Steinerilaisuuden ihastuttavia piirteitä

Kollegavalmentajaverkosto tapasi tällä viikolla Tampereen Steiner-koululla. Sen matematiikan ja kemian opettaja Miia Bergman esitteli meille koulurakennusta, jossa voi opiskella ekaluokalta abiluokalle asti, naapurista löytyy myös päiväkoti. Lukion tilat valmistuivat vuonna 2007. Koko koulun arkkitehtuuri on kaunista ja poikkesi monelta osin perinteisestä koulurakentamisesta. Erityisesti huomiota kiinnittivät seinien linjat ja muodot: neliskanttiset huoneet olivat vähissä ja seinien kulmatkin usein jotain muuta kuin suorakulmassa toisiinsa nähden. Valoa tulvi myös hyvin sisään. Luokassa oli parhaimmillaan ikkunoita kolmella seinällä.

Arkkitehtuurissa ja sisustamisessa näkyi Steiner-pedagogiikassakin tärkeä kasvamisen polku: se, että eri ikävaiheissa on herkkyyttä oppia tiettyjä asioita. Näin ollen eri ikäluokille ei tarjota samanlaista oppimisympäristöä. Ekaluokkalaisilla luokkahuone on melkein pyöreä, opettajalla on korituoli ja pikkukoululaisilla penkit puolikaaressa (kuvassa). Niistä voidaan pöytää tarvittaessa siirtyä istumaan lattialle tyynyn päälle. Näin penkistä tulee pöytä. Tämä oli minusta aivan ihastuttava ajatus, he itse kutsuvat sitä penkkipedagogiikaksi. Kyllä sitä ihminen ehtii konttorituolille pöydän ääreen myöhemminkin.

Toinen mienĺenkiintoinen käytäntö oli torstai-iltojen ohjelma. Tuolloin opettajat ovat koululla seitsemään asti illalla ja aikaa käytetään niin yhteisiin kokouksiin, suunnitteluun, uusien asioiden opiskeluun kuin virkistäytymiseenkin. Tämä korvaa erilaiset suunnittelupäivät, vesot, tykyt ja mitä kaikkia niitä onkaan. Iltoihin kuuluu usein myös koulutuksellisia teemoja. Oppia steinerilaisuudesta haetaan myös Saksasta, mistä steinerilaisuus on lähtöisin. Yksi iltojen ääneen lausuttu tavoite on myöskin tarjota hengen ravintoa: koululla näimme opettajia kokoustamisen lisäksi maalaamassa ja kutomassa. Tällainen käytäntö tukee varmasti myös työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Tvt-orientoitunut kollegavalmenta-porukkamme ihaili käsityöluokkia, missä oli ompelukoneiden ohella myös rukkeja ja kangaspuut. Koulussa näkyi, että vanha käsityöperinne voi elää sulassa sovussa uusimman tekniikan kanssa. Koulussa käytetään monipuolisesti sosiaalista mediaa ja juuri on hankittu lisää Android-tabletteja. Vaikka steinerilaiset eivät aikanaan olleet aivan etujoukoissa uutta tekniikkaa käyttöön ottamassa, nyt sitä käytetään jo monipuolisesti (mm. wikit, blogit, Facebook, Google Docs). Tukena työssä on tämän syksyn ajan oma kollegavalmentaja PAOK-verkoston rahoituksella. Keskustelua steinerilaisten kesken käydään lähinnä siitä, missä vaiheessa tvt:n opetuskäyttö on syytä aloittaa.

PS. Jos kaipaat johonkin tilaisuuteen 320 hengen auditoriota noin 4 km Tampereen keskustasta, mahdollisesti hyvien tarjoiluiden kera, niin sellaistakin olisi Steiner-koululla tarjota! Ruokahan koululla on pääosin luomu- ja lähiruokaa (kuvasta näet vierailupäivämme luomuprosentin), mikä oli muutamalle ystävälleni aikanaan kenties se keskeisin peruste aikanaan tämä koulu valita. Mutta muutakin on tarjolla: kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan esimerkiksi koulun näytelmiä.