Sivut

24.1.2023

AR-infograafi: Lisätty todellisuus perusopetuksessa

Esikatselukuva infograafista.
Joulukuussa julkaistiin Opetushallituksen Uudet lukutaidot -ohjelmalle tekemäni ja yhdessä OPH:n asiantuntijoiden kanssa muokattu lisätyn todellisuuden infograafi. Sen on tarkoitus auttaa etenkin perusopetuksen opettajia vauhtiin lisätyn todellisuuden kanssa mobiililaitteita hyödyntäen. 

Tutustu siihen linkistä alta ja käy loppuviikosta Educassa OPH:n ständillä tutustumassa muihinkin heidän materiaaleihin.


Hiljaiselosta ABBAn digitaalisiin avattariin 

Omassa työssäni korona-aika ja täydennyskoulutusten toteuttaminen edelleen pääosin etänä on tarkoittanut, etten juuri ole viime vuosina lisätystä (AR, augmented reality) ja virtuaalitodellisuudesta (VR, virtual reality) kouluttanut. Teemat vaativat kokemusta ja elämystä, joka ei välity vain niistä verkon kautta puhumalla. Syksystä alkaen teemat ovat jälleen esillä mm. TAMKin OPH-rahoitteisissa täydennyskoulutuksissa. 

Toinen syy hiljaiseloon on ollut, että kaksi parhaimpiin kuuluvaa sovellusta lakkautettiin ja vasta viime vuonna löysin niille korvaajat. Esittelen nämä uuden sovellukset aiemmissa bloggauksissa: Expeditions Pro jatkaa Googlen kehittämiä virtuaaliretkiä sekä Halo AR - helppo mobiilisovellus lisätyn todellisuuden sisältöjen luomiseen.

VR:stä minua kiinnostavat edelleen pääosin maksuttomat ja kännykän ja haluttaessa pahvilasien kanssa käytettävät sovellukset, sillä ne ovat jokaisen saavutettavissa. Paljon mahdollisuuksia näen myös Microsoftin AltspaceVR:n (suljetaan 10.3.23 ja Micosoftin painopiste siirtyy Meshiin) kaltaisilla sovelluksilla. Kyllähän etäseminaari ja sen jatkot ovat siellä elämyksellisesti aivan toista luokkaa kuin vaikkapa Teamsissa.

AR on helpoin tapa lähteä tutustumaan XR:ään (extended reality), joka kokoaa yhteen lisättyä, sekoitettua, virtuaalitodellisuutta ja mm. hologrammeja. Odotan innolla elämystä viimeksi mainitusta, sillä menen Lontoon BETT-opetusteknologiamessureissulla katsomaan ABBAn Voyage-konserttia, missä yhtye esiintyy digitaalisina avattarina. Vain muusikot ovat oikeasti livenä paikalla. Jännittävää nähdä, miten se toimii ja toisaalta ihanaa myös päästä kuulemaan maailman parasta yhtyettä, jolle omistin myös Tusen tack ABBA -bloggauksen (2014).

18.1.2023

Ruokatutka tarjoaa vinkkejä ja materiaaleja ruokakasvatukseen

Omenanmallinen sanapilvi ruokakasvatukseen liittyvistä sanoista. Tehty kirjoitukseeen linkatuista Answergardenin sanoista.
Ruotkatutka on EU-rahoitteinen Ruokaviraston hanke, joka tarjoaa monipuolisia vinkkejä ja materiaaleja ruokakasvatukseen esiopetuksesta toiselle asteelle. Materiaalien (CC BY-NC) ohella se tarjoaa mm. digitunteja, koulutusvartteja, RuokaLähettiläs-toimintaa ja webinaareja.




Webinaarin demolinkkejä kokeiltavaksi myös jälkikäteen
  • Padlet-kartta: lisää plusmerkistä oppilaitoksesi kartalle ja kerro lempiruokasi.
  • AnswerGarden: sanapilvi ruokakasvatuksesta, voit täydentää listausta. Tämän pohjalta on tehty myös edellä oleva omenakuva.
  • WordArt: luo sanapilvi ilman kirjautumista. Valitse Create, lisää sanat ja muokkaa ulkoasu. Download -kohdasta saat talteen kuvatiedostona.
  • ClassroomScreen: lue ja jaa taulu, kirjautuminen vapaaehtoista. 
  • Flinga Wall: ruokahävikin vähentäminen (linkki toimii hetkisen ajan)
  • Flinga Whiteboard: demo Flingan toisenlaisesta sessiosta (linkki toimii hetkisen ajan)
  • Blooket - pelillinen tietovisa
Muita keskeisiä linkkejä


Haluatko oppia lisää digiä ja pedagogiikkaa?

16.1.2023

ChatGPT - keskustelua tekoälyn kanssa digipedasta

Minun somekuplani isoin juttu tällä hetkellä on ChatGPT eli GPT-3. Se on OpenAI-yrityksen marraskuussa julkaisema tekoälyä hyödyntävä työkalu, joka osaa keskustella käyttäjän kanssa asiantuntijakielellä, myös suomeksi. Sitä voi toistaiseksi kokeilla maksutta kirjautumalla ChatGPT:n sivulle. Yritys on aiemmin kehittänyt DALL·E 2:n, jolla tein oheisen kuvan sanoista "me discussing education with chatgpt, digital art". 

