Sivut

9.1.2023

Työvuosi 2022

Aloitan työvuoden perinteisesti kokoamalla yhteen kulunutta vuotta: koronan vaikutuksia, tekemiäni töitä opetusalan digipedagogisena asiantuntijana ja kouluttajana sekä sometilastoja. Tiedän kokemusteni freelancerina kiinnostavan monia, sen verran paljon siitä kysellään. Jo vuosia on puhuttu siitä, miten erilaiset epätyypilliset työsuhteet tulevat yleistymään. Oppilaitoksissakaan kaikilla ole yhtä pysyvää ja täyspäiväistä työsuhdetta - eivätkä kaikki sellaista edes halua. Tein ihan omastakin mielenkiinnosta aika pitkän kirjoituksen, mutta sitä voi lukea myös selaillen tai katsoa vain ydinkohdat kuvasta. Sitä, miten täydennyskoulutuksia verkossa järjestän, avaan ITK-konferenssin foorumiesityksessäni huhtikuussa otsikolla: Opettajien webinaarikoulutukset - hyvät ideat jakoon!

Yhdeksän faktaa Matleenan työvuodesta. Kuvan nostot löydät blogitekstistä: https://www.matleenalaakso.fi/2023/01/tyovuosi-2022.html
Adobe Expressillä tehty koonti työvuodestani.

Miten korona näkyi työvuodessani?


Korona on edelleen keskuudessamme, itse sairastin sen heinä-elokuun vaihteessa. Suomalaiset ovat saaneet jo 3-5 rokotusta eikä tauti monilla perusterveillä enää juuri arkeen vaikuta. Riskiryhmään kuuluvista osa karttaa vielä väenpaljoutta kuten konferensseja ja työmatkoja.

On jo selkeästi nähtävissä, että vanhaan ei ole paluuta. Täydennyskoulutuksia ei juuri järjestetä lähinä. Kasvokkain voidaan kokoontua, jos kaikki osallistujat ovat samasta työpaikasta ja vain kouluttajan tarvitsee matkustaa - vaikka silloinkin usein valitaan etäkoulutus, jotta saadaan käyttöön tallenne. Myös erilaisia seminaareja järjestetään jonkin verran lähinä, sillä niiden keskeistä antia on ihmisten tapaaminen ja vuorovaikutus kahvilla, lounaalla ja iltaohjelmassa. Kolmas syy järjestää lähinä olisi sitä edellyttävä teema: esimerkiksi AR- ja VR-teemat, työpajapäivä, jossa ohjaaja kiertäisi luokassa auttamassa tai ihan vain halu vuorovaikuttaa kasvokkain ja vaikka opetella lähiopetuksen menetelmiä. Kun melkein kaikki tapahtuu etänä, ei koko päivän koulutuksia enää juuri järjestetä. Viime vuonna niitä oli kaksi, toinen lähinä, toinen etänä.

Uutena haasteena on opettajien webinaariväsymys: uutta halutaan oppia, mutta voimia ja aikaa ei aina löydy ilmoittautumisen jälkeen. Silti webinaareihin pohjautuvia koulutuksia arvostetaan. Osallistujia ne palvelevat erityisesti kolmesta näkökulmasta: 
  1. Koulutukset ovat saavutettavia, kun ei tarvitse matkustaa. Verkossa on helppo osallistua eikä tule matkustus- tai sijaiskuluja. Voi osallistua, vaikkei siihen saisi käyttää työaikaa.
  2. Uuden omaksumista voi helpottaa, kun opittava asia on palasteltu parin tunnin webinaareiksi kokonaisen lähipäivän sijaan.
  3. Tallenteet palvelevat, kun on muita kiireitä tai tarve kerrata.
Olen säästänyt valtavasti työaikaa, kun matkustaminen on vähentynyt. Matkapäivien määrä oli 13 (ennen koronaa kolme vuotta sitten 77). Lisäksi osallistuin viisipäiväiselle Erasmus+-kurssille videokuvaamisesta Azoreilla Portugalissa (ks. kolme bloggausta videoineen). Lähikoulutuksia tai seminaaripuheenvuoroja oli 12 (Tampere, Helsinki, Vantaa, Espoo, Kokkola, Hämeenlinna, Turku). VR:n tietojen mukaan kuljin junalla viime vuonna 1976 km ja säästin näin 130 kg CO2e-päästöjä, mikä pelastaa 0.4 m2 kokoisen alueen napajäätikköä sulamiselta. Henkilöautolla ajoin Tampereelta Espoon Korpilammelle ja Hämeenlinnan Aulangolle. Lisäksi käytin työmatkoihin paikallisbussia ja fillaria, mutta Azorien matka edellytti monta lentoa.

