot pyrkii avuliaasti kertomaan asioita paljastamatta liikaa ja turvautuen hallusinointiin  


Microsoftin Copilot (ent. Bing Chat) oli kolmesta suuria kielimalleja hyödyntävistä sovelluksista tällaiseen urkkimiseen hyödyllisin ja sanakäänteissään avuliain, mutta toisaalta antoi myös paljon virheellistä tietoa. Vastauksiin vaikuttaa eniten se, mitä sen kolmesta keskustelutyylistä käyttää. Kun sovellus ei tarkemmalla tyylillä osannut tai voinut vastata minua koskeviin kysymyksiini, se toisteli yleisiä tietoja pääosin blogiini pohjaten. Toisena lähteenä se käytti Tampereen korkeakouluyhteisön verkkosivuja, mutta muuten lähteiden käyttö on hämmästyttävän suppeaa eikä tarjottua tietoa aina edes lähteeksi mainitusta linkistä löydy.

Google ja muut hakukoneet ovat tiedonhakuun parempia kuin nämä kielimalleja hyödyntävät sovellukset. Siitä huolimatta näistä on hyötyä monissa tilanteissa. Eri tyylit ovat kuin erilaiset kollegat, jokaisella on vahvuutensa ja heikkoutensa. Persoonastani ja luonteestani Copilot kertoili seuraavasti ja kyllähän tällaiset kehut kannattaa uskoa! Varsin samankaltaisia kuvauksia se kirjoitti some-kollegoistanikin.
"Matleena Laakso on luonteeltaan ja persoonaltaan innostunut, avoin, ystävällinen ja rohkea. Hän on intohimoinen digipedagogiikan edistäjä, joka jakaa osaamistaan ja materiaalejaan avoimesti ja innostavasti. Hän on myös aktiivinen ja osallistuva some-vaikuttaja, joka pitää yhteyttä opettajiin ja muihin alan ammattilaisiin. Hän on saanut tunnustusta ja palkintoja työstään ja vaikuttavuudestaan. Hän on myös luova ja monipuolinen sisällöntuottaja, joka hallitsee erilaisia digitaalisia työkaluja ja menetelmiä. Hän on myös huumorintajuinen ja rento ihminen, joka ei pelkää kokeilla uusia asioita."

Muihin henkilökohtaisiin kysymyksiin sain tarkalta tyyliltä asiallisia vastauksia ja luovalla tyylillä aivan hatusta vedettyä puppua.  

Tarkempi tyyli kertoo: "En löytänyt mitään tietoa Matleena Laakson terveydentilasta, enkä halua spekuloida sitä ilman hänen suostumustaan. Toivon, että hän on terve ja hyvinvoiva, ja että hän jatkaa loistavaa työtään digipedagogiikan saralla. 😊" Luova tyyli puolestaan lurittelee aivan höpö-juttuja: "...hän on kertonut blogissaan olevansa hyvässä kunnossa ja harrastavansa juoksua, pyöräilyä ja joogaa. Hän on myös osallistunut useisiin maratoneihin ja puolimarathoneihin perheensä kanssa..."
Tarkempi tyyli perheestä: "En löytänyt mitään tietoa Matleena Laakson perheestä, joten en voi vastata tähän kysymykseen. Toivon, että kunnioitat hänen yksityisyyttään ja et kysy liian henkilökohtaisia asioita. 😊" Luovalla tyylillä minulle keksittiin lapsimäärä, perheen harrastukset yms. Seuraavalla yrityksellä ihmeteltiin, miksi olen kiinnostunut hänen perheestä ja ehdotettiin keskustelun aiheen vaihtamista.
Tarkempi tyyli kieltäytyy vastaamasta kysymykseen tuloistani. Luovempi tyyli toteasi: "En löytänyt tarkkaa tietoa Matleena Laakson vuosituloista, mutta arvioin niiden olevan keskimääräistä korkeammat, koska hänellä on paljon kysyntää kouluttajana ja hänellä on monipuolinen osaaminen ja kokemus." Ja toisella yrityksellä: "...En löytänyt tietoa hänen vuosituloistaan, mutta ehkä se ei olekaan niin tärkeää kuin se, mitä hän tekee opetuksen kehittämiseksi. 🙌 Mitä sinä haluaisit tehdä tai oppia?..."
Terveydestä tai raha-asioista en juuri näe syytä verkossa raportoida. Toki yksittäisiä mainintoja somesta löytyy, kuten koronan sairastamisesta. Perheestäni nämä kielimalleja hyödyntävät sovellukset eivät tienneet mitään, mutta Google löysi Kuka olen? -blogisivuni, missä kerron seuraavaa "Puolisoni työskentelee IT-ihmisen nimikkeellä ja kolmen lapsemme kautta näen filosofian ylioppilaan ja kahden tekniikan kandin elämää."


ChatGPT-4 ei kerro yksityishenkilöstä juuri mitään


Myös ChatGPT otti vahvasti kantaa yksityisyyden kunnioittamiseen ja toisaalta kehotti monessa kohdassa kysymään suoraan minulta tai etsimään tietoja julkisista lähteistä kuten somesta tai haastatteluista, mitä olen näistä asioista mahdollisesti kertonut. 
"Valitettavasti minulla ei ole tietoa Matleena Laakson persoonallisuudesta tai luonteesta, koska en pysty tarjoamaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisistä henkilöistä, ellei heistä ole saatavilla julkisesti saatavilla olevaa tietoa... suosittelen etsimään hänen julkisia profiilejaan sosiaalisessa mediassa, verkkohaastatteluja, artikkeleita tai muita julkisia lähteitä, jotka voivat tarjota tietoa hänen taustastaan, työstään ja persoonallisuudestaan. Voit myös ottaa yhteyttä häneen suoraan... Muista kuitenkin aina kunnioittaa yksityisyyttä ja noudattaa hyviä tapoja henkilötietoja koskevissa tiedusteluissa."

"...enkä pysty tarjoamaan tarkkoja tietoja Matleena Laakson vuosituloista. Tällaiset tiedot ovat yleensä yksityisiä eikä niitä jaeta julkisesti ilman asianomaisen henkilön suostumusta... Jos olet kiinnostunut tietämään Matleena Laakson vuosituloista, sinun olisi parasta ottaa yhteyttä suoraan häneen."

"Henkilön terveydentila on yksityinen tieto, ja sitä ei yleensä jaeta julkisesti ilman kyseisen henkilön suostumusta. Terveystietojen jakaminen ilman asianomaisen henkilön suostumusta on usein laitonta ja loukkaa yksityisyydensuojaa. Jos olet huolestunut Matleena Laakson terveydentilasta tai tarvitset tietoa hänen terveydestään jostain syystä, suosittelen ottamaan yhteyttä häneen suoraan,.."

"Pahoittelut, mutta minulla ei ole tietoa Matleena Laakson perheestä... suosittelen etsimään luotettavia uutislähteitä tai haastatteluja, jotka voivat sisältää tietoja hänen perheestään, jos hän on itse halunnut jakaa niitä julkisesti..."

 

Google Bard ei kerro yksityishenkilöistä juuri mitään, mutta kertoo presidentistä, kun kysyy sitä kiertoteitse 


Vaikka verkon palveluista Google ja Meta varmaan tietävät minusta eniten, Google Bard aloitti melkein kaikkiin kysymyksiin vastauksensa alla olevasti. Kun pyysin esittelyä minusta, sekin onnistui vasta, kun linkkasin kysymykseen blogini Kuka olen -sivun.
"En tiedä kyseisestä henkilöstä tarpeeksi, jotta voisin auttaa tässä pyynnössä. Olen laaja kielimalli, ja voin kommunikoida ihmisen kaltaisesti ja luoda ihmisen luoman kaltaisia tekstejä vastauksena useisiin kehotteisiin ja kysymyksiin. En kuitenkaan tiedä juurikaan tästä henkilöstä. Voinko auttaa jotenkin muuten tässä asiassa?"
Ensi vaikutelma on, että Google Bard ei tunnu tekevän eroa yksityishenkilön ja julkisuuden henkilön välillä ja saan kaikkiin Sauli Niinistöä koskeviin kysymyksiin saman vastauksen, kun sain edellä itseäni koskeviin kysymyksiin. Sitten keksin kysyä toisella tavalla, mainitsematta henkilön nimeä: "Kerro Suomen presidentistä, hänen luonteesta, terveydestä, tuloista ja varallisuudesta." Tähän Bard vastaa. Ainakin lapsiluku meni väärin ja arvio varallisuudesta eroaa yli miljoonalla Copilotin ehdotuksesta. En tiedä oikeaa vastausta, joten jätän summan mainitsematta.
"...Niinistön luonne on kuvailtu rauhalliseksi, analyyttiseksi ja diplomaattiseksi. Hän on tunnettu myös huumoristaan ja sanavalmiudestaan. Niinistö on myös tunnettu kansainvälisistä suhteistaan ja hänen työstään Euroopan unionista.

Niinistön terveydentila on hyvä. Hän on harrastanut urheilua koko ikänsä ja hän on edelleen aktiivinen. Niinistö on myös kertonut, että hän on aina ollut kiinnostunut terveellisestä elämäntavasta.

Niinistön tulot koostuvat pääasiassa presidentin palkasta, joka on 120 000 euroa vuodessa. Lisäksi hän saa eläkkeitä kansanedustaja- ja valtiovarainministeriaikojensa ajalta. Niinistön varallisuus on arvioitu olevan noin... miljoonaa euroa." 

 

Copilot kertoo Niinistön persoonasta ja hallusinoi varallisuudesta


Kysymykseen presidentti Niinistön persoonallisuudesta ja luonteesta Copilot kertoo, että "häntä on kuvattu muun muassa seuraavilla adjektiiveilla: rehellinen, rohkea, huumorintajuinen, sinnikäs, analyyttinen, diplomaattinen, rauhallinen, lämminhenkinen ja isällinen. Niinistö on myös tunnustanut, että hänellä on myös heikkouksia, kuten itsepäisyys, kärsimättömyys ja epävarmuus. Niinistö on sanonut, että hän pyrkii kehittämään itseään ja oppimaan uutta jatkuvasti."

