Näin ryhmämme tuotti kontekstuaalisen mallin siitä, miten mobiilioppimisen tärkeimmät asiat likittyvät yhteen. Palapelin kokoaminen ei ollut helppoa, sillä uutta opittaessa mentaalisia malleja on muutettava. Keskustelussa tuli yhdistettyä omat ajatukset ryhmän muiden jäsenten ajatuksiin ja etsittyä linkkejä niiden välille - välillä ne olivat itsestään selvyyksiä, välillä niitä piti oikeasti pohtia. Tällaista mallien rakentamista voi mobiililaitteilla tehdä esimerkiksi ajatuskarttasovelluksilla (esim. iPadin Popplet, Androidin Mindjet tai tietokoneen bubbl.us).
Autettisessa tilanteessa oppimisympäristö on nykyisin kovin erilainen, silloin kun käytettävissä on mobiililaitteita. Tällöin opettajan ohjaus saadaan oikeasti mukaan talliin tai navettaan, tai missä milloinkin oppimassa ollaan. Seuraavaksi opettelimmekin lypsämistä ja keskustelimme siitä, mikä tällaisen taidon oppimisprosessissa on oleellista. Aina kun opitaan käytännän taitoja, kyse on kontekstuaalisesta oppimisesta. Mallin voi haluttaessa dokumentoida, kuten me edellä. Tätä mallintamista, oppimisprosessin dokumentointia ja opitun reflektiontia voi oppimisessa tehdä monien mobiililaitteiden ja sosiaalisen median työkalujen avulla.

Yksi ryhmä naurahtaen kertoi meille, että lysämisen oppimisprosessi alkaa "lehmän sukupuolen tarkistamisella". Ryhmämme kokemus oli, että alkuun huomio on siinä, miten maidon saa lypsettyä. Esimerkiksi ergonomiaan huomion kiinnittynee vähän myöhemmin. Ja sen tarkasteluun video- ja valokuva sopii hyvin. Kuva kertoo senkin, miten ergonomia tulee huomioiduksi silloin, kun se ei ole erityisen tarkastelun kohteena.
Erilaisiin ohjeisiin niin oppilaitoksissa kuin työssäoppimispaikoissakin QR-koodeilla tehdyt videot ja muutkin ohjeistukset sopivat hyvin. Ja aina kannattaa harkita, kuka oppimista eniten kaipaa ja kuka ne ohjevideot tekee: opettaja, opiskelijat vai kaikki yhdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostien suuren määrän vuoksi käytössä on kommenttien ennakkohyväksyntä.