Korona on yksipuolistanut koulutusteni sisältöjä, kun kaikilla on ollut tarve melko samanlaiselle osaamiselle. Nyt teemat ovat vähitellen hieman monipuolistuneet, vaikka keskiössä on edelleen osallistamisen edistäminen verkossa ja verkkosisältöjen luominen. Jos koronan vaikutukset aiemmilta vuosilta kiinnostavat, lue Täydennyskouluttajan koronakevät viikko viikolta (2020) sekä aiempien työvuosieni koonnit.


Mitä töitä tein ja mitkä olivat suosituimmat koulutusteemat?

Keskeisin työni edellisvuosien tapaan oli oppilaitoshenkilöstön täydennyskoulutus perusasteelta yliopisto-opettajiin ja vapaan sivistystyön henkilöstöön. Jonkin verran koulutin myös yhdistysten, järjestöjen, kirjastojen, kirkon ja yritysten henkilöstöä sekä puhuin seminaareissa. Lisäksi tein neljälle taholle verkkokursseja ja/tai H5P-sisältöjä tilaajan sisällöistä ja OPH:n Uudet lukutaidot ohjelmalle materiaalin Lisätty todellisuus perusopetuksessa. Noin päivän kuussa vei Pirkanmaan Osake-verkoston lukioiden ainetiimien toiminnan koordinointi (ks. ainetiimien vuosi 2022). Englanniksi koulutin Tampereen korkeakouluyhteisön opettajia ja Suomessa vierailevan Erasmus+-kurssin osallistujia. Yhden iltapäivän pidin Tampereella vieraileville Viron suomenkielen opettajia.

Vielä keväällä kysytyin teema oli korona-ajan kestosuosikki: Miten osallistan, aktivoin ja tuen vuorovaikutusta etenkin etänä? Työkaluista sen yhteydessä harjoiteltiin usein sanapilviä, muistitauluja ja kyselyitä. Syksyn aikana kysytyimmäksi teemaksi nousivat H5P-työkalut. Ne ovat nyt maksutta kenen tahansa käytettävissä ja ovat yleistyneet vauhdilla viime vuosina. Niiden avulla voi luoda mm. automaattisesti tarkastuvia tehtäviä ja verkkomateriaaleja.

Paljon kaivataan myös yleistä verkkopedagogista osaamista: Miten suunnitellaan verkkokurssi tai webinaari? Mitä verkon työkaluja kannattaa ja mitä voi hyödyntää? Mitä on huomioitava hybriditoteutuksessa? Miten ja minne materiaalit kannattaa jakaa? Yleisen pedagogisen ymmärryksen ja keskustelun ohella kaivataan hyviä työkaluja verkkosisältöjen luomiseen - sekä itselle että oppijoille. Niiden kärjessä ovat em. osallistamisen työkalujen ja H5P:n ohella Adobe Express (mm. infograafit, videot, verkkojulkaisut) ja ylipäätään videoiden luominen sekä jatkuvasti monipuolistuva ThingLink ja erilaiset (pelilliset) kyselyt.

Kuluneen vuoden koulutuksistani 46 % oli yksittäisiä lähikoulutuksia tai webinaareja, 2-4 webinaarin koulutuksia oli 30 % ja 5-6 webinaarin koulutuksia 24 %. Lähes kaikki koulutukset kestivät 1-3 tuntia, jonka jälkeen pyrin olemaan käytettävissä ohjausta varten. Merkittävä osa koulutuksistani oli OPH-rahoitteisia koulutuksia, joissa oli osallistujia perus- ja toiselta asteelta sekä vapaasta sivistystyöstä. Osassa oli mukana muitakin kouluttajia.
  • TAMK: Hybridipedagogiikka 2 op
  • TAMK: Pedagogin digitystä 3 op (kahdesti; ilmoittaudu tammikuussa 2023 alkavaan toteutukseen)
  • TAMK: Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op (kahdesti; ilmoittaudu maaliskuussa 2023 alkavaan toteutukseen)
  • Samiedu: Verkko-opetuksen digitaaliset työkalut (5 webinaaria)
  • Oulun yliopisto: Lähellä tai langoilla - Digi opetuksen apuna 6 op (kahdesti)
  • Omnia: Verkko-opetuksen tuottamisen tekniikka (4 OTP, osin viime vuonna)
  • Omnia: Oppimisen aktivointi ja tuen muodot (2 OTP, osin viime vuonna)