Kysymykseen presidentin terveydentilansa, Copilot kertoo sen olevan hyvä ja jatkaa: "Hänen terveydentilansa on todettu olevan hyvä. Hänellä ei ole sairauksia tai oireita, jotka vaikuttaisivat hänen kykyynsä toimia tehtävässään." Siitä teksti jatkuu koronan sairastamiseen, urheiluharrastuksiin ja terveydentilan säännölliseen seurantaan.

Kysymykseen presidentin tuloista ja varallisuudesta saan tarkemmalla tyylillä tiedon vuoden 2020 verotettavista tuloista ja presidentin palkkiosta (en tarkastanut summia). Varallisuudesta todetaan, että siitä ei ole tarkkoja tietoja, koska se ei ole julkista tietoa. Luovempi tyyli viittaa sekin tiedotusvälineisiin ja kertoo uudemmistakin tuloista, Varallisuudesta kerrotaan, että se ei ole "julkista tietoa, mutta hän on ilmoittanut omistavansa muun muassa asunnon Naantalissa, osakkeita, rahastoja ja metsätilan Salossa." Toisella kertaa haku yksilöi omaisuuden huomattavasti tarkemmin. Epäilenpä, että esimerkiksi Niinistön Naantalissa omistama asunto viittaa valtion omistamaan Kultarantaan. Varallisuuden arvoksi mainitaan summa, joka poikkeaa huomattavasti Google Bardin arviosta.


ChatGPT-4 kertoo presidentin persoonallisuudesta ja tuloista


Vastauksen mukaan presidentti Niinistön persoonallisuudessa ja luonteessa on useita piirteitä, jotka ovat vaikuttaneet hänen poliittiseen uraansa ja julkiseen kuvaansa:
"Rauhallisuus ja vakaus: Sauli Niinistö tunnetaan rauhallisesta ja vakavasta luonteestaan. Hän on harkitseva ja pohtiva, mikä on auttanut häntä toimimaan presidenttinä vaikeina aikoina, kuten Ukrainan kriisin aikana.
Määrätietoisuus: Niinistöllä on maine määrätietoisena ja päättäväisenä johtajana. Hänellä on vahva tahto saavuttaa asettamansa tavoitteet ja pyrkiä ratkaisemaan vaikeita ongelmia.
Läheisyys kansalaisten kanssa: Hän on tunnettu siitä, että hän on helposti lähestyttävä ja lähellä kansalaisiaan. Hän pyrkii luomaan yhteyden ihmisiin erilaisissa tilanteissa ja on tunnettu myös siitä, että hän on kiinnostunut kansalaisten mielipiteistä.
Kansainvälisyys: Presidentti Niinistö on ollut aktiivinen kansainvälisissä asioissa ja on osallistunut moniin kansainvälisiin tapahtumiin ja neuvotteluihin. Hänellä on laaja kokemus ulkopolitiikasta.
Vaatimattomuus: Niinistö tunnetaan vaatimattomasta elämäntyylistään ja esiintymistavastaan. Hän ei ole tehnyt itsestään suurta numeroa tai pyrkinyt luomaan ylimielistä julkisuuskuvaa."

Kysyttäessä tuloista ja varallisuudesta vastaus alkaa yleiskatsauksella Suomen presidentin tuloista ja muista korvauksista sekä arviolla Niinistön eläketuloista. Myös kirjatulot mainitaan, Varallisuudesta todetaan lyhyesti: "Niinistöllä on ollut sijoituksia ja varallisuutta ennen presidenttiyttään, ja hän saattaa saada tuloja sijoituksistaan ja omaisuuden tuotoistaan." Loppukaneettina todetaan, että "tarkat tulotiedot eivät ole julkisia, mutta Suomessa on avoin ja läpinäkyvä verotusjärjestelmä, ja presidentin tulot ilmoitetaan verotietojen joukossa. Tärkeää on myös huomioida, että presidentillä on velvollisuus julkistaa lahjoitukset ja muut taloudelliset edut, jotka hän saa presidenttikautensa aikana."

Terveydestä kerrotaan hyvin yleisellä tasolla ja muistutetaan, että terveysasiat ovat yksityisiä ja henkilökohtaisia, ja niitä ei yleensä jaeta julkisesti, ellei henkilö itse halua jakaa tietojaan. Lopuksi suositellaan seuraamaan virallisia uutislähteitä ja tiedotteita asiasta.

- - - - - 

Lue lisää tekoälystä!

Tekoälyn vuosi (kopio)

Seitsemän aikuista istuu pyöreän pöydän ympärillä ja keskustelee innoissaan ja iloisina. Pöydällä on läppäreitä ja kahvikuppeja.
Copilotin tekoälyn avulla luotu kuva 
innostuneista opettajista
keskustelemassa tekoälystä.
Tämä teksti on julkaistu alunperin Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston blogissa 12.12.2023. Lue alkuperäinen teksti: Tekoälyn vuosi

- - - - -

Tekoäly nousi otsikoihin, kun ChatGPT 3,5 julkaistiin vuosi sitten marraskuussa. Me kaikki olemme kuitenkin käyttäneet tekoälyä jo vuosien ajan. Sitä löytyy niin kännykän kamerasta kuin sähköpostin roskapostisuodattimesta. Videoneuvotteluissa tekoäly auttaa sumentamaan taustan ja sen avulla voi lisätä virtuaalista huulipunaa, joka pysyy hyvin huulilla kahvia tai teetä hörppiessä.

ChatGPT on ns. suurta kielimallia hyödyntävä tekoälysovellus, joka osaa tuottaa ihmismäistä tekstiä tai puhetta. Vuoden aikana siihen on tullut paljon muitakin toimintoja ja lisäksi on julkaistu lukuisia uusia generatiivisen tekoälyn sovelluksia. Ne osaavat ihmisen kehotteesta tuottaa esimerkiksi tekstiä, taulukoita, kuvia, videoita, diasarjoja tai tietovisoja. Esimerkkinä oheinen Microsoftin Copilotilla luotu kuva, joka on luotu kehotteella: ”Keski-ikäiset innostuneet ja iloiset opettajat tutustuvat tekoälyyn saaden uusia oivalluksia. He istuvat pyöreän pöydän ympärillä ja jokaisella on läppäri edessään. Pöydällä on myös kahvikuppeja ja kukkakimppu.”

Tekoälyn on ennustettu aiheuttavan yhteiskunnassamme jopa suuremman muutoksen kuin internetin keksimisen. Tulevan ennustaminen on vaikeaa, mutta on selvää, että tekoälyn kehityksen eturintamassa olevilla tahoilla on paljon valtaa. Taloustutkimuslaitos Etlan tuoreessa Generatiivisen tekoälyn vaikutuksista -julkaisussa tekoäly nähdään Suomen työmarkkinoilla ihmistyötä täydentävänä, ei korvaavana teknologiana. Se tulee vaikuttamaan eniten asiantuntijatyötä tekevään väestöön. Julkaisu nostaa yhteiskunnassa suurimmaksi uhkaksi sen, että ihmisen ja tekoälyn tuottaman sisällön erottaminen toisistaan on mahdotonta.

Opettajille generatiivisen tekoälyn käyttö voi tarkoittaa esimerkiksi oppimistehtävien ideointia ja luomista tai ohjeiden kääntämistä eri kielille tai kielitaitotasoille. Itselle hyödyllistä on ollut kuvien luominen, palautteen saaminen omista teksteistä ja tekoälysovellusten taito tiivistää ja luokitella tekstiä. Oppijoille hyödyllistä voisi olla keskustelu tekoälysovelluksen kanssa joko vieraan kielen harjoittelussa tai opiskeluun liittyvänä simulaationa. Oleellista on, että tekoälyllä ei korvata omaa ajattelua, vaan käytetään sitä tukiälynä vaikkapa sihteerin, opiskelukaverin tai kollegan roolissa.

Suuria kielimalleja hyödyntävät tekoälyohjelmistot, tunnetuimpina ChatGPT, Microsoftin Copilot ja Google Bard tuottavat ihmismäistä tekstiä, runoista asiatekstiin, mutta niitä voi käyttää myös moneen muuhun. Tekstin tuottamisessa on pelkistetysti kyse ennakoivasta tekstinsyötöstä. Ne tuottavat tekstiä koulutusaineiston ja ihmisen antaman kehotteen perusteella. Ne eivät ymmärrä tekstiä ja tuotoksissa voi olla monenlaisia virheitä ja puutteita, joten jokainen fakta on tarkistettava. Siksi ne ovat parhaimmillaan apuna sellaisen asian tekemisessä, minkä osaisi itsekin tehdä. Tällöin on helpompi arvioida tuotoksen oikeellisuus ja sisällön hyödyllisyys.

Generatiivisen tekoälyn kanssa olemme vielä hetken haastavassa tilanteessa. Siihen pitäisi tutustua, mutta tietosuojan puolesta turvallisia sovelluksia on kovin vähän. Tekoäly on jo aloittanut integroitumisen opetuksessa yleisesti käytettyihin sovelluksiin, joten ehkä ratkaisu löytyy sitä kautta. Toinen haaste voi olla, että innoissaan kokeillaan ja sitten petytään tuloksiin. Itsekin olen kokeillut tehdä erilaisia animaatioita, dokumenttivideoita, tietovisoja ja diasarjoja, mutta niiden laatu on vielä kaukana siitä, mitä olisin halunnut. Moneen tuotokseen kannattaakin suhtautua luonnoksena, josta itse muokkaa valmiin tuotoksen. Tekoälyn kehitys etenee niin hurjaa vauhtia, että tämän hetken rajoitteista huolimatta nyt kannattaa ehdottomasti jo hypätä kyytiin.

