Sivut

21.2.2023

Tekoälyteema mukaan täydennyskoulutuksiin

Maalauksenomainen kuva, missä nainen katsoo tietokoneen näyttöä ihmettelevä ilme kasvoillaan.
Kuva on luotu tekiälyavusteisesti
sivulla: openai.com/dall-e-2
Tekoäly (AI, Artificial Intelligence) itsessään ei ole mitään uutta, vaan olemme hyödyntäneet sitä arjessamme jo pitkään mm. Googlen reittioppaan, käännöskoneen ja roskapostisuodattimen avulla. Marraskuussa julkaistu OpenAI-yrityksen ChatGPT-kielimalli on avannut uusia mahdollisuuksia ja saanut meistä monet sitä kokeilemaan. 

Myös kuvien luominen tekoälyavusteisesti on suosittua ja itsekin olen sellaisia käyttänyt blogissa ja somessa kuvapankkikuvien sijaan. Kun tein oheisen kuvan, hoksasin, että sovellus voisi hyvin tarjota myös kuvan sanallisen kuvauksen helpottamaan saavutettavan sisällön luomista. 

Tekoäly on ollut pitkään koulutuksissani esillä mm. yhtenä opetusteknologiatrendinä, mutta toissa päivänä siitä ensimmäisen kerran vähän laajemmin webinaarissa kerroin. Olen vielä itsekin opettelemassa sitä, mutta jaan alle muistoksi nämä ensimmäiset diat aiheesta. Niissä esittelen mm. Teknologiateollisuus ry:n ChatGPT opetuksessa -kilpailun palkitut. Kilpailuun lähettiin 35 ideaa, jotka löytyvät mm. Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education -ryhmästä Leena Pöntysen 11.1.2023 julkaisun alta. Palkitut ideat perusteluineen löytyvät Leenan 17.2. julkaisusta. Kilpailun voiton jakoivat Jaakko Korpela ja Matti Seise ja kunniamaininnan saivat Ilmari Vauras ja Benjamin Värre. Kiitos ja onnea!

Opetuksen ja tekoälyn saralla tapahtuu nyt valtavasti eikä diasarjaan vielä uusin uutinen ehtinyt: sunnuntaina perustettiin Facebook-ryhmä Tekoäly oppimisen tukena. Se on julkinen ryhmä eli lukemaan pääsee ilman Facebook-kirjautumistakin. Sama koskee Tekoäly (AI) -ryhmää.


Lisää lähteitä tekoälystä


Minulla on vielä kevään aikana useita verkkokoulutuksia, joissa on hyvin tilaa. Niissä tekoäly ei ole merkittävässä roolissa, mutta jos ryhmä niin valitsee, osassa voidaan tähänkin teemaan vähän perehtyä. OPH:n tämän vuoden täydennyskoulutushaun päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta sinne olen ollut mukana tarjoamassa mm. erilaisia interaktiivisten materiaalien, XR:n ja tekoälyn koulutuksia. Tulevia koulutuksiani voit tarkastella Tervetuloa-sivulta

 

20.2.2023

Jako pareihin tai pienryhmiin

Pidän iltapäivällä webinaarin Haukiputaan lukion opettajille. Yhtenä yksittäisenä toiveena oli saada vinkkejä sovelluksista, joilla ison ryhmän voi jakaa satunnaisiin pareihin tai pienryhmiin. Alla esittelen sekä yleissovelluksia että niitä, jotka on varta vasten tehty tätä tarkoitusta varten. Lopuksi kerron, miten käytin ChatGPT:tä tukiälynä parantamaan tätä tekstiä.

dunkaappauskuva, mistä näkyy neljän pienryhmän jäsenten etunimet.
ClassroomScreenillä tehty ryhmäjako.
Monissa oppimisympäristöissä on toiminto osallistujien jakamiseksi pienryhmiin. Samoin videoneuvottelusovelluksissa ryhmäjako onnistuu helposti. Esimerkiksi Zoomissa jaon voi tehdä jo neljällä tavalla: satunnaisesti, osallistuja valitsee ryhmänsä, opettaja määrittelee ryhmät tai uusimpana ryhmiin jako kysymykseen vastaamisen perusteella.

Apua löytyy myös mobiilisovelluksista, esim. Team Shake (maksuton Android tai iOS $2). Tulokset saa kuulemma ihan sujuvasti jaettua kännykän näytöltä vaikka dokumenttikameralla.

Kuulemma myös Wilman istumajärjestystyökalu toimii ryhmäjakoon, mikä on ainakin tietosuojan kannalta on hyvä vaihtoehto. Kutsumanimeä enempää tietoa oppijoista ei verkon maksuttomiin sovelluksiin ole syytä jakaa. Toisissa oppilaitoksissa jopa henkilön nimi on salassa pidettävä tieto, joskin osassa työkaluja myös opettaja voi toimia täysin anonyymisti nimeää ja oppilaitostaan paljastamatta. Aina kun herää kysymys siitä, mitä sovelluksia tietosuojan vuoksi saa käyttää, on hyvä muistaa kaksi perusperiaatetta:
  1. Voi päättää vain omien henkilötietojesi jakamisesta. Sinulla ei ole oikeutta jakaa muiden henkilötietoja.
  2. Koulutuksen järjestäjä voi määritellä suositellut ja kielletyt sovellukset. Varmista siis asia aina tarvittaessa työnantajaltasi. Vaikka laki on sama, eri organisaatioissa on erilaisia linjauksia ja samankin sovelluksen tietosuoja vaihtelee riippuen mm. valitusta lisenssistä. 