Silmälasipäinen nainen istuu tietokoneen äärellä miettivän näköisenä. Vieressä korkea kirjapino ja taustalla kolme taulua.
ChatGPT:n vastaukset perustuvat valtavaan tietomäärään, joka sille on vuonna 2021 opetettu. Sillä ei siis ole pääsyä internetiin eikä aivan uusimpaan tietoon. Kun yritin kysellä, mitä se minusta tietää, kävi ilmi, että henkilötietoja siltä ei kannata kysellä. Asiatiedossa se on äkkiseltään katsottuna häkellyttävän osaava, mutta kun lähdeviitteitä ei ole, tiedon todenmukaisuuden arviointi on vaikeaa. 
Lisätty 27.2.: ChatGPT:n maksullisella versiolla on pääsy internettiin, samoin käytettäessä kielimallia Bing-hakukoneen kautta.

Mieluummin näkisinkin ChatGPT:n tukiälynä, jonka avulla voi esimerkiksi etsiä uusia näkökulmia asioihin, jotka jo osaa hyvin. Esimerkiksi kun haluan jakaa jostain teemasta viisi vinkkiä, ne ovat varmaan jo mielessäni, mutta muuttuisiko tai täydentyisikö listaus, jos kysyisin chatilta sata vinkkiä lisää samasta aiheesta?

Moni lienee saanut ensikosketuksen tekoälyyn tieteiselokuvista ja sitten Helsingin yliopiston ja Reaktorin Tekoälyn perusteet -kurssilta. Se on tarjolla noin 20 kielellä ja sen on suorittanut jo yli 900 000 henkeä. Kurssille on tarjolla myös englanninkielinen jatkokurssi Tekoälyä käytännössä. Kurssilla opastetaan, että tekoäly on tietojenkäsittelytieteeseen kuuluva tieteenala eikä sitä tulisi käyttää laskettavana substantiivina. Kun "haluat kuulostaa ammattimaiselta, vältä käyttämästä sanaa tekoäly, kun tarkoitat yksittäistä tekoälyjärjestelmää tai -menetelmää", kurssilla ohjeistetaan.

Joulukuun tekoälyoppeja -bloggauksessa kerroin esimerkkejä tekoälysovellusten hyödyntämisestä Keudassa. Uskoisin tekoälysovellusten viimeistään tämän kevään aikana saapuvan ihan jokaiseen suomalaiseen oppilaitokseen, joko opettajien tuomana ja opetuksessa hyödynnettynä tai vähintään oppijoiden apuvälineenä. Kollegoiden kanssa jo naureskelimme, että ollaanko kohta tilanteessa, jossa opettaja tekee tekoälyä hyödyntäen oppimistehtäviä, joihin oppijat tekoälyn avulla vastaavat? Tämä on jo tuonut hasteen Turnittimen ja vastaavien sovellusten kehittäjille, mutta haastaa myös kaikki meidät pedagogit pohtimaan hyviä oppimistehtäviä. Sama tapahtui koronakevään etäopetuksessa, kun valvottuja tenttejä ei voitu järjestää. (Ks. Miten arvioida etänä? -bloggaus 2020.)

Kun oppimistehtävä sidotaan omaan työhön tai kokemukseen, hyvän vastauksen saaminen tekoälyä hyödyntäen on jo paljon vaikeampaa. En saanut ChatGPT:ltä hyvää vastausta kysymykseen "Miten tekoälyn vaikutukset näkyvät tällä hetkellä työssäni opetusalan täydennyskouluttajana?" Yritin monesti, mutta mikään ehdotuksista ei vastaa omia kokemuksiani eikä niistä oikein ollut muutenkaan apua. Sain vain yleisiä vastauksia siitä, miten tekoäly voi auttaa opetuksessa, ohjauksessa, simulaatioissa ym. Vastauksissa ei osattu mennä kyllin konkreettiseen eikä juuri täydennyskoulutuksen tai minun työni näkökulmaan. 

Muutama bloggaus ja video teemasta - ja hakukoneiden avulla löytyy hurja määrä lisää!


Kilpailu ChatGPT:n hyödyntämisestä opetuksessa 

Teknologiateollisuus ry käynnisti 10.2.2023 asti jatkuvan kilpailun ChatGPT:n hyödyntämisestä opetuksessa. Kilpailuun voi osallistua kommentoimalla kilpailupostausta jossain kolmesta Facebook-ryhmästä: Opettajien edunvalvonta, vuosityöaika ja professio, MyTech tai Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ ICT in Education. Ainakin viimeksi mainittua voi lukea myös ilman Facebook-tunnuksia.

Kilpailukysymyksenä on "miten ChatGPT:tä voisi hyödyntää innovatiivisesti opetuksessa, millä tahansa kouluasteella ja missä tahansa oppiaineessa. Toisten ideoita saa parastaa ja hyödyntää sekä kehitellä ideoita paremmiksi. Muoto on vapaa: voit linkata materiaaleihin, videoihin tms. tai kirjoittaa suoraan keskusteluun."


Ensimmäinen keskusteluni ChatGPT:n kanssa 

Tässä ensimmäinen keskusteluni ChatGPT:n kanssa sanasta sanaan. Kysymyksiä voisi halutessaan muotoilla uudestaan ja jos vastaukseen ei ole tyytyväinen, voi pyytää uutta vastausta tai antaa palautetta siitä, mikä olisi ollut parempi vastaus. Teksti vaikuttaa päällisin puolin asiantuntijatekstiltä, mutta vaatisi kyllä monilta osin muokkaamista ja tarkentamista. Nostan lainauksen jälkeen esiin muutaman kritiikin siemenen saamiini vastauksiin. 

