- - - - -
Opetuksen ja arvioinnin haasteet vaihtuvat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Pandemian aikana ei voitu järjestää valvottuja kokeita. Kännyköiden yleistyminen toi Wikipedian usein käytetyksi lähteeksi. Sähköisten kyselytyökalujen kehittyminen toi mukaan pelillisyyttä, mutta mahdollisti samalla vastausten etsimisen verkosta. Ylioppilaskokeiden sähköistyminen haastoi monipuolistamaan arviointia ja toi kokeisiin monimediaisia materiaaleja. Nyt arviointia haastaa generatiivisen tekoälyn käyttö, kun tekoälyn tuottaman sisällön osuutta ei useinkaan ole mahdollista todentaa.
Arviointi on EU:n tekoälysäädöksen mukaan suuririskistä toimintaa, joten arviointipäätöksen tekeminen kuuluu aina ihmiselle. Jotta opettaja voisi hyödyntää tekoälyä (esim. ChatGPT, Copilot tai erilliset arviointisovellukset) arvioinnissa tai palautteen annossa ja syöttää opiskelijan työn tekoälylle, tästä on käytännössä oltava ohjeistus koulutuksen järjestäjän tekoälyohjeissa.
Jokainen opettaja voi kuitenkin hyödyntää tekoälyä ideoidessaan arvioitavia tehtäviä, kirjoittaessaan niiden ohjeita tai luonnostellessaan arviointimatriiseja. Opettaja voi hyödyntää tekoälyä tehtävien ja niihin liittyvien välittömien palautteiden luonnostelussa ja mallivastauksia kirjoittaessaan. Tekoäly on hyvä antamaan palautetta myös oppijoille jaettavista kehotteista.
Jos oppijoilla on tekoäly käytössä, he voivat itse syöttää sille esimerkiksi liikuntapäiväkirjansa. Tekoälyltä ei kannata pyytää siihen yleisesti vain palautetta, vaan kertoa tarkemmin kenelle palaute on tarkoitettu ja mitä sillä tavoitellaan. Esimerkiksi kilpaurheilija tarvitsee erilaista palautetta kuin ylioppilaskokeisiin valmistautuva kaiket päivät sisällä istuva opiskelija. Kehotteita kannattaa kirjoittaa ja testata yhdessä tai opettaja voi luoda avuksi chatbotin.
Yksittäisen opettajan ja oppijan on tärkeää omaksua riittävä tekoälylukutaito, jotta tekoälyn eettinen ja vastuullinen käyttö muun muassa oppimisen ja arvioinnin tukena voi onnistua. Apuna ovat Opetushallituksen tekoälysuositukset, minkä ohella moni koulutuksen järjestäjä on jo luonut omat konkreettisemmat ohjeet. Niin sanottu liikennevalomalli (ks. esim. Arene, PDF) on yksi tapa kertoa yksittäisten oppimistehtävien tasolla, miten tekoälyä ei saa, saa tai tulee käyttää. Ohjeet eivät toki yksin riitä varmistamaan fiksua käyttöä, mutta niiden noudattaminen on keskeinen osa tekoälylukutaidon omaksumista. Kesäkuussa julkaistava tekoälylukutaidon viitekehys tuo tähän lisää konkretiaa.
Arviointi linkittyi myös Bett-opetusteknologiamessujen esityksiin, joissa korostettiin oppijan ajattelua ja sen näkyväksi tekemistä. Oman ajattelun ulkoistaminen tekoälylle ei ole hyvä valinta lopputuotoksen tai oman oppimisen näkökulmasta. Pelkkä tekoälyn tuottaman sisällön tarkistaminen ei korvaa omaa ajatteluprosessia. Jos jokaisen kysymyksensä vain heittää suoraan tekoälylle, alkaa oma ajattelu surkastua, innovatiivisuus vähentyä ja yksilöllisyys korvautua geneerisellä sisällöllä.
Hannah Fry totesi oivaltaen, että oppijan työtä ei ole löytää vastauksia annettuun tehtävään, vaan ponnistelu, joka johtaa siihen, että vastaus löytyy. Tämä ponnistelu ja ajattelu on tehtävä näkyväksi, jotta sitä voidaan arvioida. Voidaan esimerkiksi antaa oppimistehtäviä, jotka edellyttävät ajattelua kuten päätöksentekoa ja perusteluita, myös materiaalista, joka ei ole tekoälyn saatavilla. Tällaisia voivat olla oppitunnilla järjestetty väittely somen ikärajoista, vierailukäynti hoitokodissa, mahdollisesti myös paikalliset tilastot tai koulun oman hyvinvointikyselyn tulokset.