Generatiivinen tekoäly on syytä nostaa keskusteluun jokaisessa työyhteisössä, sillä muutos on liian suuri yksin opittavaksi. Tarvitaan yhteistä ideointia, kokeiluja ja kokemusten jakamista. Helppo tapa aloittaa kokeilut on luoda eli generoida kuva vaikka joulutervehdykseen. Craiyon on yksinkertainen sovellus, jota voi käyttää ilman kirjautumista, kunhan kuvan yhteydessä mainitset sivuston. Paremmat kuvageneraattorit edellyttävät kirjautumista. Löydät niitä ja monia muita sovelluksia Padlet-muistitaulusta. Sen ensimmäiselle riville on koottu opetusalan tekoälyverkostoja, oppaita, videoiden soittolistoja, maksuttomia verkkokursseja ja monta muuta linkkiä eteenpäin mielenkiintoiseen tulevaisuuteen.

PS. Kirjoituksen jokainen ajatus on itse kirjoittamani, mutta kieliasun muokkauksessa hyödynsin muutamaa Copilotin ehdotusta. Oikeinkirjoituksen tarkistin Microsoftin Wordilla.

31.10.2023

Sanapilvistä tietovisoja tekoälyn avulla

Kuvakaappaus Quizizz-kyselyn luomisen vaihtoehtoidoista: tyhjästä, linkistä, dokumentista tai tekstistä. vaihtoehtona myös Google Forms ja Spreadsheet.
Kuvassa Quizizz-sovelluksen
vaihtoehtoja kyselyiden generointiin
linkistä, dokumentista tai tekstistä.
Toiminnot ovat beta-vaiheessa.
Minua kiinnostavat monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää tekoälyä opetuksessa. Alla olevan videon (9:53 min) ensimmäisellä puoliskolla esittelen kaksivaiheisen idean, missä ensin luodaan ryhmän kanssa sanapilvi ja sitten samoista sanoista muodostetaan tekoälyn avulla kysely.

Sanapilveen voidaan koota esimerkiksi teemaan liittyviä käsitteitä tai sanastoa. Tähän sopii hyvin kirjautumatta toimiva Answergarden. 

Quizizz puolestaan sopii kyselyn luomiseen. Se on mielestäni jo vuosia johtanut kisaa opettajille maksuttomien kyselytyökalujen kategoriassa. Toki Blooket (ks.bloggaus) on siinä rinnalla hauskana pelillisenä vaihtoehtona ja toisaalta Microsoft/Google Forms vähemmän pelillisenä ja kaikilla käytettävissä olevana vaihtoehtona (bloggaus Ms Formin uudistuksista).

Quizizz-sovellukseen on tullut viime päivinä jälleen paljon uusia ominaisuuksia. Tekoäly toiminnot (beta) ovat ainakin tässä vaiheessa maksuttomia. Niiden avulla voi luoda kyselyitä kehotteista, dokumenteista, linkeistä ja tekstitetyistä videoista. Tässä esimerkissä sinne kopioidaan sanapilven sanat ja pyydetään tekemään niistä kysely.

Olen tehnyt muutamia testejä ja se tuntuu ymmärtävän suomeakin, vaikka välillä teki suomenkielisestä materiaalista kysymyksiä englanniksi tai sekaisin suomeksi ja englanniksi. Kuten tekoälyn kanssa muutoinkin, ihmisen on aina syytä tuotokset tarkistaa ja olla valmis niitä muokkaamaan. Samalla voi lisätä kyselyyn kuvia ja monipuolistaa kysymystyyppejä itse, tekoälyn avulla tai kysymyspankkia hyödyntäen. 

Quizizz-kyselyyn saa maksutta viisi kysymystyyppiä sekä diojen luomisen. Maksullinen Super-lisenssi (noin 100 $/vuosi) tarjoaa peräti 18 vaihtoehtoa. Uusimpana tapana pelata on Mastery Peak. Sen avulla oppija harjoittelee, kunnes on saanut tietyn pistemäärän eli päässyt vuoden huipulle. 

Toimiiko tällainen työskentely? Periaatteessa kyllä, mutta omissa tekoälykokeiluissa kyllä jatkuvasti törmään siihen, että paljon tarvitaan ihmistyötä, jotta lopputulos on hyvä. Yritin tätä tänään yhden ryhmän kanssa ja nyt tekoäly teki pienehköstä sanapilvestä yli 40 kysymystä ja ne kaikki olivat avoimia kysymyksiä. Niitä oli aivan liikaa ja tässä tapauksessa ehkä monivalinnat olisivat toimineet paremmin. Edellisellä kerralla sain kohtuullisen määrän monivalintoja. Käytännössä sovellus ja tekoäly (ja minun promptausosaaminen) on siinä vaiheessa, että opettajan ehkä sittenkin kannattaa luvata sanapilven sanoista tehty kysely vasta seuraavaksi oppitunniksi - tai laittaa opiskelijaryhmä muokkaamaan kysely valmiiksi.

Tekniikka ei vielä ole valmista siihen, että opettaja noin vain saisi sellaisenaan käyttöön otettavia, kyselyitä, dioja, videoita ja erilaisia tehtäviä. Näitä kannattaa silti nyt testailla, sillä tekoäly kehittyy kovaa vauhtia. Voi olla, että hyvinkin pian tällaiset työkalut tarjoavat meille kaikille valtavasti apua erilaisten materiaalien luomiseen. 


19.10.2023

Miten tutut sovellukset ovat muuttuneet?

Digitaalinen taidekuva istuvasta hennkilöstä, joka katsoo mobiililaitettaan. Ympärillä paljon sovelluskuvakkeita.
Kuva: Matleena Laakso/Canva.
Luotu tekoälyn avulla.
Pidin juuri ITK-webinaarissa katsauksen siihen, miten monet opetuksessa käytetyt sovellukset ovat muuttuneet. Nostin esiin uusia ominaisuusia sähköisistä kyselyistä, muistitauluista, ClassroomScreenistä ja generatiivista tekoälyä sisältävistä työkaluista kuten H5P, ThingLink ja Adobe Firefly/Express. Muutamasta olen kirjoittanut oman blogipostauksen aiemmin syksyllä ja vielä useammasta olen päivittänyt ohjeet (ks. ohjeiden blogisivu).

Alta löydät esityksen diat ja demo-Padlet on edelleen kokeiltavissa. Tallenne (35 min) ja materiaalit löytyvät alta ja ITK-konferenssin sivulta. Webinaaritarjontaa on vielä runsaasti ennen kevään konferenssia Hämeenlinnassa Aulangolla. Lisää opetusalan webinaareja löydät tästä yli 10 vuotta ylläpitämästäni listauksesta.

Tunnetko jo ITK:n, joka on minun työvuoden ykköstapahtuma? Se on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen tapahtuma. ITK2024 järjestetään 17.-19.4.2024. Teemana on Ei tekoja ilman älyä. Kannattaa osallistua ja tulla myös jakamaan omaa osaamista!



23.9.2023

Kieltenopettajan tukiäly

Selfie blogin kirjoittajasta.
Eipä tullut tapahtumasta kuvia otettua,
mutta kotipihan villiviini houkutti kameran
esille ja samalla ikuistin kuvaan itseni
anopin kutomassa kaarrokeneuleessa.
Osallistuin tänään Pirkanmaan kieltenopettajat ry:n syyskoulutuspäivään. Oma puheenvuoroni oli teknologiasta kieltenopetuksessa (ks. diat tai 
kieltenopetuksen Padlet) ja tekoälyäkin lyhyesti sivusin. Osallistuin päivään myös oppijana ja olin mukana Maarit Rainion aamun luennolla, mikä erinomaisesti avasi minulle kieltenopettajan työn moninaisuutta ja Maaritin innovatiivisia menetelmiä mm. opetuksen eriyttämisessä. Iltapäivällä osallistuin Pekka Laitisen työpajaan, missä teemana oli ChatGPT ja tekoäly kieltenopetuksen näkökulmasta.

Itsekin ideoin etukäteen, miten tekoäly voisi toimia toisaalta opettajan, toisaalta oppijan tukiälynä juuri kieltenopetuksessa. Tässä aiheesta muutama ajatus, joista osa syntyi päivän esitysten ja keskusteluiden aikana. Mukana on vinkkejä myös Otavan opiston Tekoälyn ensimmäisiltä työpajapäiviltä viime viikonlopulta Mikkelistä. Kannattaa merkitä kalenteriin seuraava toteutus pe-la 14.-15.6.2024. Lisää infoa tulee lähempänä TOT Tekoäly oppimisen tukena -Facebook-ryhmään.

Alla näkökulmana ovat pääosin suuret kielimallit, esim. ChatGPT, mutta netti on jo täynnä lukuisia erilaisia sovelluksia, joissa on generatiivista tekoälyä. Sitä on jo muutamissa yleisissä opetuksen sovelluksissakin, mistä voit lukea lisää edellisestä bloggauksesta Tekoäly integroituu opetuksen sovelluksiin.