Muita pidempiä 4-6 webinaarin digipeda-koulutuksia pidin amk-opettajille sekä HY+:n kautta kaikille avoimina koulutuksina.
  • Etelä-Karjalan kesäyliopisto: AMK-opettajien digipeda-koulutus 3 op ja jatkokoulutus 2 op
  • HY+: Digikouluttajan työkalut (kahdesti)
  • Humak: Henkilöstön H5P-koulutus

32 palkanmaksajaa, suurimpana TAMK

Palkkaa minulle maksoi yhdeksän yliopistoa tai amkia, 12 muuta oppilaitosta tai niiden taustaorganisaatiota, kolme muuta opetusalan toimijaa (OPH, Osake, HY+), kolme kirjastoa (ake-työ) sekä viisi yhdistystä tai järjestöä. Palkanmaksaja ei vielä kerro paljoa kohderyhmästä, sillä korkea-aste hallinnoi paljon erilaisia perus- ja toisen asteen opettajille suunnattuja hankkeita. Ammattikorkeakoulujen henkilöstöä puolestaan koulutin useamman kerran vapaan sivistystyön oppilaitoksen maksaessa palkan. 

Pääosan töistä tein freelancerina ja paljon myös TAMKille, minne olen ollut sivutoimisessa työsuhteessa vuodesta 2016. Siellä vuoden töihini Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri -yksikössä kuului seitsemän OPH-rahoitteista opetustoimen täydennyskoulutushanketta ja yksi ESR-hanke. Lisäksi kuulun kouluttajatiimiin TAOKin opettajaopiskelijoiden Opettajan digitaalinen perusosaaminen -kurssilla. Tuntiresurssia minulla on näihin eri töihin 5-230 h/vuosi/projekti, kaikkiaan reilut 700 h.


Blogini täytti 10 vuotta


Tässä blogissa julkaisin kaikkiaan 27 bloggausta. Lisäksi päivitin useita aiemmin julkaistuja kirjoituksia. Vierailuita oli 109 578, kaikkiaan syksyllä 10 vuotta täyttäneessä blogissa yksittäisiä vierailuita on ollut 944 278. Viime vuonna suurin osa tuli tänne Googlen kautta. Myös Facebook ja Padlet tuovat lukijoita.

Tämän vuoden luetuin bloggaus Sanapilvet opetuksessa (2020, päivitetty useasti) nousi myös blogini luetuimmaksi kirjoitukseksi 12 700 lukukerralla. Muut kaikkien aikojen suosituimmat näet sivupalkista samoin kuin yksittäisiä bloggauksia enemmän lukukertoja keränneet suosituimmat blogisivut. Kymmenen tänä vuonna luetuimman bloggauksen joukossa on vain kolme tänä vuonna julkaistua tekstiä. Ne ovat suosituimmuusjärjestyksessä: 
  1. Ajatuskartat - käyttötapoja ja sovelluksia.
  2. Halo AR - helppo mobiilisovellus lisätyn todellisuuden sisältöjen luomiseen.
  3. Lumi toi H5P-työkalut kaikkien ulottuville.

Jaan koulutusten ja ohjeiden materiaaleja diasarjoina


Nykyisin jaan koulutusten diat ja päivittyvät ohjediat tarpeen mukaan kahteen eri palveluun. Niitä on katsottu kaikkiaan yli 1 200 000 kertaa. SlideSharea käytän yksittäisten koulutusten diasarjojen jakamiseen, sillä sen dioja tai tiedostoja ei enää moneen vuoteen ole voinut päivittää. Yleensä jaan diat vain osallistujille, harvemmin enää someen, kun dioissa toistuu niin paljon samoja teemoja. 76 % katsojista tuleekin suoralla linkillä. Viime vuonna sitä kautta katsottiin 668 diasarjaani 52 593 kertaa. Niistä kolmea yli tuhat kertaa, 147 diasarjaa yli sata kertaa. Sekä hakukoneet että SlideSharen oma haku nostaa usein esille vanhoja sisältöjä uudempien kustannuksella, kuten profiilisivultani huomaa.

Speakerdeckiä (katso profiilini ja seuraa) käytän lähinnä päivittyvien ohjediojen jakamiseen. Osaa päivitän noin kerran vuodessa, toisia jopa kuukausittain. Dioja on katsottu kaikkiaan 175 000 kertaa, viime vuonna 37 000 kertaa. Katsotuimpien neljän kärki on alla. Ne vastaavat puolta viime vuonna katsotuista dioista.

Twitter

Tviittasin 382 kertaa, aktiivisin olin ITK-konferenssin aikaan. Siitä kerroin tarkemmin bloggauksessa Mitä kuuluu Twitter? Case #ITK2022.