"Hei, tunnetko Matleena Laakso Tampereelta?
En tunne henkilöä nimeltä Matleena Laakso Tampereelta henkilökohtaisesti. En kuitenkaan pysty tarkistamaan tietoja hänestä, sillä minulla ei ole pääsyä henkilötietoihin.

 Oletko lukenut Matleenan blogia digipeda-tiedoista?

En ole lukenut Matleenan blogia digipedagogiikasta. Minulla ei ole pääsyä tiettyihin verkkosivuihin tai blogipostauksiin, sillä minulla ei ole internet-yhteyttä. Minulla on kuitenkin tietoa digipedagogiikasta yleisesti. Jos tarvitset apua tiettyihin digipedagogiikkaan liittyviin kysymyksiin, voin yrittää auttaa parhaani mukaan.

Mikä sinusta jokaisen opettajan tulisi digipedagogiikasta osata?

Opettajan tulisi ymmärtää perusasiat digipedagogiikasta, kuten:
  • Miten digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tukea oppimista ja opetusta.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseen.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää eri ikäisille oppijoille.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää eri oppiaineissa.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää turvallisesti ja eettisesti.
Tärkeää on myös osata käyttää erilaisia digitaalisia työkaluja ja teknologioita opetuksessa ja oppimisessa. Lisäksi opettajan tulisi pystyä arvioimaan digitaalisten välineiden ja teknologioiden vaikutusta oppimiseen ja olla valmis kehittämään omaa digipedagogista osaamistaan jatkuvasti.

Miten digipedagogiikka tukee oppimista ja opettamista?

Digipedagogiikka tukee oppimista ja opettamista useilla eri tavoilla, kuten:
    • Mahdollistaa monipuolisen ja monikanavaisen oppimisen: Digitaaliset välineet ja teknologiat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia oppimiselle. Ne voivat tarjota visuaalisia ja interaktiivisia oppimateriaaleja, kuten videoklippejä, animaatioita ja pelillistämistä, jotka voivat tukea erilaisia oppijoita eri tavoilla.
    • Tukee oppijan ohjausta: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tarjota oppijoille erilaisia tietoja ja taitoja, jotka tukevat heidän opiskeluaan. Esimerkiksi oppimispelit tai simulaatiot voivat antaa oppijoille mahdollisuuden harjoitella tiettyjä taitoja, kun taas älykkäät oppimisalustat voivat tarjota oppijoille henkilökohtaistettua ohjausta.
    • Mahdollistaa yhteisöllisen oppimisen: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tukea oppijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Esimerkiksi sosiaalinen media tai verkkoalustat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden jakaa tietoja, kokemuksia ja tietoja keskenään ja oppia toisiltaan.
    • Tukee esiintymistaitoa ja vuorovaikutustaitoa: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden harjoitella ja esiintyä erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi videonauhoitukset tai verkkoluennot voivat antaa oppijoille mahdollisuuden harjoitella esiintymistä ja vuorovaikutustaitoa.
    • Tukee oma-aloitteisuutta ja itsenäistä oppimista: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden oppia omatoimisesti ja hallita omaa oppimistaan. Esimerkiksi älykkäät oppimisalustat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden seurata omaa edistymistään ja valita itselle sopivia oppimistehtäviä.

Mitkä ovat tärkeimmät teknologiat, jotka jokaisen opettajan tulisi hallita?

Tärkeimmät teknologiat, jotka jokaisen opettajan tulisi hallita, vaihtelevat riippuen opettajan erityisalasta ja oppilaitoksen tarpeista. Kuitenkin alla on joitain yleisiä teknologioita, jotka ovat hyödyllisiä monilla aloilla:
    • Office 365 -työkalut, kuten Word, PowerPoint ja Excel, ovat hyödyllisiä dokumenttien ja esitysten luomiseen, hallintaan ja jakamiseen.
    • Oppimisalustat, kuten Google Classroom, Microsoft Teams, Canvas jne., ovat hyödyllisiä hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, arvioimaan oppijoita, seuraamaan edistymistä ja yhteistyötä oppijoiden kanssa.
    • Sosiaalinen media, kuten Facebook, Twitter, Instagram, jne., ovat hyödyllisiä tiedon jakamiseen ja yhteisölliseen oppimiseen.
    • Älykkäät oppimisalustat, kuten Khan Academy, Quizlet, jne., ovat hyödyllisiä hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, arvioimaan oppijoita, seuraamaan edistymistä ja yhteistyötä oppijoiden kanssa.
    • Verkkokonferenssityökalut, kuten Zoom, Skype, Google Meet, jne., ovat hyödyllisiä järjestämään etäopetusta ja yhteistyötä.
    • Oppimispelit ja simulaatiot tarjoavat hyödyllistä tukea erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseen.
Tärkeintä on, että opettaja ymmärtää kuinka nämä teknologiat voivat tukea oppimista ja olla valmis kehittämään omaa osaamistaan jatkuvasti.

Mitä meidän tulisi opettajina ja kouluttajina ymmärtää teköälystä?