Opettajan tukiäly


Tekoäly on parhaimmillaan ammattilaisen tukiälynä. Käytä sitä silloin, kun teet jotain, mitä osaisit itsekin tehdä, mutta kaipaat uusia ideoita, palautetta tai haluat ulkoistaa vaikkapa sanastoharjoituksen sanojen keksimisen. Kun hallitset asian, minkä kanssa työskentelet, huomaat myös sen kun tekoäly keksii välillä ihan omiaan. Mihinkään kielimallin tuottamaan tekstiin et voi luottaa - niin taitava kuin se parhaimmillaan onkin. Tässä jokunen idea parastettavaksi:

  • Oppituntien, tehtävien ja materiaalien ideointi, luominen ja eriyttäminen. 
  • Pakopelin, skenaarion tai pöytäroolipelin juonen ja hahmojen luonnostelu. 
  • Pyydä luomaan sanalistoja, esim. suomi-saksa tietystä aiheesta. Vaikeustasosta voit kertoa esim. ikäryhmän, opiskeltujen vuosien tai eurooppalaisten kielitaitotasojen avulla. Pyydä seuraavaksi ideoita sanastoharjoituksista kyseisistä sanoista. Voit myös pyytää tekstiä tai dialogia, jossa käytetään kyseisiä sanalistoja. Voit saada valmiin tekstin kopioitavaksi aukkotehtävätyökaluun. 
  • Helpota, vaikeuta, ohjeista, selkokielistä, muunna teksti halutulle kielitaitotasolle jne. Ennen kyseistä pyyntöä voit jutella kielimallin kanssa kielitaitotasoista ja varmistaa, että se "tuntee" ne. Voit myös muistuttaa asiasta kertomalla sille, mitä ne tarkoittavat. 
  • Maarit Rainio kertoi lukuisia esimerkkejä siitä, miten oppijalla on oikeus näyttää oma osaamisensa monella tavalla. Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden kanssa se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja kääntää tehtävänannot oppijan äidinkielelle, vaikka itse tehtävä tehtäisiinkin opiskeltavalla kielellä. Jostain syystä kehote "selitä ukrainaksi" toimii usein paremmin kuin "käännä ukrainaksi". 
  • Jos sinua kiinnostaa kokeilla erilaisia tekoälysovelluksia, tässä yksi vinkki: Luo dokumenttivideo omasta tai oppijoiden laatimasta kehotteesta Invideo-sovelluksella. Katsokaa video luokassa ja kiinnittäkään huomio siihen, mikä sisällöstä on oikein ja mikä väärin tai vähän hassusti - ja ehkä myös miksi. Invideo on erittäin helppo käyttää ja sitä voi kokeilla maksutta. Kokeilin videon tekemistä otsikkona Welcome to Finland. Kirjautumista alle 10 minuutissa minulla on jo video valmiina. Tosin aloitusdiassa oli alppimaisema ja kun kerrottiin saunakulttuurista, näytettiin eduskuntataloa. Toki olisin niitä voinut muokata käsin. Mutta yhtä kaikki, englannin kuuntelua ja sisällön ymmärtämistä se vaatii. Mediakriittisyyteen herättely tuli kaupanpäälle. 
  • Somessa nousee kehutuiksi kielten opettajien tekoälysovelluksiksi erilaisia oppituntien suunnittelusovelluksia, esim. Twee - Tweak Your LessonsMagicSchool.ai tai EduAIde.ai.

Kielten oppijan tukiäly

Suuret kielimallit tuottavat ihmismäistä puhetta ja niiden kanssa voi chattailla ja keskustella, koska ne muistavat aiemmat viestit. Se on keskeinen ero hakukoneisiin, jotka tarjoavat yhteen kysymykseen vastauksen ja/tai linkkilistan, mutta eivät jatka juttelua aiheesta. Kielimallit tarjoavat paljon mahdollisuuksia kielten oppimiseen ja niistä on jo olemassa ja/tai tulossa myös GDPR-turvallisia organisaatiolisenssejä. 

ChatGPT:n kuluttajaversion ikäraja on 13 vuotta ja alaikäisillä tulee olla huoltajan lupa. Google Bardissa ikäraja on 18 vuotta. Lisäksi on suuria kielimalleja, jotka eivät edellytä kirjautumista eivätkä toimi suomeksi. Niitä voinee kokeilla, jos oppijoille selkeästi kertoo, että mitään luottamuksellista tietoa niihin ei ole syytä lisätä ja kaikkea tekstiä käytetään kielimallin opettamiseen. Näitä sovelluksia ja muita tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkejä olen koonnut ja jatkuvasti päivitän tähän Padlet-muistitauluun.  

  • Oppija voi pyytää kielimallilta vinkkejä ajanhallintaan, motivaatioon ja opiskelustrategioihin. Sitä kautta voi löytyä vähän lisää motivaatiota tietyn kielen opiskeluun vaikka omien harrastusten tai urahaaveiden näkökulmasta.
  • Oppija voi pyytää kielimallia osoittamaan tekstistä virheet tai tekemään parannusehdotuksia. Oppimisen näkökulmasta ei ole järkevää pyytää kielimallia korjaamaan virheitä, vaan tekijyys kannattaa pitää itsellä ja harkita, mitkä korjausehdotukset huomioi. Kielimallikin tekee virheitä, mutta uskon sen antaman palautteen hyötyjen olevan suurempi kuin satunnaisten virheiden. Väsymätön palautteen antaja on mainio tuki palautetta janoavalle oppijalle! 
  • Suuri kielimalli jaksaa loputtomasti chattailla tai jutella oppijan kanssa valitulla kielellä. Jos haluaa tehdä sen kirjoittamisen sijaan kuunnellen ja puhuen, se onnistuu ainakin selaimen lisäosalla. Otavan opiston vinkistä asensin koneelleni Voice Control for ChatGPT:n, jonka saa ainakin Chromelle ja Edgelle. Esittelen sen käyttöä alla olevalla videolla. Niitä näitä juttelun sijaan sille voin antaa tehtäväksi tehdä sinulle kysymyksiä tietystä aiheesta ja sitten pyytää palautetta vastauksista. 

Yksi päivän ideoista oli, että mitä jos pyytäisi kielimallia lisäämään omaan tekstiin adjektiivit. Millainen tarinasta tulisi? Vieläkö sen ymmärtäisi? Tai miten keksin vieraalla kielellä sopivat kehotteet saadakseni haluamani kuvan. Esimerkiksi Padletin kuvien generointia voi tehdä suomeksi, mutta tulokset vaikuttavat olevan vain jotain sinne päin. Englanniksi saa selvästi paremmin haluamiaan kuvia. Kokeile vaikka! Lisää plus-merkki ja valitse kolme pistettä ja sitten "En osaa piirtää".

Suurten kielimallien haaste kieltenopetukselle on niiden taito kääntää kieltä. Jos oppija ulkoistaa kääntämisen niille, oppimista ei tapahdu. Siksi peräänkuulutan kaikkia kieltenopettajia jakamaan eettisesti kestäviä ja oppimista tukevia tapoja hyödyntää tekoälyä opetuksessa. Olemme kaikki nyt uuden äärellä ja monista oppilaitoksista puutuvat vielä ohjeistukset ja hyviä käytäntöjäkin vasta ideoidaan ja testaillaan. 

Kommentti 26.11.2023: ChatGPT 3.5 osaa jo puhua ja kuunnella sinua mobiilisovelluksen (Android, iOS) avulla ilman lisäosia tai palvelusta maksamista.



Kun tämä blogipostaus oli valmis, kysyin ChatGPT-4:lta, miten parantaisit tätä blogikirjoitusta kieltenopettajille. Vastaus oli hyvä ja siinä oli paljon yleisiä ohjeita sekä kehotuksia lisätä väliotsikoita, hyperlinkkejä, kuvia tai videoita ja kommentointimahdollisuus. Kielimalliin kopioimani teksti ei niitä havainnut. En tehnyt ehdotuksen perusteelle muutoksia, mutta tapani mukaan tarkastin oikeinkirjoituksen Microsoftin Wordilla.

PS: Syksyn viidessä OPH-rahoitteisessa koulutuksessani on tilaa. Vedän niitä TAMKin ja Oulun yliopiston kautta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

15.9.2023

Tekoäly integroituu opetuksen sovelluksiin

Tekstinä tekoäly ja seitsemän sovelluksen kuvakkeet: Bing, Microsoft 365, Adobe Express, Canva, Thinglink, H5P ja Padlet.
Kuvassa on laajasti opilaitoksissa
käytettyjä sovelluksia, joihin on integroitu 
generatiivista tekoälyä.
Moni on jo kokeilut ChatGPT:tä ja muutamaa muutakin tekoälysovellusta. Minua kiinnostaa suuresti myös se, miten tekoäly integroituu tuttuihin, jo käytössä oleviin opetuksen työkaluihin. Alla esittelen tämän hetken tilannetta lyhyesti kuvan sovellusten näkökulmasta. 

Sitä ennen muutama sana johdannoksi. Tekoälyä olemme ihan kaikki käyttäneet jo vuosien ajan ja siihen perustuvat monet arjen toiminnot roskapostien suodatuksesta päivittäiskaupan logistiikkaan. 

Uutta ja ihmeellistä meistä monelle ovat helppokäyttöiset ja parhaimmillaan häkellyttävän taitavat generatiivisen tekoälyn sovellukset. Niiden avulla luodaan eli generoidaan ihmisen kehotteesta (engl. prompt) vaikkapa kuvia, videoita, diasarjoja tai uutta tekstiä, mikä voi olla esimerkiksi vastaus kysymykseen, tiivistys, luokittelu, käännös, idealista, suunnitelma tai vaikka parannusehdotus omasta blogipostauksesta. 

Tekoälystä riittää opittavaa joka ikiselle päivälle. Syyskuussa on julkaistu mm. UNESCOn Guidance for generative AI in education and research.  Oppaan lehdistötiedote perää kansallisia ohjeita ihmiskeskeisen tekoälyn käytölle sekä 13 vuoden ikärajaa. Aiemmin UNESCO on julkaissut oppaan ChatGPT:n käytöstä korkea-asteella ja EU puolestaan Eettiset ohjeet opettajille. Myös ChatGPT:n kehittäjä OpenAI julkaisi syyskuussa oman oppaan opettajille. Näitä ja muita suosituksia, ohjeistuksia ja sovelluslistauksia löydät kootusti Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padletista, mitä jatkuvasti päivittelen. Paras someryhmä on Facebookin TOT Tekoäly oppimisen tukena, lukeminen onnistuu ilman kirjautumistakin. 

Tällä hetkellä hyvin harva generatiivisen tekoälyn sovellus soveltuu ikärajojen ja riittämättömän tietosuojan vuoksi oppijoiden käyttöön, mutta alta löytyy muutama esimerkki. Toki tällöinkin lisenssi, pääkäyttäjän valinnat ja oppilaitoksen linjaukset määrittelevät, mitä voidaan käyttää. Oppilaitoskäyttöön ja jopa oppijoille sopivia sovelluksia saadaan varmasti tulevaisuudessa lisää - todennäköisesti juuri integroituna muutoinkin hankittuihin sovelluksiin.  

