Tekoäly historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa

Tekoälyn perusteet ovat monille opettajille jo tuttuja ja yhä useampi kaipaa nyt oppiainekohtaisia vinkkejä. Edellisen kirjoituksen teemana oli miten tekoäly haastaa myös arviointia. Olen jo aiemmin jakanut kieltenopettajien Padletin ja alla on näkökulma luonnontieteisiin sekä ainetiimien blogissa julkaisemani kirjoitus historian ja yhteiskuntaopin opettajien tapaamisesta. 

Esittelin Pirkanmaan lukioiden ainetiimien toimintaa tarkemmin huhtikuun bloggauksessa. Olen koordinoinut sitä yli 10 vuotta ja kesäkuussa vastuu siirtyy Osakkeen omalle koordinaattorille. 

Näkökulma luonnontieteisiin

Tekoälylukutaidon opettaminen kuuluu kaikille opettajille. Elsa Kivinen, Aki Saariaho ja Sini Virtanen tarkastelevat informaatiolukutaidon opettamista perusopetuksen luonnontieteiden tunneilla: Digitaalinen informaatiolukutaito innostavaksi osaksi opetusta (Natura 1/2026). Artikkelissa on hyviä esimerkkejä, jotka ovat hyvin sovellettavissa myös muihinkin oppiaineisiin. 

Artikkeli ehdottaa keskustelua muun muassa "tiedon kehystämisestä ja sanavalinnoista: Puhutaanko ilmastokriisistä, ilmastonmuutoksesta vai ilmaston vaihtelusta?" Lisäksi kannattaa tarkastella millaisissa kuplissa elämme: "Miksi juuri minä näen juuri tämän sisällön? Tätä voi tutkia vaikkapa antamalla oppilaiden hakea samoilla hakusanoilla ja vertailla tuloksia." 

Historian ja yhteiskuntaopin kysymyksiä

Historian ja yhteiskuntaopin lukio-opettajien ainetiimin tapaamisen yhtenä teemana oli tekoäly. Historian erityiskysymyksiä minulle avasi hyvin American Historical Associationin julkaisemat periaatteet tekoälyn käyttöön historian opetuksessa (PDF). Historian osalta korostuu se, ettei tekoäly useinkaan ymmärrä maailman monimutkaisuutta ja ristiriitaisuuksia. Tekoäly saattaa luoda illuusion, että menneisyydestä tiedetään kaikki, vaikka epävarmuus on historiallisen tutkimuksen olennainen piirre. 

Toisen haasteen tuo se, että tekoälyn ulottuvissa on vain pieni osa historiallisesta tiedosta. Opettajat olivat huomanneet tämän siitä, että yhteiskuntaopin esseet ovat tekoälyn ansiosta usein parempia kuin aiemmin, mutta historian osalta näin ei ole. Monille opiskelijoille on haastavaa tunnistaa ja muokata tekoälyn tuottamaa geneeristä ja mitään sanomatonta, mutta rakenteeltaan sujuvaa tekstiä.

Opin myös uuden sanan, "unessay" eli epäessee. Se viittaa luovuuteen, joka on opettajalle entistä tärkeämpää, kun ideoidaan tekoälyajan tehtäviä perinteisten esseiden sijaan. Näistä löydät esimerkkejä alle upotetusta diasarjasta.

ChatGPT:n avulla luotu kuva sukuni historiasta. Äidinisäni oli maanmittari, joka lohkoi tiloja pohjois-Pirkanmaalla karjalaisten asuttamiseksi.