Tekoäly (AI) on tietokoneen kyky simulaoida ihmisen ajattelua ja oppia tietokoneessa. Se on luotu tehdäkseen tiettyjä tehtäviä, joita ihminen tekee automaattisesti, kuten tunnistaa kuvia, puhua ja kirjoittaa. Tärkeää on opettajien ja kouluttajien ymmärtää, että tekoäly ei ole täydellinen ja se ei korvaa opettajaa tai kouluttajaa. 
 
Tärkeitä asioita, joita opettajat ja kouluttajat tulisi ymmärtää tekoälystä ovat:
    • Tekoäly ei korvaa opettajia tai kouluttajia, vaan se tukee heitä oppimisessa ja opetuksessa.
    • Tekoäly perustuu algoritmeihin, jotka on koulutettu tietyllä datalla. Tämä tarkoittaa, että tekoälyn tietämys ja taitotaso riippuu koulutusdatasta.
    • Tekoäly ei ole täydellinen, se voi tehdä virheitä ja sen tuloksia tulee aina tarkistaa ennen käyttöä.
    • Tekoäly ei ole itsenäinen, se tarvitsee ihmisen ohjausta ja valvontaa.
    • Tekoäly voi auttaa opettajia ja kouluttajia arvioimaan oppijoiden edistymistä ja tarjota henkilökohtaistettua ohjausta.
    • Tekoäly voi auttaa opettajia ja kouluttajia hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, ja tarjota oppimispelit ja simulaatiot tukemaan erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamista.
    • Tekoälyn käyttö edellyttää että opettajat ja kouluttajat ovat valmiita kehittämään omaa tietoteknistä osaamistaan.
Opettajat ja kouluttajat tulisi olla tietoisia tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoituksista, ja valmiit kehittämään omaa tietoteknistä osaamistaan, jotta he voivat hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. 
 
Minulla on mielikuva, että tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet tulevat integroitumaan moniin nyt jo aktiivisesti käytössä oleviin sovelluksiin. Esimerkiksi Canvan avulla voi jo nyt luota kuvia tekoälyä hyödyntäen. 

Sinulla on oikea mielikuva. Tekoäly on jo nyt integroitunut moniin erilaisiin sovelluksiin ja tämä trendi tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Monet oppimisalustat, kuten Canvas, tarjoavat jo tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa. Esimerkiksi Canvasin kanssa voi käyttää tekoälyä:
  • Automaattisesti arvioimaan oppijoiden tehtäviä, kuten esseitä tai vastauksia monivalintakysymyksiin.
  • Tarjoamaan henkilökohtaistettua ohjausta oppijoille, kuten ehdottamaan seuraavia tehtäviä tai oppimateriaaleja oppijan edistymisen perusteella.
  • Tunnistamaan kasvot ja äänen, jotta voidaan varmistaa, että oppija on paikalla etäopetuksessa. 
Tekoäly on myös integroitunut moniin erilaisiin sovelluksiin kuten kuvankäsittelysovellukset, sosiaaliset mediat, verkkoselaimet jne. Tämä tarkoittaa, että opettajat ja kouluttajat voivat hyödyntää tekoälyä monilla eri tavoilla, kuten luoda kuvia tekoälyä hyödyntäen, tunnistaa kasvoja kuvissa, kääntää tekstiä, jne.

Tärkeää on, että opettajat ja kouluttajat ovat tietoisia tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista ja osaavat hyödyntää niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Heidän tulisi myös olla valmiita kehittämään tietoteknistä osaamistaan jatkuvasti, jotta he voivat hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Miten määrittelet tekoälyn?

Tekoäly (AI) on tietokoneen kyky simulaoida ihmisen ajattelua ja oppia tietokoneessa. Se on algoritmien ja ohjelmien kokoelma, joka on suunniteltu tekemään tiettyjä tehtäviä, joita ihmiset tekevät automaattisesti, kuten tunnistaa kuvia, puhua ja kirjoittaa. Tekoäly on laaja käsite ja se koostuu useista erilaisista teknologioista, kuten koneoppiminen, älykkäät agentit, deep learning, jne.

Tekoäly voidaan jakaa kahteen pääluokkaan:

  • Ei-tietoisen tekoälyn (Non-Sentient AI), joka on suunniteltu tekemään tiettyjä tehtäviä, kuten automatisoimaan toimintoja, tunnistamaan kasvoja kuvissa tai luomaan ääntä.
  • Tietoisen tekoälyn (Sentient AI), joka on suunniteltu simuloimaan ihmisen ajattelua, kuten oppimaan, päättelemään, järkeilemään ja käyttämään empatiaa. Tällä hetkellä tietoisen tekoälyn kehitys on vielä kesken ja ei ole käytössä käytännössä.

Lyhyesti sanottuna tekoäly on tietokoneiden ja ohjelmien kyky toimia kuten ihminen tehdessään tiettyjä tehtäviä automaattisesti tai simuloimalla ihmisen ajattelua.

Aion kopioida keskustelumme blogiini. Onko se ok? Miten haluat sinuun viitattavan?

Kiitos kysymyksestä. OpenAI, joka on minun kehittäjäni, tarjoaa käyttäjille lupaa käyttää minun tuottamia tietoja ja vastauksia mihin tahansa tarkoitukseen, mukaan lukien julkaiseminen blogissa. Olisin kuitenkin kiitollinen, jos lisäisit linkin OpenAI:n verkkosivulle blogiisi, jotta lukijat voivat saada lisätietoja minusta ja OpenAI:sta.