Suosittu ClassroomScreen sopii ryhmäjaon tekemiseen, mutta toiminto edellyttää kirjautumista. Tällöin voit valita oletuskieleksi vaikka suomen ja muokata alaosan 19 työkalun järjestystä ja piilottaa ne, joita et juuri käytä. Valitse ryhmäjakoa varten kuvake Ryhmän valmistaja. Voit luoda maksutta kolme nimilistaa, 30 $/vuosi hinnalla saat niitä sata. Asetusten kuvakkeesta voit määritellä mm. ryhmien lukumäärän. Voit valita myös ryhmille värit ja merkitä kuvakkeella esim. kirjurin roolin, kuten tein yllä olevassa kuvassa. Ryhmäjaon lisäksi voi käyttää Satunnainen nimi -valintaa. Ks. aiempi bloggaus ClassroomScreenista.

Kiva hiljattain kuulemani vinkki on aloittaa työskentely tietovisan ryhmäpelillä. Quizlet livessä sovellus arpoo pienryhmät. Pelaaminen lähiopetuksessa tutustuttaa ryhmän jäseniä toisiinsa ja siitä on hyvä jatkaa samassa ryhmässä seuraavaankin tehtävään. Blooketissa ryhmäpeliäkin pelataan yksin, mutta pisteet kertyvät ryhmälle. Toki ryhmän jäsenet voivat istua vierekkäin ja auttaa toisiaan. Kokeile ja lue lisää sähköisten kokeiden blogisivulta.
Flingalla tehty 6*4 ruudukko oppijoiden etunimistä.
Ryhmäjako Flinga Wall -työkalulla.

Suomalaista Flingaa (ks. korkea-asteen kirjautuminen) voit käyttää ryhmäjakoon usealla tavalla. Flinga Wall -sessiota tai yhtä hyvin Padletin ruudukkoa hyödyntäessäsi ohjeista jokaista luomaan yksi viesti ja kirjoittamaan siihen kutsumanimensä. Jos haluat ryhmiin esimerkiksi neljä jäsentä, zoomaa selaimen ikkunaa niin, että kullakin pysty- tai vaakarivillä on neljä nimeä eli yksi ryhmä, toisella rivillä seuraavat neljä jne. Nimet sekoitat tarvittaessa Flingan yläosan valinnoilla. Kun kukin kirjoittaa oman nimen, ei mukana ole poissaolevia. Toki muistitaulun voi myös säästää ja käyttää aina uudelleen vaikka niin, että poissaoleville vaihdetaan eri väri

Myös Flinga Whiteboardia tai Padletin pohjaa tai aikajanaa voi käyttää ryhmäjakoon, kun ei halua täysin satunnaistettuja ryhmiä. Voit esimerkiksi piirtää janan ja ohjeistaa jokaista lisäämään itsensä janalle sen mukaan, paljonko heillä on aiheesta kokemusta aiheesta tai vaikka digiosaamista. Tämä jälkeen luot ryhmät vaikka jaolla kuuteen, jolloin joka ryhmään tulee jäseniä janan ei vaiheilta. Vaihtoehtoisesti ensimmäiset neljä muodostavat ryhmän, samoin seuraavat neljä jne. Lue lisää sovelluksista ja kokeile niitä kirjautumatta Flinga-bloggauksesta tai Padlet-ohjeista.

Verkossa on valtava määrä muitakin, usein mainosrahoitteisia, työkaluja ja lisää löytyy esim. group maker -hakusanalla. ClassToolsin sivulla on kymmeniä pikkusovelluksia kuten Random group generator ja Random name picker. Niistä moni mahdollistaa oman muokattavan linkin luomisen ilman kirjautumista. Runsaista mainoksista pääsee eroon Premiumilla 15 £/vuosi. Muita sovelluksia ovat esim. Wheel of Names ja Wheel deside -onnenpyörät ja Picket Team -tiimijako.

Ryhmäjaon lisäksi opettaja voi ohjeistaa esimerkiksi tutustumisen, aikataulun, tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen arvioinnin, työnjaon sekä tietysti itse tehtävän. Reaaliaikaisessa verkko-opetuksessa on syytä kehottaa kaikkia avaamaan kamera ja mikrofoni. Näin vuorovaikutus on helpompaa ja kun kaikki kuulevat toisensa kokoajan on helppo heittää kommentteja ja yhdessä nauraminenkin luo yhteenkuuluvuutta. 

Suosittelen Essi Vuopalan väitöskirjan lektion lukemista: Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset – näkökulmina yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus (2014). Sieltä olen poiminut kolme tekijää, jotka ovat yhteisiä onnistuneille ryhmille:
  1. Ryhmät käsittelivät sisältöjen lisäksi ryhmän työskentelyä.
  2. Ryhmät käyttivät aikaa yhteisen toiminnan suunnitteluun ja organisointiin.
  3. Vuorovaikutuksella pyrittiin myös jännityksen lieventämiseen ja yhteenkuuluvaisuuden ilmaisemiseen.
Kirjoitettuani tämän bloggauksen kysyin apua tekoälyä hyödyntävältä ChatGPT-kielimallilta, josta kerroin tammikuun bloggauksessa ChatGPT - keskustelua tekoälyn kanssa digipedasta. Chattailun jälkeen päädyin lisäämään edelle maininnat Padletista ja oppimisympäristöistä. Lopuksi syötin koko tekstin ChatGPT:lle ja pyysin palautetta siitä, miten voisin parantaa kirjoitusta. Kuten edelliseenkin kysymykseen, suurin osa kommenteista oli joko itsestään selvää höttöä tai ei vastannut kysymykseeni, mutta yksi helmi palautteesta löytyi: "Voit myös lisätä joitakin hyödyllisiä vinkkejä opettajille, jotka haluavat luoda tehokkaita ja tuottavia ryhmiä opiskelijoilleen." Niinpä lisäsin tekstiin vielä kaksi edellä olevaa kappaletta.