Tekoälyn perusteet ovat monille opettajille jo tuttuja ja yhä useampi kaipaa nyt oppiainekohtaisia vinkkejä. Olen jo aiemmin jakanut kieltenopettajien Padletin ja alla on näkökulma luonnontieteisiin sekä ainetiimien blogissa julkaisemani kirjoitus historian ja yhteiskuntaopin opettajien tapaamisesta.
Esittelin Pirkanmaan lukioiden ainetiimien toimintaa tarkemmin huhtikuun bloggauksessa. Olen koordinoinut sitä yli 10 vuotta ja kesäkuussa vastuu siirtyy Osakkeen omalle koordinaattorille.
Näkökulma luonnontieteisiin
Tekoälylukutaidon opettaminen kuuluu kaikille opettajille. Elsa Kivinen, Aki Saariaho ja Sini Virtanen tarkastelevat informaatiolukutaidon opettamista perusopetuksen luonnontieteiden tunneilla: Digitaalinen informaatiolukutaito innostavaksi osaksi opetusta (Natura 1/2026). Artikkelissa on hyviä esimerkkejä, jotka ovat hyvin sovellettavissa myös muihinkin oppiaineisiin.
Artikkeli ehdottaa keskustelua muun muassa "tiedon kehystämisestä ja sanavalinnoista: Puhutaanko ilmastokriisistä, ilmastonmuutoksesta vai ilmaston vaihtelusta?" Lisäksi kannattaa tarkastella millaisissa kuplissa elämme: "Miksi juuri minä näen juuri tämän sisällön? Tätä voi tutkia vaikkapa antamalla oppilaiden hakea samoilla hakusanoilla ja vertailla tuloksia."
Historian ja yhteiskuntaopin kysymyksiä
Historian ja yhteiskuntaopin lukio-opettajien ainetiimin tapaamisen yhtenä teemana oli tekoäly. Historian erityiskysymyksiä minulle avasi hyvin American Historical Associationin julkaisemat periaatteet tekoälyn käyttöön historian opetuksessa (PDF). Historian osalta korostuu se, ettei tekoäly useinkaan ymmärrä maailman monimutkaisuutta ja ristiriitaisuuksia. Tekoäly saattaa luoda illuusion, että menneisyydestä tiedetään kaikki, vaikka epävarmuus on historiallisen tutkimuksen olennainen piirre.
Toisen haasteen tuo se, että tekoälyn ulottuvissa on vain pieni osa historiallisesta tiedosta. Opettajat olivat huomanneet tämän siitä, että yhteiskuntaopin esseet ovat tekoälyn ansiosta usein parempia kuin aiemmin, mutta historian osalta näin ei ole. Monille opiskelijoille on haastavaa tunnistaa ja muokata tekoälyn tuottamaa geneeristä ja mitään sanomatonta, mutta rakenteeltaan sujuvaa tekstiä.
Opin myös uuden sanan, "unessay" eli epäessee. Se viittaa luovuuteen, joka on opettajalle entistä tärkeämpää, kun ideoidaan tekoälyajan tehtäviä perinteisten esseiden sijaan. Näistä löydät esimerkkejä alle upotetusta diasarjasta.
 |
| ChatGPT:n avulla luotu kuva sukuni historiasta. Äidinisäni oli maanmittari, joka lohkoi tiloja pohjois-Pirkanmaalla karjalaisten asuttamiseksi. |
Lähteitä ja koulutuksen linkkejä
- Tekoälylukutaidon viitekehys julkaistaan kesällä ja suomennetaan, nyt luettavissa on luonnos. Yhteiskuntaopin kannalta kiinnostava voisi olla myös OKM:n hiljattain julkaistu kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys.
- EU:n komissio on julkaissut neljä uutta opasta, jotka suomennetaan kesän aikana. Teemoina ovat disinformaatio, digitaalisten oppimateriaalien laatukriteerit, tekoälyn etiikka ja tietotekniikan opetus Euroopassa
- Faktabaarilla on paljon hyödyllistä aineistoa yhteiskuntaopin opetukseen. Kannattaa tilata sen uutiskirje ja tutustua oppaisiin (syksyllä julkaistaan opas tekoälylukutaidon opettamisesta).
- Yle 13.5.26: Applen tekoälyn kouluttajat paljastavat salatut säännöt: ”Sensuuria”.
- Tekoälyteatteri olisi oppitunnille oiva menetelmä. Em. linkistä löydät myös Ylen lähetykset ITK-konferenssista.
- Tekoäly haastaa myös arviointia, siitä muutama ajatus linkin takana.
- Mäkelin, Silvennoinen & Mäkitalo. Toim. 2025. 50 myyttiä tekoälystä ja datasta (CC BY-NC-ND).
- Nämä ja paljon muitakin vinkkejä löydät Tekoälyn linkkivinkkien Padletista. Alla on muutama nosto sieltäkin löytyvistä sovelluksista.
Tekoälysovelluksia
- Kansallisarkiston työkalulla voit tehdä tekstintunnistuksen englanninkielisiin asiakirjoihin 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lisäksi yhteishankkeessa on kehitetty venäjän kielen käsialamalli, käsin kirjoitettujen asiakirjojen muuntamiseksi koneluettavaan muotoon.
Google Arts & Culture: Voit vierailla esim. Alvar Aalto -museossa, tutustua Ateneumin kokoelmiin tai klikata itsesi eri puolille maailmaa Talking tours -retkelle, missä on valittavina esim. arkeologia, maamerkit tai luontokohteet. Jokaisesta kohteesta on lyhyt ääniopastus, minkä lisäksi voit keskustella kohteesta tekoälyn avulla.
Google NotebookLM lienee yksi suosituimpia tekoälysovelluksia opettajien keskuudessa. Sen avulla voi muuntaa esimerkiksi omat PowerPointit videoksi tai äänitiedostoksi, tehdä niistä kysymyksiä tai käsitekartan.
- Esimerkkejä ja ohjeita mm. Matleenan blogissa 8/2025 ja 10/2025. Videoita löydät myös YouTube-soittolistaltani. Nykyisin podcastit ja videot saa myös suomeksi.
- Harto Pönkä: NotebookLM, tekijänoikeudet tekoälysovelluksissa ja opetus
- Napkin on yksi suosikeistani. Sen avulla voi visualisoida omat tekstit, lue lisää ja katso esimerkkejä Napkin visualisoi tekstisi -kirjoituksesta.
- Sovelluksia opetuksen ideointiin ja materiaalien luonnosteluun
- Padlet Arcadella luot minuutissa pikkupelejä, jopa kirjautumatta.
- Uusi suomalainen Bruukki puuttuu vielä linkin listauksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostien suuren määrän vuoksi käytössä on kommenttien ennakkohyväksyntä.