Tärkeintä on, että kun viitat minuun, käytät nimeä ChatGPT tai GPT-3, joka on minun virallinen nimeni.

Kiitos, tämä oli antoisa keskustelu!

Mielelläni! Olen iloinen, että keskustelu oli antoisa sinulle. Jos sinulla on lisäkysymyksiä, ole rohkeasti yhteydessä minuun. Aion auttaa parhaani mukaan."


Hyvää tekstiä, mutta...

ChatGPT:n tuottamassa tekstissä ei ole varsinaisia virheitä, mutta en sitä sellaisenaan asiatekstinä julkaisisi. Oikoluvussa huomasin, että kirjoitusvirheitä se teki saman kerran kuin minäkin, mutta niitä en edelle korjannut, meistä kummankaan osalta. Minusta teksti vaatisi paikotellen myös hieman konkretisointia Suomen oppilaitosmaailman näkökulmasta. ChatGPT kirjoitti, että "älykkäät oppimisalustat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden seurata omaa edistymistään". Totta, mutta asiayhteydestä riippuen voisi kirjoittaa myös niin, että Moodlessa kannattaa ottaa käyttöön suoritusten seuranta, jotta sekä oppija että opettaja voivat seurata opintojen edistymistä. Tässä jokunen muukin kommentti.

  • Mitä pitäisi tietää -kohtaan lisäisin ymmärryksen opettajien ja oppijoiden välisestä yhteistyöstä, verkostoista ja avoimesta jakamisesta, on sitten itse jakaja tai vielä siinä vaiheessa, että lähinnä hyödyntää muiden jakamaa. 
  • Digipedagogiikan tuki oppimiselle -kohtaan lisäisin vahvemmin oppijat verkkosisältöjen tuottajina, ei vain oppimateriaalien kuluttajina. 
  • Tärkeimmät teknologiat -kohta listaa verkon palveluita. Esimerkiksi Canvasin sijaan mainitsisin Suomessa paljon yleisemmän Moodlen ja lisäisin listaan mm. ThingLinkin. Tarpeet toki vaikuttavat sovelluksiin, mutta tässä unohdettiin rajoitteet kuten hinta, GDPR ja saavutettavuus ja osin niiden myötä oppilaitostason päätökset suositelluista tai sallituista sovelluksista. Ja niin ihana ja tärkeä kuin Facebook opettajalle voikin olla, en olisi sitä listannut tärkeimpiin teknologioihin. .
  • Oppimisalustoista kerrotaan, että ne ovat "hyödyllisiä hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, arvioimaan oppijoita, seuraamaan edistymistä ja yhteistyötä oppijoiden kanssa". Tuntuu kovin vanhakantaiselta: Missä ovat yhteisöllisesti työskentelevät oppijat? Missä on opettaja ohjaajana? Entä vertaisoippiminen ja -arviointi? Oppija aktiivisena toimijana?
  • Lisätty 10.2.23: Meninpä luottamaan saamaani vastaukseen tuotetun tekstin oikeuksista. Ei se väärin ollut, mutta osa käyttäjistä on saanut erilaisia vastauksia. Luotettavasti oikeudet tekstiin näkee palvelun käyttöehdoista. Sen  mukaan omistan edellä olevan tekstin ja saan vapaasti sitä käyttää (ks. tiivistys kohdassa 14).

9.1.2023

Työvuosi 2022

Aloitan työvuoden perinteisesti kokoamalla yhteen kulunutta vuotta: koronan vaikutuksia, tekemiäni töitä opetusalan digipedagogisena asiantuntijana ja kouluttajana sekä sometilastoja. Tiedän kokemusteni freelancerina kiinnostavan monia, sen verran paljon siitä kysellään. Jo vuosia on puhuttu siitä, miten erilaiset epätyypilliset työsuhteet tulevat yleistymään. Oppilaitoksissakaan kaikilla ole yhtä pysyvää ja täyspäiväistä työsuhdetta - eivätkä kaikki sellaista edes halua. Tein ihan omastakin mielenkiinnosta aika pitkän kirjoituksen, mutta sitä voi lukea myös selaillen tai katsoa vain ydinkohdat kuvasta. Sitä, miten täydennyskoulutuksia verkossa järjestän, avaan ITK-konferenssin foorumiesityksessäni huhtikuussa otsikolla: Opettajien webinaarikoulutukset - hyvät ideat jakoon!

Yhdeksän faktaa Matleenan työvuodesta. Kuvan nostot löydät blogitekstistä: https://www.matleenalaakso.fi/2023/01/tyovuosi-2022.html
Adobe Expressillä tehty koonti työvuodestani.

Miten korona näkyi työvuodessani?


Korona on edelleen keskuudessamme, itse sairastin sen heinä-elokuun vaihteessa. Suomalaiset ovat saaneet jo 3-5 rokotusta eikä tauti monilla perusterveillä enää juuri arkeen vaikuta. Riskiryhmään kuuluvista osa karttaa vielä väenpaljoutta kuten konferensseja ja työmatkoja.