Lähteitä ja koulutuksen linkkejä

• Tekoälylukutaidon viitekehys julkaistaan kesällä ja suomennetaan, nyt luettavissa on luonnos. Yhteiskuntaopin kannalta kiinnostava voisi olla myös OKM:n hiljattain julkaistu kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys. 
• EU:n komissio on julkaissut neljä uutta opasta, jotka suomennetaan kesän aikana. Teemoina ovat disinformaatio, digitaalisten oppimateriaalien laatukriteerit, tekoälyn etiikka ja tietotekniikan opetus Euroopassa
• Ovet auki Eurooppaan -blogissa kerrotaan Otaniemen lukion kolmivuotisesta hankkeesta kehittää uusia innovatiivisia tapoja opettaa Euroopan unionin merkitystä ja toimintaa. Sari Halavaara ja Juha-Pekka Lehtonen hyödynsivät kursseillaan monipuolisesti tekoälyä. (Linkki listätty 16.6.)
• Faktabaarilla on paljon hyödyllistä aineistoa yhteiskuntaopin opetukseen. Kannattaa tilata sen uutiskirje ja tutustua oppaisiin (syksyllä julkaistaan opas tekoälylukutaidon opettamisesta).
• Yle 13.5.26: Applen tekoälyn kouluttajat paljastavat salatut säännöt: ”Sensuuria”.
• Tekoälyteatteri olisi oppitunnille oiva menetelmä. Em. linkistä löydät myös Ylen lähetykset ITK-konferenssista.
• Mäkelin, Silvennoinen & Mäkitalo. Toim. 2025. 50 myyttiä tekoälystä ja datasta (CC BY-NC-ND).
• Nämä ja paljon muitakin vinkkejä löydät Tekoälyn linkkivinkkien Padletista. Alla on muutama nosto sieltäkin löytyvistä sovelluksista.
  
  

Tekoälysovelluksia

• Kansallisarkiston työkalulla voit tehdä tekstintunnistuksen englanninkielisiin asiakirjoihin 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lisäksi yhteishankkeessa on kehitetty venäjän kielen käsialamalli, käsin kirjoitettujen asiakirjojen muuntamiseksi koneluettavaan muotoon.

• Google Arts & Culture: Voit vierailla esim. Alvar Aalto -museossa, tutustua Ateneumin kokoelmiin tai klikata itsesi eri puolille maailmaa Talking tours -retkelle, missä on valittavina esim. arkeologia, maamerkit tai luontokohteet. Jokaisesta kohteesta on lyhyt ääniopastus, minkä lisäksi voit keskustella kohteesta tekoälyn avulla.

• Google NotebookLM lienee yksi suosituimpia tekoälysovelluksia opettajien keskuudessa. Sen avulla voi muuntaa esimerkiksi omat PowerPointit videoksi tai äänitiedostoksi, tehdä niistä kysymyksiä tai käsitekartan.

• Esimerkkejä ja ohjeita mm. Matleenan blogissa 8/2025 ja 10/2025. Videoita löydät myös YouTube-soittolistaltani. Nykyisin podcastit ja videot saa myös suomeksi.
• Harto Pönkä: NotebookLM, tekijänoikeudet tekoälysovelluksissa ja opetus

• Napkin on yksi suosikeistani. Sen avulla voi visualisoida omat tekstit, lue lisää ja katso esimerkkejä Napkin visualisoi tekstisi -kirjoituksesta.
• Sovelluksia opetuksen ideointiin ja materiaalien luonnosteluun
• Padlet Arcadella luot minuutissa pikkupelejä, jopa kirjautumatta.
• Uusi suomalainen Bruukki puuttuu vielä linkin listauksesta.

Hyväksy vähintään ei-välttämättömät evästeet, jotta näet alle upotetun diasarjan. Vaihtoehtoisesti voit avata sen suoraan SlideSharessa.

Tekoaly-historian-ja-yhteiskuntaopin-opetuksessa-18-5-26 from Matleena Laakso

Pirkanmaan lukioiden ainetiimit: kohtaamisia, jakamista ja vinkkejä

Syystapaamisissa 2024 ja 2025 otetut
ryhmäkuvat ainetiimien blogista. Ylemmän
kuvasi Katariina Ratia, alemman ohikulkija.

Pirkanmaan ainetiimien tapaamisista on tullut lukuisille lukio-opettajille tärkeitä paikkoja kohdata kollegoita, keskustella ajankohtaisista teemoista, jakaa arjen käytäntöjä ja oppia uutta - juuri oman oppiaineen näkökulmasta.