Tekoälyn myötä korostuu prosessin arviointi lopputuotoksen sijaan. Oppijoilta on hyvä edellyttää ensimmäistä tuotosta ennen tekoälyn käyttöä. Näin oppijoiden oma ääni ja haluttu konteksti tulee esille. Prosessin edetessä oppija voi saada palautetta eri vaiheissa opettajan lisäksi itse- ja vertaisarvioinnin kautta sekä tekoälyltä. Tekoäly voi parhaimmillaan ohjata oppimista ja auttaa esimerkiksi selkeyttämään argumentointia tai havaitsemaan, mitä on syytä vielä tarkentaa, oli kyse sitten kirjoitelmasta tai suullisesta esityksestä.
Tekoälyn käytön yhteydessä reflektio on tärkeää: Mitä oppimistehtävä opetti tekoälystä, entä terveystiedosta tai liikunnasta? Millaiset kehotteet toimivat parhaiten? Vaikuttiko tekoälyltä saatu palaute motivaatioon liittyen omiin liikuntatottumuksiin? Amelia King ehdotti Bettissä, että oppimistehtävän rinnalla kulkisi tekoälypäiväkirja, mihin kirjattaisiin lyhyesti, missä vaiheessa, miten ja miksi käytti tekoälyä ja miten se tuki oppimista? Näin sen käytöstä tulisi tietoista ja läpinäkyvää – ei vain taikanappi, joka auttaa, kun itse ei jaksa ajatella.
Viimeistään nyt on syytä nostaa tekoäly yhteiseen keskusteluun jokaisessa luokkahuoneessa. Muutoin vaarana on, että opettaja käyttää tekoälyä oman työnsä ja oppija oman työnsä tukena, mutta opetustilanteissa toimitaan ikään kuin tekoälyä ei olisi olemassakaan. Tekoälyn tuoma muutos on niin suuri, että siitä selvitään vain avoimuuden ja yhteisen oppimisen avulla.
Opetuksen ja arvioinnin haasteet vaihtuvat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Pandemian aikana ei voitu järjestää valvottuja kokeita. Kännyköiden yleistyminen toi Wikipedian usein käytetyksi lähteeksi. Sähköisten kyselytyökalujen kehittyminen toi mukaan pelillisyyttä, mutta mahdollisti samalla vastausten etsimisen verkosta. Ylioppilaskokeiden sähköistyminen haastoi monipuolistamaan arviointia ja toi kokeisiin monimediaisia materiaaleja. Nyt arviointia haastaa generatiivisen tekoälyn käyttö, kun tekoälyn tuottaman sisällön osuutta ei useinkaan ole mahdollista todentaa.
Arviointi on EU:n tekoälysäädöksen mukaan suuririskistä toimintaa, joten arviointipäätöksen tekeminen kuuluu aina ihmiselle. Jotta opettaja voisi hyödyntää tekoälyä (esim. ChatGPT, Copilot tai erilliset arviointisovellukset) arvioinnissa tai palautteen annossa ja syöttää opiskelijan työn tekoälylle, tästä on käytännössä oltava ohjeistus koulutuksen järjestäjän tekoälyohjeissa.
Jokainen opettaja voi kuitenkin hyödyntää tekoälyä ideoidessaan arvioitavia tehtäviä, kirjoittaessaan niiden ohjeita tai luonnostellessaan arviointimatriiseja. Opettaja voi hyödyntää tekoälyä tehtävien ja niihin liittyvien välittömien palautteiden luonnostelussa ja mallivastauksia kirjoittaessaan. Tekoäly on hyvä antamaan palautetta myös oppijoille jaettavista kehotteista.
Jos oppijoilla on tekoäly käytössä, he voivat itse syöttää sille esimerkiksi liikuntapäiväkirjansa. Tekoälyltä ei kannata pyytää siihen yleisesti vain palautetta, vaan kertoa tarkemmin kenelle palaute on tarkoitettu ja mitä sillä tavoitellaan. Esimerkiksi kilpaurheilija tarvitsee erilaista palautetta kuin ylioppilaskokeisiin valmistautuva kaiket päivät sisällä istuva opiskelija. Kehotteita kannattaa kirjoittaa ja testata yhdessä tai opettaja voi luoda avuksi chatbotin.