On jo selkeästi nähtävissä, että vanhaan ei ole paluuta. Täydennyskoulutuksia ei juuri järjestetä lähinä. Kasvokkain voidaan kokoontua, jos kaikki osallistujat ovat samasta työpaikasta ja vain kouluttajan tarvitsee matkustaa - vaikka silloinkin usein valitaan etäkoulutus, jotta saadaan käyttöön tallenne. Myös erilaisia seminaareja järjestetään jonkin verran lähinä, sillä niiden keskeistä antia on ihmisten tapaaminen ja vuorovaikutus kahvilla, lounaalla ja iltaohjelmassa. Kolmas syy järjestää lähinä olisi sitä edellyttävä teema: esimerkiksi AR- ja VR-teemat, työpajapäivä, jossa ohjaaja kiertäisi luokassa auttamassa tai ihan vain halu vuorovaikuttaa kasvokkain ja vaikka opetella lähiopetuksen menetelmiä. Kun melkein kaikki tapahtuu etänä, ei koko päivän koulutuksia enää juuri järjestetä. Viime vuonna niitä oli kaksi, toinen lähinä, toinen etänä.

Uutena haasteena on opettajien webinaariväsymys: uutta halutaan oppia, mutta voimia ja aikaa ei aina löydy ilmoittautumisen jälkeen. Silti webinaareihin pohjautuvia koulutuksia arvostetaan. Osallistujia ne palvelevat erityisesti kolmesta näkökulmasta: 
  1. Koulutukset ovat saavutettavia, kun ei tarvitse matkustaa. Verkossa on helppo osallistua eikä tule matkustus- tai sijaiskuluja. Voi osallistua, vaikkei siihen saisi käyttää työaikaa.
  2. Uuden omaksumista voi helpottaa, kun opittava asia on palasteltu parin tunnin webinaareiksi kokonaisen lähipäivän sijaan.
  3. Tallenteet palvelevat, kun on muita kiireitä tai tarve kerrata.
Olen säästänyt valtavasti työaikaa, kun matkustaminen on vähentynyt. Matkapäivien määrä oli 13 (ennen koronaa kolme vuotta sitten 77). Lisäksi osallistuin viisipäiväiselle Erasmus+-kurssille videokuvaamisesta Azoreilla Portugalissa (ks. kolme bloggausta videoineen). Lähikoulutuksia tai seminaaripuheenvuoroja oli 12 (Tampere, Helsinki, Vantaa, Espoo, Kokkola, Hämeenlinna, Turku). VR:n tietojen mukaan kuljin junalla viime vuonna 1976 km ja säästin näin 130 kg CO2e-päästöjä, mikä pelastaa 0.4 m2 kokoisen alueen napajäätikköä sulamiselta. Henkilöautolla ajoin Tampereelta Espoon Korpilammelle ja Hämeenlinnan Aulangolle. Lisäksi käytin työmatkoihin paikallisbussia ja fillaria, mutta Azorien matka edellytti monta lentoa.

Korona on yksipuolistanut koulutusteni sisältöjä, kun kaikilla on ollut tarve melko samanlaiselle osaamiselle. Nyt teemat ovat vähitellen hieman monipuolistuneet, vaikka keskiössä on edelleen osallistamisen edistäminen verkossa ja verkkosisältöjen luominen. Jos koronan vaikutukset aiemmilta vuosilta kiinnostavat, lue Täydennyskouluttajan koronakevät viikko viikolta (2020) sekä aiempien työvuosieni koonnit.


Mitä töitä tein ja mitkä olivat suosituimmat koulutusteemat?

Keskeisin työni edellisvuosien tapaan oli oppilaitoshenkilöstön täydennyskoulutus perusasteelta yliopisto-opettajiin ja vapaan sivistystyön henkilöstöön. Jonkin verran koulutin myös yhdistysten, järjestöjen, kirjastojen, kirkon ja yritysten henkilöstöä sekä puhuin seminaareissa. Lisäksi tein neljälle taholle verkkokursseja ja/tai H5P-sisältöjä tilaajan sisällöistä ja OPH:n Uudet lukutaidot ohjelmalle materiaalin Lisätty todellisuus perusopetuksessa. Noin päivän kuussa vei Pirkanmaan Osake-verkoston lukioiden ainetiimien toiminnan koordinointi (ks. ainetiimien vuosi 2022). Englanniksi koulutin Tampereen korkeakouluyhteisön opettajia ja Suomessa vierailevan Erasmus+-kurssin osallistujia. Yhden iltapäivän pidin Tampereella vieraileville Viron suomenkielen opettajia.

Vielä keväällä kysytyin teema oli korona-ajan kestosuosikki: Miten osallistan, aktivoin ja tuen vuorovaikutusta etenkin etänä? Työkaluista sen yhteydessä harjoiteltiin usein sanapilviä, muistitauluja ja kyselyitä. Syksyn aikana kysytyimmäksi teemaksi nousivat H5P-työkalut. Ne ovat nyt maksutta kenen tahansa käytettävissä ja ovat yleistyneet vauhdilla viime vuosina. Niiden avulla voi luoda mm. automaattisesti tarkastuvia tehtäviä ja verkkomateriaaleja.

Paljon kaivataan myös yleistä verkkopedagogista osaamista: Miten suunnitellaan verkkokurssi tai webinaari? Mitä verkon työkaluja kannattaa ja mitä voi hyödyntää? Mitä on huomioitava hybriditoteutuksessa? Miten ja minne materiaalit kannattaa jakaa? Yleisen pedagogisen ymmärryksen ja keskustelun ohella kaivataan hyviä työkaluja verkkosisältöjen luomiseen - sekä itselle että oppijoille. Niiden kärjessä ovat em. osallistamisen työkalujen ja H5P:n ohella Adobe Express (mm. infograafit, videot, verkkojulkaisut) ja ylipäätään videoiden luominen sekä jatkuvasti monipuolistuva ThingLink ja erilaiset (pelilliset) kyselyt.