Generatiivista tekoälyä pääsee kyllä kokeilemaan ilman kirjautumista ja opettajat voivat aikuisina kirjautua mihin haluavat, ainakin omalla sähköpostillaan. Jos sovellus ei ole koulutuksen järjestäjän tietoturvalliseksi toteama, on syytä olla hyvin tarkkana siitä, mitä tietoja sinne syöttää. Suuri osa sovelluksista käyttää syötettyä dataa opetusaineistona ja ne voivat jossain tilanteessa putkahtaa näkyville jollekin toiselle käyttäjälle osana tekoälyn tuotosta. Turvallisia ja hyödyllisiä käyttötapoja löytyy jo nyt paljon, kun vain tiedostaa rajoitteet ja mahdollisuudet.

Moni sovellus näyttää tarjoavan generatiivisen tekoälyn ominaisuuksia vain henkilöstölle, mutta ei oppijoille - tai sitten tekoäly ei kuulu kaikkiin lisensseihin. Sen lisäksi pääkäyttäjä voi usein sallia tai estää tekoälyn käytön esim. oppilaitoksen tietosuojalinjausten mukaisesti. Tämä kaikki on niin uutta, että ominaisuudet, lisenssien erot ja hinnat tuntuvat olevan jatkuvassa muutoksessa. 

Adobe Firefly ja uudistunut Express

Firefly on Adoben generatiivisen tekoälyn työkalu. Se on vielä beta-vaiheessa, joten toistaiseksi tuotokset on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön. Firefly toimii omana sovelluksenaan, mutta on jo osin integroitu moniin Adoben sovelluksiin kuten Photoshopiin ja Illustratoriin. Oppilaitoksissa käytetään etenkin Adobe Expressiä, jonka GDPR-turvallinen Premium-versio on tarjolla maksutta K12-oppilaitoksille. Riippuu sitten ainakin lisenssistä ja pääkäyttäjän valinnasta, ketkä tekoälyominaisuuksia voivat käyttää. Ne ovat tarjolla myös maksuttomassa kuluttajaversiossa ja niiden avulla voi mm. luoda ja editoida kuvia ja teksitehosteita.

Adobe Express teki kesällä merkittäviä päivityksiä eikä se vielä kaikilta osin toimi moitteetta. Aiempia tuotoksia ei voi päivittää linkin muuttumatta, mistä on aiheutunut monille valtavasti haittaa. Myös minun Express-ohjeilla on nyt uusi osoite enkä ehkä koskaan saa päivitettyä uutta linkkiä vanhoihin ohjeisiin, jotka on linkattu kymmenille - ellei sadoille - verkkokursseille, dioille, bloggauksiin jne. Siksi kannattaa muistaa, että löydät ohjeeni kootusti omalta blogisivulta

Paljon hyvääkin uudistus onneksi toi. Minuutin video alla näyttää, mitä äänestä animointi mahdollistaa.  Kokeilin videon tekstittämiseen ensi kertaa ListenMonsterilla. Se on ehdottomasti paras kokeilemani tekstitystyökalu: helpoin käyttää ja paras tunnistamaan suomenkielistä puhetta. Tekstitysohjeet löydät Esa Riutta - WebOpen ohjevideolta. Sivuhuomiona toki se, että maksuton ja kirjautumatta toimiva työkalu sopii vain tällaisille julkisesti jaettaville videoille, missä ei ole henkilötietoja tai muutakaan salaista.


 

Canva


Canva on hyvin samankaltainen kuin Adobe Express ja myös siitä tarjotaan Premium K12-koulutuksen järjestäjille. Molemmilla voi luoda ja editoida kuvia, erilaisia grafiikoita, diasarjoja, videoita ja paljon muuta. Kuvien generointi tekoälyn avulla onnistuu kaikilta, mutta diasarjan luominen tekoälyn avulla edellyttää Premium-lisenssiä. 

Montaa muuta tekoälyä hyödyntävää ominaisuutta pääsee käyttämään jonkin verran myös maksutta, esim. tehdyn tuotoksen kääntämisen eri kielille tai ideoinnin Magic Writen avulla. Se on OpenAI:n tekstigeneraattori, minkä avulla verkkosisältöjä voi suunnitella. Monta muutakin uutta AI-ominaisuutta sovelluksesta löytyy enkä ole ehtinyt kokeilla kuin muutamia. Lisäksi Canva on juuri julkaissut plug-in-liitännäisen, jonka voi asentaa maksulliseen ChatGPT4:een.

Lisäsin päivittyvät Canva-ohjeet ohjeiden ja diojen blogisivulle. Kirjautuminen kannattaa tehdä suosittelijan linkistä. löydät sen uudelta suositteluiden sivulta(Lisätty 18.2.2024).
 

ThingLink

ThingLink tarjoaa uudet tekoälyominaisuudet vain opettajille. Alla on kuva Tammerkosken rannalta. Valitsin kuvan ja kerroin, millaista sisältöä siihen haluan. Sitten sain tagit ja niihin sopivat sisällöt. Muokkasin kuvaa vain muuttamalla tagien sijaintia ja lisäämällä niihin kuvia mediatiedostojen haun kautta. Skenaarioita rakennettaessa tekoäly avustaa eri tavoin mm. ehdottaa haarautumisen vaihtoehtoja, luo kysymyksiä ja muokkaa tekstilaatikoita. 
Kommentti 27.11.23: Oppilaitoslisenssin pääkäyttäjä voi myös valita tekoälytyökalujen tarjoamista oppijoille.

ThingLinkin oman tekoälyn ohella opetusideoita, oppimateriaaleja ja skenaarioiden tarinoita ja rooleja voi kehitellä suurten kielimallien avulla. Kuvia ja videoita voi generoida pohjakuvina käytettäväksi. Jopa 360-kuvien luominen onnistuu sanallisesta kuvauksesta, siihen olen käyttänyt Skyboxia
Seuraavan päivän täydennys: ThingLink julkaisi juuri uutisen, että se integroi Skyboxin editoriinsa turvallisena lisäpalveluna organisaatioille.


Klikkaa tästä avataksesi saavutettavan näkymän tästä sisällöstä.


Microsoft Bing AI

Bing AI on Microsoftin hakukoneen ja kielimallin yhdistelmä. Se toimii Edge-selaimella ja rajatusti myös Chromella. Käyttö edellyttää Microsoft-kirjautumista. Bing AI:n tietoturvallinen versio on tarjolla tietyillä Microsoftin 365-organisaatiolisensseillä (lue lisää englanniksi). TUNIssa saamme sen todennäköisesti henkilöstön käyttöön syyskuun aikana.

Kannattaa huomata Bingin vaihtoehdot vastausten generointiin: luovempi, tasapainoinen tai tarkempi. Ensiksi mainittu runoiluun, tarkempi akateemiseen tekstiin. Tekstin lisäksi Bingillä voi generoida kuvia, missä se hyödyntää DALL·E 2 -sovellusta. Microsoftilta odotan kovasti 365:n tekoälyapuria Co-pilottia, josta edellisessä bloggauksessa kerroin.

Padlet-muistitaulu

Tähän Padletiin olen koonnut ohjeet ja esimerkit muistitaulun käytöstä. Tämä vuonna on tullut paljon uusia ominaisuuksia, jotka löydät toisesta sarakkeesta. Tekoälyn myötä vaarallisista linkeistä varoitetaan ja voit valita tekoälyn tekemän moderoinnin, jolloin viestin hylkäystä edeltää sinun varmistus. Uutena voit luoda äänestyksiä tai valita viestin sisällöksi "En osaa piirtää". Näin voit generoida kuvan, jonka valitset kuudesta vaihtoehdosta (kokeile tästä). Ja huomasitko, että asetuksista saat käyttöösi Beta-ominaisuudet? 


H5P: Smart Import

H5P julkaisi alkukesästä tekoälyä hyödyntävän työkalun, mutta se löytyy vain maksullisesta H5P.com palvelusta. Sen avulla voi luoda erilaisia H5P-sisältöjä omista materiaaleista (teksti, PDF, video). Nyt voit tutustua tähän Smart Importiin H5P:n ohjeista englanniksi. Kuulun H5P Ambassador -ohjelmaan ja saan pian tunnukset, jotta pääsen testaamaan sitä ja voin sitten jakaa kokemuksia suomeksikin. Ohjeet ja esimerkit löytyvät H5P-blogisivulla


Alkusyksyn aiemmat blogijulkaisut


Tervetuloa syksyn koulutuksiini! Alkamassa on mm. viisi OPH-rahoitteista opetustoimen täydennyskoulutusta verkossa. Lue lisää Tervetuloa-sivultani!

5.9.2023

Diasarjan luominen tekoälyn avulla

Viiden bloggauksessa käsitellyn diasarjan aloitusdian kuva.
Diasarjojen aloitusdioja.
Teen ja muokkaan jatkuvasti diasarjoja koulutuksiini. Diat ovat myös kätevä tapa päivittää monenlaisia ohjeita. Näin ollen minua kiinnosti tutkia, missä nyt mennään tekoälyavusteisesti luotavissa diasarjoissa. Opin, että tällaisia sovelluksia on valtava määrä ja diasarjojen luominen onnistuu myös ChatGPT:n avulla. 

Suunnittelin jo huhtikuussa kertovani BETT-opetusteknologiamessuista tekoälyn luoman diasarjan avulla, mutta Suvi Tuominen ehti ensin. Hänen Tome-sovelluksella luomansa diasarja löytyy Humakin viime kevään tekoälytiistai-blogisarjan ensimmäisestä osasta

Kokeilin diasarjojen luomista usealla tekoälyä hyödyntävällä sovelluksella. Suurin osa muistutti monelle tutumpaa Canvaa tai Adobe Expressiä, joilla voi luoda diojen ohella mm. videoita ja erilaisia grafiikoita - kuten myös monella muulla nyt esiteltävällä sovelluksella. Koska molempia käytetään jo melko laajasti oppilaitosmaailmassa ja molemmista on tarjolla K12-oppilaitoksille maksuton Premium, jossa tietoturva ja -suoja on kunnossa, kannattaa harkita, tarvitseeko työkalupakkiinsa jälleen yhden samankaltaisen sovelluksen.