Suosituimmat tviittini (tykätyimmät ja retviitatuimmat)

  • Veteraanien ja lottien juhla oli jo aiemmin, nyt ensimmäisenä saapui 8-vuotiaana pikkulottiin liittynyt Elisabeth Rehn. Diplomaattikunnasta ensimmäisenä saapui Ukrainan edustaja. Symboliikkaa, juhlan aihetta ja pukuloistoa. Kaksi kynttilää ikkunalla. 105 vuotta. #linnanjuhlat (tviitin linkki).
  • Hurjasti taas syksyllä tarjolla maksuttomia webinaareja opettajille. Päivitän listausta säännöllisesti, ota seurantaan! Webinaarit-blogisivu #opetus #opettajat #digipeda #webinaari (tviitin linkki).
  • Kokosin #JaaJotain-viikon kunniaksi yhteen sovelluksia, joilla voi luoda ajatuskarttoja. Kaikista 10:stä on olemassa maksuton versio, suurimmasta osasta myös maksullinen: Ajatuskartta-bloggaus #ajatuskartta #miellekartta #digipeda (tviitin kuva ja linkki).

Suosituimmat maininnat olivat
  • Sanna Oinas: #ITK2022 lavalla @MatleenaLaakso jonka huikeasta blogista on varmasti hyötyä meille kaikille, kiitos! (tviitin ja sen kuvan linkki).
  • Robin Gustafsson: Tuleeko oppimisdatasta uusi aapinen - mullistaako #alustatalous peruskoulun ja lukion? Alustatalouden faktat ja myytit -podissa vieraina digipedagogiikan taitaja @MatleenaLaakso ja @okmfi kansliapäällikkö @AnitaOKM #data #alustapolitiikka #opetus #koulu (tviitin ja siinä mainitun podcastin linkki)

YouTube

Julkaisin viime vuonna 38 videota, joista 17 on julkisia ja muut piilotettuja, yleensä vain tietyn koulutuksen osallistujille tarkoitettuja. YouTube-kanavallani on 464 tilaajaa ja 57 113 katselukertaa, joista 16 200 viime vuonna. YouTube-kanavani ylin osio näyttää uusimmat videoni ja seuraava katsotuimmat. Kärjessä on Miten esitän Teamsissa dioja? (4:45 min) ja viime vuonna katsotuin oli Videon lataaminen YT:een (10:35 min). Kymmenen katsotuimman videon joukossa ei ole yhtään tänä vuonna julkaisemaani videota. Niistä katsotuin on Flinga Whiteboardin esittely (7:50 min). Katsojistani 57 % on 4554 vuotiaita ja 77 % naisia.

Miten videoni löydetään?
  • 58 % katsojista tulee verkkosivuilta, joihin videoni on linkattu tai upotettu.
  • 13 % tulee YouTuben haun kautta. 
  • 9 % tulee suoralla linkillä tai tuntemattomasta lähteestä.
  • 8 % tulee toisen YouTube-videon suosituksen perusteella. 
  • Yllätyin seuraavista pienistä luvuista: 4 % löysi videon kanavasivuni kautta, vain 2 % oli katsonut jotain soittolistojen ansiosta ja 2 % saapui soittolistasivun kautta. Omien videoiden päätösruudun suosituksillakaan ei ole paljoa vaikutusta. Ne toivat vai 55 katsomista (0,3 %).


ThingLink, Padlet ja kyselyt


ThingLink-sisältöjäni on katsottu kaikkiaan 116 000 kertaa (2014 alkaen), joista 26 370 viime vuonna. Katsotuin lienee ThingLink-ohjeet, toisena kenties Blooket-ohjeet. Myös 360-kuvaamisen skenaario on kerännyt hyvin katsojia. 

Padletista käytän pääosin maksutonta versiota, joten siitä en saa analytiikkaa, mutta sekin kuuluu katsotuimpien sivustojeni listaukseen. Käytin sitä kymmenissä yksittäisissä ja pidemmissä koulutuksissa, usein oppimisympäristön tapaan. Lisäksi minulla on Padletissa useita kuratoituja kokoelmia, ks. esim. oppimispelien koontihybridiopetuksen hyvät lähteet tai kielenopetuksen vinkit.

Sähköisistä kyselytyökaluista käytin eniten Blooketia ja Quizizz-sovellusta. Blooket uudempana oli käytössä lähes 50 kertaa ja Quizizz yli 30 kertaa. Mukana ovat sähköisten kokeiden sivulle jakamani demolinkit.

Bloggaukset aiemmista työvuosistani

Työvuosi 2021

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostimäärän vuoksi olen ottanut käyttöön kommenttien hyväksynnän.