16.2.2019

BETT2019 Twitterissä

Näin hienon paidan sain Edmodon ständiltä!
Olen seitsemättä kertaa koonnut yhteen suomalaisten matkaraportit BETT-opetusteknologiamessuilta. Tässä kirjoituksessa kerron suomalaisten Twitterin käytöstä. Tapahtuman hashtag eli tunnus oli #BETT2019. Suomalaisilla oli tuttuun tapaan käytössä myös #finnbett, jonka käytöstä tässä kirjoituksessa kerron lähteenäni Followthehashtag-sivusto. Lisäksi IlonaIT Oy:n ryhmämatkaan, seminaariin ja muihin oheistapahtumiin liittyen käytettiin #ilonabett-tunnusta.

Finnbett-tunnuksen käytöstä bloggasin myös viisi vuotta sitten otsikolla: Twitter BETT-messuilla. Seuraavissa luvuissa on sulkeissa viiden vuoden takaiset vertailuluvut.  Nyt finnbett-tunnusta käytti 144 (101) tahoa. Tviittejä lähetettiin 314 (547). Lukumäärissä jäädään jälkeen viiden vuoden takaisesta, vaikka mukaan laskettaisiin vain Ilonabett-tunnusta käyttäneet.

Twiittaajia siis oli aiempaa enemmän, mutta tviittien määrä on selvästi laskenut. Kaltaiseni aktiivitviittaajan näkökulmasta suurin muutos on siinä, että keskustelua ja vuorovaikutusta ei Twitterissä syntynut. Tämän vuoden finnbett-tviiteistä alkuperäisiä viestejä oli 33 %, kuvia ja linkkejä sisältäviä 28 %. ja retviittauksia 38 % (25 %). Vastauksia toisten tviitteihin oli vain prosentti! BETT2019-tunnuksellakin alle 3 %. Sain tviiteistäni palautetta vain sillä perusteella, miten niitä retviitattiin eli lähetettiin omille seuraajille ja moniko niitä merkitsi itselleen suosikeiksi.

Harto Pönkä on kirjoittanut tästä keskustelun vähenemisestä somen palveluissa esimerkiksi Mikrobitin kolumnissaan Murentaako some luottamusta uutisiin? Siinä hän kertoo miten "somepettymys näkyy konkreettisesti verkko-osallistumisen laskuna" ja viittaa Tilastokeskukseen, minkä mukaan blogien lukeminen (2014-2017) on vähentynyt vain hieman, mutta niiden kommentointi on laskenut 13 %:ista 5 %:iin".

Ansiokkaassa analyysissään Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018 Pönkä nimeää viime vuoden somepettymysten vuodeksi. Kun Facebook aikanaan opetti toimimaan verkossa omalla nimellään, nyt se on osaltaan vaikuttanut siihen, että moni on viime vuosina siirtynyt suljettujen ja jopa anonyymien sosiaalisen median palvelujen käyttäjäksi, mistä Pönkä kirjoittaa otsikolla Uusi yksityisyyden aika.

Alla on ensin upotettuna neljä retviitatuinta finnbett-tviittiä. Sen jälkeen lista täydentyy eniten tykkäyksiä saaneilla tviiteillä. Kuten Ilkka Halava Ilonan seminaarissa totesi, me suomalaiset olemme tiennäyttäjiä. Tästä Kirsti Lonka jatkoi, että opettajamme ovat huiketa.

Näihin molempiin lainauksiin tiivistyy myös LessonApp-sovelluksen idea. Se on monivuotisten tamperelaisten yhteistyökumppaneideni toteuttama sovellus oppituntien suunnittelun ja toteutuksen avuksi. Sovellus sisältää myös hyviä ohjevideoita pedagogiikan perusteista. Perusversion luvataan pysyvän aina maksuttomana ja sen ajatus onkin tarjota suomalaista koulutusosaamista globaalisti - myös niihin kouluihin, missä opettajalle ei ehkä ole käytössä mitään muita työkaluja kuin oma älypuhelin. Sovellus on saatavilla sovelluskaupasta (Android, iOS), mutta se toimii myös selaimella. Premium-versio julkaistaaan helmikuussa. Sovellus on suunnattu perusopetukseen, mutta Suomessa siitä on innostuttu päiväkodeista yliopistoihin. Suosittelen etenkin koulutusvientiä ja muuta kv-yhteistyötä tekeviä siihen perehtymään ja sitä verkostoilleen mainostamaan.








Kirjoittaja: at
Tunnisteet: , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostimäärän vuoksi olen ottanut käyttöön kommenttien hyväksynnän.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)