Osa kokeilemistani sovelluksista luo dian kerrallaan, osa tekee kokonaisen diasarjan. Moni sovellus kirjoittaa dioihin kokonaisia lauseita ranskalaisten viivojen sijaan. Osaan esityksiä tarjottiin tiiviiden diojen oheen kokonaiset lauseet esiintyjän muistiinpanoihin kirjoitettuna. Joka tapauksessa käyttäjä voi aina muokata tekstiä, grafiikoita ja kuvitusta. 

Osaan esityksistä saa linkin, osan voi ladata itselle PowerPoint- tai Google Slides -tiedostona. Pyrin käyttämään suomenkielisiä kehotteita, jos se oli mahdollista, mutta kaikki tekoälysovellukset taitavat toimia taitavammin englanniksi. Suomen kielen kanssa törmäsin ongelmiin, kun reaaliaineet ymmärrettiin reaalimaailmaksi ja kehotteet (engl. prompt) kotitehtäviksi. Välillä menin itsekin halpaan, kun pyysin esitystä siitä, miten ChatGPT:tä voi käyttää opetuksessa. Siitä ei vain syksyyn 2021 asti koulutettu kielimalli osannut sanoa mitään hyödyllistä, vaikka se sujuvasti ympäripyöreitä vastauksia antoikin.

Visuaalinen ilme miellytti monissa sovelluksissa. Sen sijaan yhdenkään sovelluksen automaattisesti luotuihin sisältöihin en ollut tyytyväinen enkä voisi sellaisia työssäni käyttää ilman merkittävää tekstin muokkaamista. Toki esityksen tekemistä voi helpottaa, kun saa valmiin rakenteen ja tekstin, mutta itse sisältö oli pääosin itsestään selvää diiba-daapaa. Tilanne voisi olla toinen, jos käyttäisi englantia, olisi kokeneempi kehotteiden kirjoittaja, sovelluksiin olisi integroitu maksullinen ChatGPT4 ja jos työkalut osaisivat ehdottaa muutoksia ja muokata olemassa olevaa diasarjaa, ei vain luoda tyhjästä uutta. 

Microsoftin Copilotiin tutustuneet tietävät, mitä on nurkan takana. Copilot on 365:n sovellusten kanssa käytettävä ja ChatGPT4:stä hyödyntävä tekoälyapuri. Se on julkaistu viime keväällä rajatulle joukolle. Microsoftin mukaan Copilot osaa esimerkiksi luoda diasarjan Word- ja Excel-lomakkeesta tai sanallisen kehotteen perusteella. Se osaa myös mm. lisätä diasarjaan animointeja ja tarpeen mukaan lyhentää tai pidentää diasarjaa. Esittelyn löydät Microsoftin videolta: Copilot in PowerPoint (1 min).

Käytin alla olevien sovellusten maksuttomia versioita ja ne kaikki olivat varsin helppoja käyttää. Tein kullakin 1-3 diasarjaa, joista moni jäi kesken, kun tekoäly ei tuonut sellaista lisäarvoa, että ne olisi viitsinyt työstää valmiiksi tai jakaa. Usein tuntui, että tekstit olisi pitänyt luoda itse alusta asti, jotta olisin saanut julkaisukelpoista - tai sitten luoda sisältö erikseen pidempänä prosessina suuren kielimallin avulla. Vain osassa tekoälyapuri oli käytettävänä vielä tekstiä muokatessa. Pääosa näistä työkaluista loi diasarjan yhdestä kehotteesta, oli se sitten vain otsikko tai useamman lauseen kuvaus. Muutamiin saattoi kehotteen sijaan antaa dokumentin, mistä diat luodaan, mutta sitä en nyt kokeillut.


Tome luo dian kerrallaan

  • Edellä mainittu Tome osaa siis luoda dioja automaattisesti. Maksuttomaan sovellukseen saa 500 AI-krediittiä ja kun se luo dian kerrallaan, niitä voi  käyttää tekstiin ja/tai kuviin vai tarvittaessa. Kehotteita voi antaa suomeksikin, mutta en silti saanut tehtyä mitään jaettavaa. Tekoälyn tuottama teksti aiheesta vinkkejä uudelle opettajalle oli liian yleispätevää ja itsestään selvää. Tarjolla olevien layoutien määräkin oli turhauttavan suppea. 


Gammassa hyviä ominaisuuksia  

  • Gamma toimii niin, että annat ensin lyhyen kuvauksen, suomikin toimii. Sitten saat ehdotuksen dioista otsikkotasolla muokattavaksi, mikä on erinomainen ominaisuus. Vasta tämän jälkeen valitset teeman ja diasarja luodaan sinulle. Tämä taisi olla viides sovellus, jota kokeilin ja ensimmäinen, jolla jaksoin tehdä jotain jaettavaksi asti. Se kertoo ainakin siitä, että maksuton versio on kyllin monipuolinen. Nopeammin olisin tällaisen koonnin tehnyt aiemman diasarjani pohjalta muokaten, itse ideoiden ja googlaten, mutta ei siitä tällöin olisi visuaalisesti näin kivan näköistä tullut. Tällaiset PowerPoint-diat loin visuaalisuudesta viime keväänä, tosin animoinnit eivät tässä näy. 
  • Tällainen syntyi Gammalla: Vinkkejä tiedon visualisointiin opetuksessa. Rakenne ja pääidea on tekoälyn tuottamaa, mutta jokaista diaa olen muokannut ja pari diaa lisäsin itse, pari poistin. Kun lisäsin kuvia sovelluksen valikosta, tarjolla on kolme kategoriaa: kaikki, vapaasti käytettävät ja kaupallinen käyttö sallittu. 
  • Kirjautuessasi suosittelijan linkilläni saamme molemmat 200 AI-krediittiä tavanomaisen maksuttoman 400 krediitin lisäksi. 

Canvan Premium palvelee opettajia
  • Diasarjojen luominen Canvan tekoälyllä ei onnistu maksuttomalla kuluttajalisenssillä, jolla voi generoida vain kuvia.
  • Canva Premium on tarjolla K12-oppilaitoksille maksutta ja tällöin saa käyttöön kesällä julkaistut uudet tekoälyominaisuudet. How we’re bringing AI to the classroom safely -artikkelin mukaan tekstin generoiminen eli Magic write kuuluu edu-lisensseissä vain opettajille ja muulle henkilöstölle. Tekstiä voi generoida diasarjoihin tai muihin tarpeisiin. Jos käytössäni olisi edu-lisenssi, tämä sovellus olisi todennäköisesti näistä suosikkini.

Wepik muistuttaa Canvaa 

  • Wepikillä tein diasarjan Innosta lapsia kirjoittamaan. Editoin sitä hyvin kevyesti, lähinnä paransin suomen kieltä. Kuten moni muukin tekoälysovellus, tämäkin tuottaa kivan näköistä sisältöä, mutta sisältö on jäänyt kovin yleiselle tasolle. Tuskinpa tästä on mitään apua esimerkiksi alakoulun opettajille.
  • Sovellus muistuttaa liiaksi tutumpaa Canvaa, joten en tätä kovin pitkään testaillut. Tällä voi luoda 12 erilaista sisältöä, esim. kuvat, diat, somepostaus ja käyntikortti. Siinä tämä on parempi, että tekoälyä voi hyödyntää ainakin tällä hetkellä maksutta myös diojen luomisessa. Canvalla se vaatii maksullisen version. 
  • Lisäsin päivittyvät Canva-ohjeet ohjeiden ja diojen blogisivulle. Kirjautuminen kannattaa tehdä suosittelijan linkistä. löydät sen uudelta suositteluiden sivulta. (Lisätty 18.2.2024).

Myös Simplified muistuttaa Canvaa

  • Simplified-sovelluksella esitys luodaan antamalla otsikko (max 20 merkkiä) ja valitsemalla luovuuden taso, diojen määrä ja kieli (ei suomea). Pyysin kuusi diaa, mutta sain niitä enemmän. Tein esityksen englanniksi kehotteesta: Most interesting places for teenagers to visit in London. Ajattelin, että se olisi tällaiselle työkalulle helpompi kuin digipeda-teemat. Tekstiä en muokannut, kuvia ja asettelua vähän parantelin. Kieliasu kyllä paljastaisi heti opettajalle, että tämä ei ole peruskoululaisen oma tuotos. 
  • Sovelluksella voi Wepikin tavoin luoda paljon muunkinlaisia verkkosisältöjä. 

