30.9.2012

Jotta en eksyisi verkkoon

Tavallaan tämä on blogini ensimmäinen kirjoitus. Olen tosin tuonut tänne kymmenkunta blogikirjoitustani päätyöni Pirkanmaan 2. asteen kehittämisverkoston eli PAOK:n blogista. Valikoidessani sieltä kirjoituksia tänne, ilahduin että ensimmäiseksi viestiksi sain kertomukseni vuoden 2009 ITK-konferenssista, missä liityin Sometun jäseneksi. Tuolloin Second Lifen virtuaalimaailma oli mielessäni päällimmäisiä juttuja somen kentällä. Vaikka se ja Moodle edeltäjineen olivat tuolloin jo minulle tuttuja, varsinainen hyppyni someen tapahtui keväällä 2009, kun aloitin työt PAOK:ssa. Tuolloin liityin Facebookiin sillä perusteella, että koin etten ole uskottava sosiaalisen median kouluttaja, jollen siellä ole. Alusta asti lähdin etsimään sieltä ammatillista hyötyä, mutta kaupanpäälle olen saanut paljon myös vapaa-ajalle.

Kouluttaessani opettajia ja muutoinkin heitä verkko-oppimisen saralla tukiessani, on yksi tärkeä ajatus se, että opiskelija - eikä myöskään opettaja - saa eksyä verkkoon. Jokaiselle kurssille tai ryhmälle tarvitaan verkossa yksi kotipesä. Yksi osoite, minkä takaa sitten kaikki hypyt ja syrjähypyt muualle verkkoon löytyvät. Näin kurssien kanssa. Entä sitten yksilöt, ihmiset, opettajat, kouluttajat?

Tarve omaan blogiin on syntynyt PAOK:n työn kautta. Oma verkkoläsnäoloni on netissä levällään. Materiaaleja on mm. wikeissä, blogeissa, Ningissä ja alkuvuodesta alkaen myös SlideSharessa. Vuorovaikutusta tapahtuu näiden lisäksi etenkin Facebookissa ja Twitterissä. Nettiin raportoin ainakin ajoittain lukemiani kirjoja, katsomiani elokuvia, liikuntasuorituksia ja tsekkauksia eri paikkoihin. Ja profiili on ties kuinka monessa palvelussa, joista moni tehty koemielessä tai satunnaiseen käyttöön. Pääosa ammatilliseen käyttöön, mutta muutama vain harrastusmielessä ja ilman tarvetta linkittää julkisesti tänne.

Tällä viikolla varasin itselleni oman pysyvän osoitteen ja palveluksi valitsin Googlen blogipalvelun. Viikonloppua meni tätä tuunatessa ja nyt blogini on valmis julkistettavaksi, olkaa hyvä!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostimäärän vuoksi olen ottanut käyttöön kommenttien hyväksynnän.