Ainetiimitoiminnan tarkka aloitusvuosi ei enää ole muistissa sitä käynnistäneilläkään. Toiminta alkoi Tampereen lukioiden parissa ja laajeni seutukunnalliseksi vuosituhannen alussa. PAOK-hankkeen (2009-2014) myötä toiminta laajeni maakunnalliseksi. Samalla mukaan tulivat muutamaksi vuodeksi myös ammatillisen koulutuksen yhteisten tutkinnon osien opettajat.

Hankevuosien jälkeen toimintaa rahoitti muutaman vuoden ajan Tampereen kaupungin lukiokoulutus. Vuodesta 2019 alkaen rahoittajana on ollut koko Pirkanmaan maakunnan alueella toimiva Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisen palvelu Osake. 

Ainetiimejä on yli 20 (ks. listaus ja yhteystiedot). Niitä on eri oppiaineille, erityisopettajille, opinto-ohjaajille ja eri luokka-asteiden ryhmänohjaajille. Ainetiimien tavoitteena on tukea lukio-opettajien osaamisen kehittämistä ja jakamista. Toiminta inspiroi uudistamaan opetusta ja edistää samalla työssä jaksamista ja verkostoitumista yli oppilaitosrajojen.

Tapaamiset on koettu innostaviksi ja ne mahdollistavat vertaistuen myös niille opettajille, joilla ei ole oman aineen kollegaa samassa lukiossa arkea jakamassa. Tapaamiset on ollut tapana järjestää pandemia-aikaa ja yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kasvokkain. Lähitapaamiset mahdollistavat myös vierailut tiimejä kiinnostaviin kohteisiin. 

Tässä esimerkkinä tämän lukuvuoden vierailukohteita, jotka kertovat tiimien moninaisuudesta. Vierailuista voit lukea lisää ainetiimien blogista. 

• Psykologian ainetiimi vieraili Vapriikin museokeskuksen Muinais-DNA-näyttelyssä.
• Äidinkielen ja S2-opetuksen vierailukohteina olivat Ahlman, joka järjestää kirjoitustyöpajoja, ja Lastenkirjainstituutti.
• Venäjän opettajat vierailivat idänsuhteiden Nootti-museossa.
• Opinto-ohjaajien ainetiimi vieraili Tampereen Kesäyliopistolla ja on tänään päivämatkalla Turussa.
  
• Ruotsin ainetiimi kävi Svenska Teaternissa Helsingissä.
• Biologian opettajat vierailevat pian uudessa Sulkavuoren keskuspuhdistamossa.
• Uskonnon opettajat tekevät opintoretken Turkuun birgittalaisluostariin, adventtiseurakuntaan, synagogaan ja Turun yliopistolle.  

Ainetiimit suunnittelevat itse tapaamisensa. Usein kokoonnutaan keskustelemaan ajankohtaisten asioiden äärelle ja tietyn teeman ympärille. Tapaamisissa jaetaan kokemuksia ja materiaaleja. Hyviin koulutuksiin osallistuneet kollegat voivat jakaa ja edelleen kouluttaa muita ainetiimien jäseniä. Ainetiimien tapaamisten palautteissa korostuu se, että tapaamiset rakentuvat suurelta osin vertaistuen varaan. Eräs opettaja kommentoi, että “Mielestäni tapaamiset ovat lähinnä kollegoiden vertaismentorointia, yhteissuunnittelua ja ideointia”. Lisäksi kullakin ainetiimillä on käytettävissä pieni vuosittainen määräraha kouluttajan palkkioon tai opintomatkan kuluihin. Ainetiimin vetäjän palkkion maksaa oma lukio, joka tarjoaa myös kahvit.