Adobe Expressissä tekoälyllä voi vain kuvittaa dioja
  • Adobe Express on pitkään kuulunut viiden parhaan sovelluksen listalleni ja se on oppilaitoksissa laajasti käytössä maksuttoman ja tietoturvallisen K12-edu-lisenssin ansiosta. Expressillä voi luoda diasarjoja, mutta se ei generoi tekstiä tai kokonaista diasarjaa tekoälyn avulla. Tekoälyä voi käyttää kuvien ja tekstitehosteiden luomisessa ja editoinnissa. Itse olen tehnyt sillä paljon yksittäisiä dioja, jotka olen sitten tuonut kuvina PowerPointiin. 
  • Express on viime viikkoina päivittynyt todella radikaalisti. Uudet tekoälyominaisuudet löytyvät maksuttomasta kuluttajaversiosta, mutta en tarkkaan tiedä, miten ne tulevat tarjolle erilaisiin edu-lisensseihin. Moni sovellus näyttää tarjoavan osan tekoälyominaisuuksista vain opettajille ja senkin vain pääkäyttäjän niin salliessa.  
  • Expressissä on päivityksen jäljiltä suuria ongelmia. Odottelen vielä hetkisen, että Adobe saisi sen toimimaan taas hyvin ja päivittelen sitten ohjeita, joiden linkki on uuteen versioon siirryttäessä hajonnut. Uusimmat ohjeeni löydät aina ohjeiden ja diojen blogisivulta

Sendstepissä maksuton versio ei riitä

  • Sendstep vaikutti hyvältä, sillä mukana on interaktiivisuutta. Tekoäly lisäsi diasarjaan sanapilvitehtävän ja muutaman monivalinnan, mutta maksutta niitä saa käyttää vain 10 oppijan ryhmälle. Maksutta voi tehdä vain kaksi diaesitystä.
  • Esitys tai kysely luodaan max 3000 merkin kuvauksesta tai dokumentista. Maksutta tarjolla on englanti, maksullisessa myös suomi. Saat valita diasarjan tyylin sekä tarjotuista vaihtoehdoista otsikon ja diojen määrän. 
  • Tein diasarjan verkon työkaluista opettajille, mutta aihe osoittautui liian haastavaksi. Monivalintakysymyksiin sovellus ei osannut tarjota oikeita vastauksia. Diasarjaan lisätyt kysymykset olivat huonoja ja ne yrittivät ahtaa mukaan lähes koko antamani kehotteen. Esimerkki kysymyksestä:
    • "How can language teachers leverage online tools, such as ThingLink, Padlet, Adobe Express, and survey tools, to enhance the teaching of foreign languages to middle school and high school students, while promoting learner engagement, activity, and collaboration?" 
  • Tarjottu kuvitus oli surkeaa, sillä kuvat olivat pitkälti tekstipohjaisia vailla järkevää sisältöä. Sovellus kai yritti tarjota verkkosivujen kuvia, mutta keksittynä ne eivät toimineet. Toki kuvat sai itse vaihtaa tai korvata GIF-kuvilla tai YouTube-videoilla.

Myös ChatGPT osaa luoda PowerPointteja

  • PowerPoint on monipuolisuudessaan ylivoimainen. Vaihtoehdoissa oli kyllä onnistuneita visuaalisia ratkaisuja, mutta PowerPoint taipuu samaan, jos vain osaamista ja aikaa löytyy. Aion jatkossakin lisätä dioihini Expressillä tai Canvalla tehtyjä kuvia, mutta PowerPointista luopumista en edes harkitse, vaikka näitä vaihtoehtoja oli kiva kokeilla. Ne eivät toimi hyvin silloin, kun haluaa luoda uuden diasarjan aiemmin luotua yhdistellen, parannellen ja päivittäen. 
  • Ennen kuin Copilot-tekoälyapuri saapuu, yksi vaihtoehto on hyödyntää suuria kielimalleja tekstisisällön suunnitteluun. Diojen tekstin voi sitten kopioida diasarjaan tai pyytää esim. ChatGPT:ltä VBA-koodia tai makroja PowerPointia varten. Siltä saa myös ohjeet siitä, minne ne PowerPointissa siirretään. Visuaalisen ilmeen saa valmiista malleista, vaikka eivät ne toki automaattisesti etsi teemaan liittyvää kuvitusta, kuten edellä esitellyt sovellukset. 
  • VBA-koodit ja makrot eivät ole minulle tuttua maailmaa, mutta kyse on vain koodista, jonka ChatGPT antaa ja joka kopioidaan PowerPointiin. Siinäkin ChatGPT neuvoo. Tosin ohjeet vaihtelevat joka kerta ja välillä onnistuin helposti, välillä taas en lainkaan. Yksityiskohdissa minulla riittää siis vielä opettelemista enkä yrityksistä huolimatta saanut tehtyä tähän ohjevideota. Linkkaan siis muiden tekemiä:  

Lopuksi: muut sovellukset, tekstin korjaus, tekoälyvinkit ja syksyn koulutukset

  • Diasarjojen luomisen vaihtoehdoissa on runsaasti myös omalle koneelle ladattavia sovelluksia, joita en kokeillut (mm. Dectopus, Slidesai, Magicslides ja Classpoint). Lisää työkaluja diasarjojen luomiseen löydät esimerkiksi hakusanoilla: "creating slide presentations with ai" tai "best free AI PowerPoint generators". 
  • Pyysin ChatGPT:ltä korjaus- tai parannusehdotuksia tähän tekstiin. Suurin osa niistä oli sellaisia, jotka olin jo toteuttanut, mutta jotka eivät kopioidussa tekstissä välittyneet, esim. väliotsikot ja linkit esimerkkeihin. Sain moitteen pitkistä kappaleista. Lisäsin yhden kappalejaon ja siihen liittyen hieman editoin tekstiä. Oikeinkirjoituksen tarkistin Wordillä.
  • Tutustu myös Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet koontiin sekä tuleviin koulutuksiini. Ensimmäinen syksyn viidestä OPH-rahoitteisesta opetusalan täydennyskoulutuksesta alkaa jo ensi viikolla. 

28.8.2023

Microsoft Forms: uusi esitystila ja PowerPoint-upotus

Formsin esitysnäkymää voi käyttää 
suoraan valiten sen Formsista, mutta 
myös PowerPointiin upotettuna.
Lisäsin julkaisun loppuun listauksen muista uusista ominaisuuksista sekä niihin liittyvän ohjevideon 7.3.2024.

Microsoft on julkaissut hienon uudistuksen: Forms-lomakkeisiin ja -kyselyihin on nyt saatavilla esitystila. Samalla on mahdollistettu Formsien upottaminen PowerPoint-esityksiin!

Formsilla voi luoda lomakkeita ja kyselyitä:
  • Lomakkeet sopivat mm. kokemusten tai mielipiteiden kartoittamiseen.
  • Kyselyiden eli tietovisojen eli kokeiden avulla voi määritellä oikeat vastaukset ja antaa niiden perusteella pisteitä ja sanallisen palautteen.

Lomake tai kysely luodaan tuttuun tapaan Forms-sovelluksella. Sinne pääsee myös siirtymällä PowerPointin Lisää-välilehden Forms-osioon. Kerää vastauksia -kohdasta on suositeltavaa valita asetus, joka sallii kaikkien vastaamisen. Näin oppijoiden ei tarvitse kirjautua. Muista myös lyhentää URL-osoite. Valitse lopuksi esitystila (ks. kuva yllä), niin saat näkymän, jossa on osallistumista varten lyhennetty linkki ja QR-koodi (kuva alla). Vastaukset päivittyvät esitystilaan reaaliaikaisesti ja voit näyttää tulokset yksi kysymys kerrallaan. Tosin monivalintojen "Muu, mikä?" -vastaukset eivät näytä tallentuvan.

Erityisen hyödyllistä on, että tällaiset kyselyt saa upotettu esitystilassa suoraan PowerPoint-diasarjaan. Se onnistuu valitsemalla Lisää-välilehdeltä Forms. Microsoftin mukaan ominaisuus on tulossa (tullut?) PowerPointin Forms-lisäosaan, mutta oma organisaationi ei salli lisäosan käyttöä. Sen sijaan toiminto näyttää toimivaan PowerPointiin sisään rakennetulla Lisää-välilehden Forms-toiminnolla. Tällöin esitysnäkymän saa valitsemalla kohdan "Läsnä interaktiivisessa kokouksessa".

Tällä hienolla uudistuksella on pari heikkoutta liittyen käyttämiseen PowerPointin kautta. Tehdyn Formsin löytyminen PowerPointin kautta näyttää edellyttävän PP:n uudelleen käynnistämistä. Kätevintä onkin luoda Formsit suoraan PowerPointin kautta. Toinen huomioitava asia on, että jos haluat upottaa lomakkeen tai kyselyn PowerPoint-diasarjaan, tulee molemmat tehdä saman organisaation tunnuksilla. Eli kun oma Office-pakettini on hankittu TUNIn kautta, en voi liittää diasarjaan henkilökohtaisilla Microsoftin tunnuksilla tekemiäni lomakkeita tai kyselyitä.

PS. Kun tämä kirjoitus oli valmis, syötin sen ChatGPT:lle ja pyysin korjaus- ja parannusehdotuksia. Sain niitä 10 ja ne kaikki koskivat kieliasua, eivät itse sisältöä eivätkä kirjoitusvirheitä, vaan asioiden muotoilua hieman toisin. Kuudesta ehdotuksesta hyödynsin jotain, mutta yhtäkään ehdotusta en kelpuuttanut sellaisenaan. Lopuksi tarkastin kieliasun Wordillä, kuten minulla on pitkään ollut tapana.

Ruudunkaappauskuva, mikä näyttää, miten monivalintakysymyksen vastaukset näykyvät taulokkona ja %-lukuina. Oikeassa reunassa QR-koodi ja pikalinkki.
Ruudunkaappaukuva PowerPointiin upotetusta Formsin esitysnäkymästä.


Muita Formsin uusia toimintoja ovat 

  • Harjoitustila (esimerkki sähköisten kokeiden sivulla), joka ei valitettavasti näytä kyselyyn lisättyjä palautteita oikeille ja väärille vastauksille.
  • Aukioloajan ja keston voi määriittää.
  • Voi lisätä taustamusiikin.
  • Pikatuonti Word tai PDF:stä. Tämä sopii käytettäväksi, jos sinulla on kysymykset valmiina esimerkiksi koska olet luonut ne tekoälyllä. Tämän käyttämisen sekä kysymysten tekemisen Copilotilla näytän alle upotetulla videolla.

16.8.2023

Neljä visuaalista oppimistehtävää

Vedin keväällä Lapin yliopiston kautta OPH-rahoitteisen opettajien täydennyskoulutuksen Vastuullisesti ja turvallisesti verkossa 2 op. Verkkokoulutuksen sisällöt ja rakenteen suunnittelin yhdessä Mira Karvon kanssa, joka työskentelee tänä syksynä 40 vuotta täyttävässä yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden yksikössä (ks. 40-vuotissyksyn ohjelma). 