Kuluneen vuoden koulutuksistani 46 % oli yksittäisiä lähikoulutuksia tai webinaareja, 2-4 webinaarin koulutuksia oli 30 % ja 5-6 webinaarin koulutuksia 24 %. Lähes kaikki koulutukset kestivät 1-3 tuntia, jonka jälkeen pyrin olemaan käytettävissä ohjausta varten. Merkittävä osa koulutuksistani oli OPH-rahoitteisia koulutuksia, joissa oli osallistujia perus- ja toiselta asteelta sekä vapaasta sivistystyöstä. Osassa oli mukana muitakin kouluttajia.
  • TAMK: Hybridipedagogiikka 2 op
  • TAMK: Pedagogin digitystä 3 op (kahdesti; ilmoittaudu tammikuussa 2023 alkavaan toteutukseen)
  • TAMK: Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op (kahdesti; ilmoittaudu maaliskuussa 2023 alkavaan toteutukseen)
  • Samiedu: Verkko-opetuksen digitaaliset työkalut (5 webinaaria)
  • Oulun yliopisto: Lähellä tai langoilla - Digi opetuksen apuna 6 op (kahdesti)
  • Omnia: Verkko-opetuksen tuottamisen tekniikka (4 OTP, osin viime vuonna)
  • Omnia: Oppimisen aktivointi ja tuen muodot (2 OTP, osin viime vuonna)

Muita pidempiä 4-6 webinaarin digipeda-koulutuksia pidin amk-opettajille sekä HY+:n kautta kaikille avoimina koulutuksina.
  • Etelä-Karjalan kesäyliopisto: AMK-opettajien digipeda-koulutus 3 op ja jatkokoulutus 2 op
  • HY+: Digikouluttajan työkalut (kahdesti)
  • Humak: Henkilöstön H5P-koulutus

32 palkanmaksajaa, suurimpana TAMK

Palkkaa minulle maksoi yhdeksän yliopistoa tai amkia, 12 muuta oppilaitosta tai niiden taustaorganisaatiota, kolme muuta opetusalan toimijaa (OPH, Osake, HY+), kolme kirjastoa (ake-työ) sekä viisi yhdistystä tai järjestöä. Palkanmaksaja ei vielä kerro paljoa kohderyhmästä, sillä korkea-aste hallinnoi paljon erilaisia perus- ja toisen asteen opettajille suunnattuja hankkeita. Ammattikorkeakoulujen henkilöstöä puolestaan koulutin useamman kerran vapaan sivistystyön oppilaitoksen maksaessa palkan. 

Pääosan töistä tein freelancerina ja paljon myös TAMKille, minne olen ollut sivutoimisessa työsuhteessa vuodesta 2016. Siellä vuoden töihini Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri -yksikössä kuului seitsemän OPH-rahoitteista opetustoimen täydennyskoulutushanketta ja yksi ESR-hanke. Lisäksi kuulun kouluttajatiimiin TAOKin opettajaopiskelijoiden Opettajan digitaalinen perusosaaminen -kurssilla. Tuntiresurssia minulla on näihin eri töihin 5-230 h/vuosi/projekti, kaikkiaan reilut 700 h.


Blogini täytti 10 vuotta


Tässä blogissa julkaisin kaikkiaan 27 bloggausta. Lisäksi päivitin useita aiemmin julkaistuja kirjoituksia. Vierailuita oli 109 578, kaikkiaan syksyllä 10 vuotta täyttäneessä blogissa yksittäisiä vierailuita on ollut 944 278. Viime vuonna suurin osa tuli tänne Googlen kautta. Myös Facebook ja Padlet tuovat lukijoita.

Tämän vuoden luetuin bloggaus Sanapilvet opetuksessa (2020, päivitetty useasti) nousi myös blogini luetuimmaksi kirjoitukseksi 12 700 lukukerralla. Muut kaikkien aikojen suosituimmat näet sivupalkista samoin kuin yksittäisiä bloggauksia enemmän lukukertoja keränneet suosituimmat blogisivut. Kymmenen tänä vuonna luetuimman bloggauksen joukossa on vain kolme tänä vuonna julkaistua tekstiä. Ne ovat suosituimmuusjärjestyksessä: 
  1. Ajatuskartat - käyttötapoja ja sovelluksia.
  2. Halo AR - helppo mobiilisovellus lisätyn todellisuuden sisältöjen luomiseen.
  3. Lumi toi H5P-työkalut kaikkien ulottuville.

Jaan koulutusten ja ohjeiden materiaaleja diasarjoina


Nykyisin jaan koulutusten diat ja päivittyvät ohjediat tarpeen mukaan kahteen eri palveluun. Niitä on katsottu kaikkiaan yli 1 200 000 kertaa. SlideSharea käytän yksittäisten koulutusten diasarjojen jakamiseen, sillä sen dioja tai tiedostoja ei enää moneen vuoteen ole voinut päivittää. Yleensä jaan diat vain osallistujille, harvemmin enää someen, kun dioissa toistuu niin paljon samoja teemoja. 76 % katsojista tuleekin suoralla linkillä. Viime vuonna sitä kautta katsottiin 668 diasarjaani 52 593 kertaa. Niistä kolmea yli tuhat kertaa, 147 diasarjaa yli sata kertaa. Sekä hakukoneet että SlideSharen oma haku nostaa usein esille vanhoja sisältöjä uudempien kustannuksella, kuten profiilisivultani huomaa.