Viime vuosien tapaamisten keskeisiä teemoja ovat olleet korkeakouluyhteistyö, arviointi ja sähköiset ylioppilaskokeet, oppimisen tuki, LOPS ja tietenkin tekoäly. Koulutus ei kilpaile Osakkeen tai oppilaitosten omien koulutusten kanssa, sillä näkökulmat liittyvät lähes aina tiukasti tietyn oppiaineen teemoihin ja ajankohtaisiin asioihin. Toisinaan tiimit järjestävät myös yhteisiä tapaamisia. Yhteen ovat kokoontuneet niin lyhyiden kielten opettajat kuin tietyt reaaliaineet. Vuosittaisia tapaamisia on noin 40, niistä yli 10 on nyt huhtikuussa (ks. tapahtumakalenteri). 

Ainetiimien blogista löydät vuosittaiset yhteenvedot toiminnasta. Vuoden 2025 osalta kerroin, että tapaamisia oli kaikkiaan 34, joista 15 keväällä ja 19 syksyllä. Moni tapaaminen oli useamman ainetiimin yhteinen. Blogissa julkaistiin 26 kirjoitusta ja blogivierailuita oli vuoden aikana 15 800, kaikkiaan niitä on nyt yli 63 000. Blogikirjoitukset kertovat pääosin yksittäisistä tapaamisista ja niiden oivalluksista. Toisinaan niissä jaetaan myös tapaamisen materiaaleja tai linkkivinkkejä. Toiminnan koonnista löydät suosituimmat kuluneen vuoden aikana julkaistut kirjoitukset sekä tiedot ainetiimeistä vetäjineen. Konkretiasta kiinnostuneet löytävät blogista myös ainetiimin vetäjän ohjeet, joka kertoo toiminnan organisoinnista. 

Olin aikanaan töissä PAOK-hankkeessa, missä ainetiimien toiminta laajennettiin maakunnalliseksi. Syksystä 2018 alkaen olen koordinoinut ainetiimien toimintaa noin päivän kuukaudessa. Vastaan ilmoittautumisista, tästä blogista, vetäjien syystapaamisista ja neuvonnasta. Raha-asiat kulkevat Osakkeen hallinnon kautta, missä työparinani on pitkään ollut palvelupäällikkö Katariina Ratia. 

Tämä kirjoitus on yksi osa Pedagogi muutoksen virrassa ITK-esitystäni perjantaina 24.4.2026 klo 11.15. Tervetuloa kuulolle tai lue lisää em. linkistä!

Kommentti 20.8.2026: Ainetiimien koordinointi on kesällä siirtynyt minulta Osakkeen oman henkilöstön työtehtäviin. Edellekin linkattu ainetiimien blogi jää kertomaan menneistä vuosista. Tästä päivästä alkaen tiedot toiminnasta löytyvät Osakkeen Lukioiden ainetiimit -sivulta.

Miten käytin tähän tekstiin tekoälyä?

Tavoitteeni oli kokeilla, miten tekoäly yhdistäisi aiempia tekstejäni minun tyyliseksi blogikirjoitukseksi, mutta jo ensimmäinen versio oli niin kaukana siitä, mitä tavoittelin, että luovutin. Perinteisesti kirjoittaen sain tämän valmiiksi nopeammin ja varmistin oman tyylin ja äänen. Pohjana tekoälylle käytin hylättyä ITK2020-konferenssiabstraktiani, vuoden 2025 toiminnan koostetta, ainetiimien vetäjien syystapaamisen diasarjaa sekä ainetiimien blogia. Kaikkia näitä muokkasin, selitin lyhenteitä ja poistin henkilötietoja ennen niiden syöttämistä tekoälylle.

Oikeinkirjoituksen tarkistin kopioimalla tekstin tästä Wordiin. Lopuksi syötin tekstin Copilotille ja pyysin ehdottamaan, miten saan tekstiä sujuvammaksi ja pyysin kertomaan mahdollisista puuttuvista näkökulmista. Sisällöllisiä muutoksia en tehnyt, mutta palautteen perusteella muokkasin tekstiä vähän sujuvammaksi. Tekoäly tuttuun tapaan suositteli pilkkomaan lauseita lyhyemmiksi ja tuomaan alkuun selkeämmän johdannon.