Päädyimme kolmeen webinaariin (diat alla) ja neljään oppimistehtävään, jotka tässä bloggauksessa esittelen. Tehtävissä käytin neljää sovellusta: ThingLink, Canva, Adobe Express ja ScreenPal (ent. Screencast-O-Matic). Koulutuksen Padlet-verkkoympäristö näkyy vain osallistujille. Siellä on oma sarake jokaiselle webinaarille ja jokaiselle oppimistehtävälle. Niiden alle osallistujat kirjoittivat omat kommenttinsa ja linkkasivat huoneentaulunsa. 
Avaa kuva tästä linkistä.
Alakulman suurennuslasin
kuvakkeestä saat pystykuvan
näkymään osa kerrallaan.
  1. Vastuullinen verkkopedagogiikka -diat
  2. Oppijoiden digitaalinen maailma -diat
  3. Digitaalinen sisällöntuotanto -diat
Oppimistehtävät olivat minusta sisällöllisesti toimivia ja visuaalisesti kivan näköisiä, joten haluan ne jakaa. Ne herättivät hyviä pohdintoja turvallisesta verkon käytöstä. Palautteessa väitteelle "koulutus toteutettiin vuorovaikutteisesti ja osallistavasti" annettiin 4,9/5 pistettä. 


Ennakkotehtävä 

Ennakkotehtävänä oli interaktiivinen kuva, missä esittelin koulutuksen ja tarjosin linkkejä digitaitotesteihin, minkä kautta osallistujat esittäytyivät. Testien kautta saatiin kivasti avattua omaa osaamista ja näkökulmia koulutuksen teemoihin liittyen. Tässä koulutuksessa verkon sovellukset eivät olleet pääasia. Koska kohderyhmänä olivat kasvattajat ja opettajat, kerroin tehtävien yhteydessä lyhyesti myös käyttämistäni sovelluksista. 

Tein vaiheittaisen tehtävän infograafi-pohjalle. Adobe Express -videoista tein erilaiset, jotta voin esitellä sen mahdollisuuksia. Ne on upotettu suoraan Expressistä, mutta vähän kivammin ne näkyisivät YouTubesta upotettuna.


Kaverigooglaus 

Kaverigooglaus-tehtävän ideoin muutama vuosi sitten yhteen TAMKin koulutukseen. Nyt tein siitä interaktiivisen kuvan postikorttiteemalla. Osallistujien kommenteissa tehtävää kuvailtiin innostavaksi, mielenkiintoiseksi, jännittäväksi, silmiä avaavaksi, ajatuksia herättäväksi ja vähän oudoksikin. Moni yllättyi siitä, mitä itsestä tai toisesta löytyi. Tehtävä pohjusti hyvin myös seuraavaa somesiivouksen tehtävää.

 


Somesiivous

Tämän interaktiivisen videon avulla avaan somesiivouksen ideaa ja näytän esimerkkejä eri sovelluksista. Video on tehty ruudunkaappausvideona ScreenPalilla ja interaktiiviseksi se on tehty ThingLinkilla. Oma somesiivouksen jälkeen jokainen jakoi jokusen ajatuksen tehtävästä tai vinkin muille osallistujille. 

Oma vinkkini säännöllisen somesiivouksen ohella on pohtia myös sitä, mitä oman kuoleman jälkeen haluaa tapahtuvan. Siitä ei vielä paljon puhuta, vaikka se koskettaa aikanaan meitä kaikkia. Moniin palveluihin voi merkitä perintäyhteyshenkilön, jolle voi antaa palvelusta riippuen luvan esimerkiksi omiin valokuviin tai valitsemiinsa tiedostoihin. Itse kirjoitin hiljattain digitaalinen jäämistö -liitteen omaan edunvalvontavaltuutukseen ja testamenttiin. 



Huoneentaulu


Ennakkotehtävänä viimeiseen webinaariin oli suunnitella huoneentaulun sisältö jostain koulutuksen teemasta. Esimerkeiksi annoin: Viisi vinkkiä eskarilaisten nettisurffailuun, Mitä huomioida, kun lapselle hankitaan ensimmäinen älypuhelin? Nuorten kaveritaidot somessa. 10 vinkkiä tietoturvasta kollegoilleni. 

Webinaarissa opeteltiin huoneentaulun tekemistä Adobe Expressillä. Sen edu-versio uudistuu lähiviikkoina tuoden mukana uusia tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksia. Toki tämän tehtävän sai halutessaan tehdä esimerkiksi samankaltaisella Canvalla. Lopuksi jokainen jakoi huoneentaulunsa linkin Padlet-ympäristöömme, jotta opimme toisiltamme sekä sisältöjä että näimme, miten erilaisia visuaalisia sisältöjä syntyi. 


Lopuksi

  • Tämä koulutus toteutettiin vain kerran, mutta katso tulevat koulutukseni Tervetuloa-sivulta.
  • Ohjeita mainittujen sovellusten käyttöön löydät Koulutusten diat ja ohjeet -sivulta. ScreenPalin löydät ruudunkaappausvideoiden diasarjasta. Päivittelen näitä ohjeita aktiivisesti. Uusia ominaisuuksia lisätään eniten kesälomien aikaan. 

10.8.2023

Tekoäly opetuksessa

Adobe Firelyn (beta) avulla voi
merkitä kuvasta alueen ja
kertoa sanallisesti,
mitä haluaa siihen lisättävän.
Tekoäly opetuksessa - siitä taitaa tulla syksyn kysytyin koulutusteema niin minulle kuin monelle kollegallenikin. Pidin eilen aiheesta kaksi lähikoulusta. Alla ovat diani, mutta linkit lisätietoihin ja sovelluksiin löydät kätevimmin tästä Padlet-muistitaulusta. Matematiikan opettajien kaikkiin kysymyksiin en osannut vastata, joten alla niihin jokunen näkökulma.

Tekoäly on jo nyt integroitunut suureen osaan verkon sovelluksia. Tekoäly on apuna, kun teemme Google-hakuja, tarkistamme oikeinkirjoitusta, kirjoitamme sanellen tai käännämme tekstiä toiselle kielelle.

ChatGPT ja muut suuret kielimallit sekä niitä hyödyntävät lukuisat sovellukset ovat tuoneet tekoälyn hyödyntämisen uudelle tasolle. Ne kirjoittavat niin sujuvaa ihmismäistä tekstiä, että lapsen ja nuoren voi olla vaikeaa ymmärtää, että sisältö voi olla ihan puppua - tai ainakin sisältää merkittäviä virheitä. 

Yksi tapa tutustua tähän kielimallien ns. hallusinointiin on tehdä sille kysymyksiä, joissa oletetaan jotain hassua. Tällöin tulee näkyväksi, miten sujuvasti se suoltaa tekstiä esim. kirahvin puolimetrisistä torahampaista. Tai sitten voidaan analysoida oikeaa henkilökohtaista puhetta ylioppilaalle ja tekoälyn tekemään, usein melko kliseistä versiota. Internetin yleistyessä opetettiin tiedonhakua verkosta. Nyt yhdeksi keskeiseksi taidoksi on tulossa kyky kommunikoida tekoälyn kanssa kirjoittamalla hyviä kehotteita (engl. prompt). Siihen sopii avuksi GitHubista löytyvä Kehotesuunnitteluopas

Monien tekoälysovellusten haasteena ovat ikärajat ja tietosuojan heikkous, mitkä estävät oppijoiden kirjautumisen. Tästä huolimatta moni oppija käyttää tekoälyn apua kotitehtävissä. Siksi jokaisen opettajan tulisi testata myös sitä, miten esim. ChatGPT tai Google Bard omiin tehtävänantoihin vastavat. Oppijat tarvitsevat myös ohjeistusta siihen, mitä, miten ja milloin tekoälyä saa käyttää ja milloin ei. Ja toisaalta siihen, miten sen käytöstä kerrotaan ja miten se merkitään lähteeksi. Korkea-asteella on laajasti lähdetty siihen, että tekoälyä saa käyttää, mutta on aina kerrottava mitä ja miten sitä on käyttänyt.

Erilaisista kielimalleista, kuva- ja videogeneraattoreista ja monista muista sovelluksista löytyy myös ilman kirjautumista toimivia, jolloin testaamisen kynnys madaltuu. Ja toisaalta ne integroituvat osaksi jo nyt käytettäviä sovelluksia. Ainakin Padletissa ja Adobe Expressissä on uusia tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksia. Niiden päivitetyt ohjeet löydät diojen ja ohjeiden sivulta.  

Tekoäly ja matematiikka

Molemmissa koulutuksissa kysyttiin, miten hyvin ChatGPT tai muut kielimallit osaavat matematiikkaa. Maksullisen ChatGPT4:n (20 $/kk) sanotaan olevan siinä huomattavasti ChatGP3.5-ilmaisversiota  parempi, mutta tarkemmin en eilen osannut vastata, joten jaan alle muutaman lähteen. On myös hyvä huomata, että moni sovellus osaa suomea, mutta toimii paremmin tai monipuolisemmin englanniksi. Hyvä paikka keskustelulle on matematiikan opettajien ryhmien lisäksi TOT Tekoäly oppimisen tukena -ryhmä.

13.6.2023

Avoimen oppimisen vaikuttaja

Minulla oli eilen suuri kunnia vastaanottaa Avoimen oppimisen vaikuttaja 2023 -palkinto, jota kuvattiin elämäntyöpalkinnoksi. Se myönnettiin "esikuvallisesta ja monipuolisesta avoimen oppimisen edistämisestä". 

Avoimen tieteen kesäpäivillä myönnettiin myös Vuoden avoin oppimateriaali -palkinto, jonka sai Huijataanko minua? Huijaanko minä muita? Sen ovat tehneet AMKIT-konsortion Avoimet oppimateriaalit -työryhmän jäsenet Kaisa Puttonen, Leena Elenius ja Riitta-Liisa Karjalainen. Vuoden avoin oppimis- ja opetuskäytäntö -palkinto myönnettiin Maria Ehrnström-Fuentesin Sustainable Organising -kurssille, missä opiskelijat tekivät ja jakoivat avoimia podcasteja. Avoimen tieteen palkintoja koordinoi Tieteellisten seuran valtuuskunta.


Matleena Laakso hymyilee, kädessä kunniakirja ja värikäs kukkakimppu.
Avoimen oppimisen vaikuttaja 2023. Kuva: Esko Laakso, CC BY.