Speakerdeckiä (katso profiilini ja seuraa) käytän lähinnä päivittyvien ohjediojen jakamiseen. Osaa päivitän noin kerran vuodessa, toisia jopa kuukausittain. Dioja on katsottu kaikkiaan 175 000 kertaa, viime vuonna 37 000 kertaa. Katsotuimpien neljän kärki on alla. Ne vastaavat puolta viime vuonna katsotuista dioista.

Twitter

Tviittasin 382 kertaa, aktiivisin olin ITK-konferenssin aikaan. Siitä kerroin tarkemmin bloggauksessa Mitä kuuluu Twitter? Case #ITK2022.

Suosituimmat tviittini (tykätyimmät ja retviitatuimmat)

  • Veteraanien ja lottien juhla oli jo aiemmin, nyt ensimmäisenä saapui 8-vuotiaana pikkulottiin liittynyt Elisabeth Rehn. Diplomaattikunnasta ensimmäisenä saapui Ukrainan edustaja. Symboliikkaa, juhlan aihetta ja pukuloistoa. Kaksi kynttilää ikkunalla. 105 vuotta. #linnanjuhlat (tviitin linkki).
  • Hurjasti taas syksyllä tarjolla maksuttomia webinaareja opettajille. Päivitän listausta säännöllisesti, ota seurantaan! Webinaarit-blogisivu #opetus #opettajat #digipeda #webinaari (tviitin linkki).
  • Kokosin #JaaJotain-viikon kunniaksi yhteen sovelluksia, joilla voi luoda ajatuskarttoja. Kaikista 10:stä on olemassa maksuton versio, suurimmasta osasta myös maksullinen: Ajatuskartta-bloggaus #ajatuskartta #miellekartta #digipeda (tviitin kuva ja linkki).

Suosituimmat maininnat olivat
  • Sanna Oinas: #ITK2022 lavalla @MatleenaLaakso jonka huikeasta blogista on varmasti hyötyä meille kaikille, kiitos! (tviitin ja sen kuvan linkki).
  • Robin Gustafsson: Tuleeko oppimisdatasta uusi aapinen - mullistaako #alustatalous peruskoulun ja lukion? Alustatalouden faktat ja myytit -podissa vieraina digipedagogiikan taitaja @MatleenaLaakso ja @okmfi kansliapäällikkö @AnitaOKM #data #alustapolitiikka #opetus #koulu (tviitin ja siinä mainitun podcastin linkki)

YouTube

Julkaisin viime vuonna 38 videota, joista 17 on julkisia ja muut piilotettuja, yleensä vain tietyn koulutuksen osallistujille tarkoitettuja. YouTube-kanavallani on 464 tilaajaa ja 57 113 katselukertaa, joista 16 200 viime vuonna. YouTube-kanavani ylin osio näyttää uusimmat videoni ja seuraava katsotuimmat. Kärjessä on Miten esitän Teamsissa dioja? (4:45 min) ja viime vuonna katsotuin oli Videon lataaminen YT:een (10:35 min). Kymmenen katsotuimman videon joukossa ei ole yhtään tänä vuonna julkaisemaani videota. Niistä katsotuin on Flinga Whiteboardin esittely (7:50 min). Katsojistani 57 % on 4554 vuotiaita ja 77 % naisia.

Miten videoni löydetään?
  • 58 % katsojista tulee verkkosivuilta, joihin videoni on linkattu tai upotettu.
  • 13 % tulee YouTuben haun kautta. 
  • 9 % tulee suoralla linkillä tai tuntemattomasta lähteestä.
  • 8 % tulee toisen YouTube-videon suosituksen perusteella. 
  • Yllätyin seuraavista pienistä luvuista: 4 % löysi videon kanavasivuni kautta, vain 2 % oli katsonut jotain soittolistojen ansiosta ja 2 % saapui soittolistasivun kautta. Omien videoiden päätösruudun suosituksillakaan ei ole paljoa vaikutusta. Ne toivat vai 55 katsomista (0,3 %).


ThingLink, Padlet ja kyselyt


ThingLink-sisältöjäni on katsottu kaikkiaan 116 000 kertaa (2014 alkaen), joista 26 370 viime vuonna. Katsotuin lienee ThingLink-ohjeet, toisena kenties Blooket-ohjeet. Myös 360-kuvaamisen skenaario on kerännyt hyvin katsojia. 

Padletista käytän pääosin maksutonta versiota, joten siitä en saa analytiikkaa, mutta sekin kuuluu katsotuimpien sivustojeni listaukseen. Käytin sitä kymmenissä yksittäisissä ja pidemmissä koulutuksissa, usein oppimisympäristön tapaan. Lisäksi minulla on Padletissa useita kuratoituja kokoelmia, ks. esim. oppimispelien koontihybridiopetuksen hyvät lähteet tai kielenopetuksen vinkit.

Sähköisistä kyselytyökaluista käytin eniten Blooketia ja Quizizz-sovellusta. Blooket uudempana oli käytössä lähes 50 kertaa ja Quizizz yli 30 kertaa. Mukana ovat sähköisten kokeiden sivulle jakamani demolinkit.

Bloggaukset aiemmista työvuosistani

Työvuosi 2021