3.2.2019

SUKOLin talvipäivät - neuropsykologiaa ja digiä

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n talvipäivät
järjestettiin Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa
Pääsin tällä viikolla vetämään kaksi koulutusta kieltenopettajille. Ensin Turussa TOP-keskuksen Open väylät -hankkeen S2-opettajille ja sitten Helsingissä SUKOLin talvipäiville. Molempien materiaalit löydät tämän blogijulkaisun lopusta. Lisäksi nostan esiin poimintoja neuropsykologi Heli Isomäen erinomaisesta luennosta.

Tässä SUKOLin työpajastani pari sovellusta, joita voit kokeilla kirjautumatta.

    SUKOLin talvipäivien aamupäivän luennon piti neuropsykologi Heli Isomäki Ludus Oy:stä. Hän havainnollisti meille hienosti oppimisvaikeuksia ja avasi niitä kielten oppimisen näkökulmasta. Alla puheenvuorosta muutama poiminta, lisää voit lukea Twitteristä tunnuksella #sukolinkoulutus tai lukemalla Isomäen ja Nina Uusitalon Aivotaidot-kirjan, minkä itse laitoin lukulistalleni.

    Oppimisvaikeuksien vaikutukset kieltenoppimisen näkökulmasta ovat Isomäen mukaan kahtalaiset. Ne liittyvät suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat vaikutukset liittyvät kieltenoppimisen ongelmiin ja äidinkieleen liittyviin puutteisiin. Kaksi- tai monikielisyys ei sinänsä aiheuta kielen kehittymisen vaikeuksia, mutta voi sitä hieman hidastaa. Sen sijaan jos taustalla on kielen kehittymisen ongelmia eikä oppija saa omaa äidinkieltään hyvin haltuun, ongelmat voivat kasautua.

    Epäsuorat vaikutukset liittyvät mm. motivaatioon, sillä on luonnollista, että motivaatio laskee asioihin, jotka tuntuvat vaikeilta ja joissa ei pärjää. Huonosti motivoituneita autetaan parhaiten niin, että he pärjäävät eli heille saadaan onnistumisen kokemuksia. Käytännössä se tarkoittaa usein yksilöllistämistä.

    Epäsuorat vaikutukset liittyvät myös oppimisaukkoihin ja niiden tuottamiin ongelmiin. Oppimisaukot ovat niitä asioita, jotka ovat jääneet aiemmilla vuosikursseilla oppimatta, ja jotka usein vaikuttavat uusien taitojen oppimiseen. Koska kielten oppiminen vaatii paljon työtä, sen oppimisessa hyvät opiskelustrategiat ovat erityisen tärkeitä,

    Lukivaikeutta on kolmenlaista:
    1. Fonologinen häiriö vaikeuttaa etenkin englannin opiskelua, kun sana kirjoitetaan ja äännetään eri tavoin. 
    2. Nopean nimeämisen häiriö hidastaa mm. sanojen oppimista. Se tuo usein muitakin haasteita. Esim. kun oppiminen on hidasta, motivaatio laskee. Ja sitten vähenee panostus kyseiseen oppiaineeseen. Usein jo yläkoulussa on niin kova kiire käydä sisältöjä läpi, että ei päästä ylioppimisen vaiheeseen eikä automatisaatioon, ainakaan koulutuntien aikana. Nopein tapa harjoittaa nopean nimeämisen häiriön oppijaa on toistolukutekniikka. Tällöin voidaan lukea saman teksti vaikka kellottaen lukunopeuden muutosta, sillä toisto lisää sujuvuutta. 
    3. Edellä mainittujen yhdistelmä.

    Oppiminen vaatii Isomäen mukaan aivojen valpastumistilaa eli aivojen stressireaktion. Ongelmia tulee, jos stressitaso nousee liiaksi tai jatkuu liian kauan. Nykynuorista noin viidennes on ylikuormitustilassa, milloin kouluasiat ovat liian vaikeita eikä niihin ole saatu tarvittavaa tukea.

    Noin viidennes koululaisista puolestaan on alistressaantuneita, mikä tarkoittaa ettei tarvittavaa kuormitusta ole syntynyt. Ympäristö on voinut suojellut pettymyksiltä tai sitten kuormitus on ollut liiallista, mikä on aiheuttanut vetäytymistä. Toisilla median käyttö on muuttanut aivokemiaa. Isomäki vertasi mediaa ”aivojen itsetyydytykseksi” dopamiinin tuotannon vuoksi. Kun kielten opiskelu ei tuota yhtä paljon dopamiinia, ei se pärjää kilpailussa ajankäytöstä.  

    -  -  -
    Alla kahden tämän viikon kieltenopetuksen työpajani materiaalit. SUKOLIn paja kesti tunnin, TOP-keskuksessa aikaa oli kuusi tuntia, joten siellä ehdimme enemmän kokeilla sovelluksia ja tehdä erilaisia animaatioita ja kuvatarinoita.




    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti

    Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostimäärän vuoksi olen ottanut käyttöön kommenttien hyväksynnän.