Yksittäisen opettajan ja oppijan on tärkeää omaksua riittävä tekoälylukutaito, jotta tekoälyn eettinen ja vastuullinen käyttö muun muassa oppimisen ja arvioinnin tukena voi onnistua. Apuna ovat Opetushallituksen tekoälysuositukset, minkä ohella moni koulutuksen järjestäjä on jo luonut omat konkreettisemmat ohjeet. Niin sanottu liikennevalomalli (ks. esim. Arene, PDF) on yksi tapa kertoa yksittäisten oppimistehtävien tasolla, miten tekoälyä ei saa, saa tai tulee käyttää. Ohjeet eivät toki yksin riitä varmistamaan fiksua käyttöä, mutta niiden noudattaminen on keskeinen osa tekoälylukutaidon omaksumista. Kesäkuussa julkaistava tekoälylukutaidon viitekehys tuo tähän lisää konkretiaa.
Arviointi linkittyi myös Bett-opetusteknologiamessujen esityksiin, joissa korostettiin oppijan ajattelua ja sen näkyväksi tekemistä. Oman ajattelun ulkoistaminen tekoälylle ei ole hyvä valinta lopputuotoksen tai oman oppimisen näkökulmasta. Pelkkä tekoälyn tuottaman sisällön tarkistaminen ei korvaa omaa ajatteluprosessia. Jos jokaisen kysymyksensä vain heittää suoraan tekoälylle, alkaa oma ajattelu surkastua, innovatiivisuus vähentyä ja yksilöllisyys korvautua geneerisellä sisällöllä.
Hannah Fry totesi oivaltaen, että oppijan työtä ei ole löytää vastauksia annettuun tehtävään, vaan ponnistelu, joka johtaa siihen, että vastaus löytyy. Tämä ponnistelu ja ajattelu on tehtävä näkyväksi, jotta sitä voidaan arvioida. Voidaan esimerkiksi antaa oppimistehtäviä, jotka edellyttävät ajattelua kuten päätöksentekoa ja perusteluita, myös materiaalista, joka ei ole tekoälyn saatavilla. Tällaisia voivat olla oppitunnilla järjestetty väittely somen ikärajoista, vierailukäynti hoitokodissa, mahdollisesti myös paikalliset tilastot tai koulun oman hyvinvointikyselyn tulokset.
Tekoälyn myötä korostuu prosessin arviointi lopputuotoksen sijaan. Oppijoilta on hyvä edellyttää ensimmäistä tuotosta ennen tekoälyn käyttöä. Näin oppijoiden oma ääni ja haluttu konteksti tulee esille. Prosessin edetessä oppija voi saada palautetta eri vaiheissa opettajan lisäksi itse- ja vertaisarvioinnin kautta sekä tekoälyltä. Tekoäly voi parhaimmillaan ohjata oppimista ja auttaa esimerkiksi selkeyttämään argumentointia tai havaitsemaan, mitä on syytä vielä tarkentaa, oli kyse sitten kirjoitelmasta tai suullisesta esityksestä.
Tekoälyn käytön yhteydessä reflektio on tärkeää: Mitä oppimistehtävä opetti tekoälystä, entä terveystiedosta tai liikunnasta? Millaiset kehotteet toimivat parhaiten? Vaikuttiko tekoälyltä saatu palaute motivaatioon liittyen omiin liikuntatottumuksiin? Amelia King ehdotti Bettissä, että oppimistehtävän rinnalla kulkisi tekoälypäiväkirja, mihin kirjattaisiin lyhyesti, missä vaiheessa, miten ja miksi käytti tekoälyä ja miten se tuki oppimista? Näin sen käytöstä tulisi tietoista ja läpinäkyvää – ei vain taikanappi, joka auttaa, kun itse ei jaksa ajatella.
Viimeistään nyt on syytä nostaa tekoäly yhteiseen keskusteluun jokaisessa luokkahuoneessa. Muutoin vaarana on, että opettaja käyttää tekoälyä oman työnsä ja oppija oman työnsä tukena, mutta opetustilanteissa toimitaan ikään kuin tekoälyä ei olisi olemassakaan. Tekoälyn tuoma muutos on niin suuri, että siitä selvitään vain avoimuuden ja yhteisen oppimisen avulla.
 |
Infograafi on Google NotebookLM -sovelluksen tiivistelmä kirjoituksesta. Video on tehty samalla työkalulla, mutta sen materiaalina on käytetty myös webinaarin diasarjaa samasta teemasta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostien suuren määrän vuoksi käytössä on kommenttien ennakkohyväksyntä.