Luo sanaristikoita tekoälyn avulla

Puzzle me -sovelluksen tehtävätyypit.

Tässä kirjoituksessa esittelen sovelluksia sanaristikoiden luomiseen tekoälyn avulla. Jokaisesta on tarjolla lyhyt kuvaus ja videolla näytän sovellukset. Ristikoiden ratkaisemiseen en tarjoa vinkkejä, mutta toki siihenkin voi tekoälyä käyttää. 

Kommentti 16.10.2026: Lisäsin Kryss ja Padlet Arcade -sovellukset. Myös H5P-työkalut tarjoavat ristikoita, mutta ne eivät sisällä tekoälyn apuja (ks. Crossword ja Find the words).

Sanaristikot sopivat hyvin kieltenopetukseen ja käsitteiden harjoitteluun. Niiden tekeminen edistää opitun aktiivista mieleen palauttamista. Sanat sopivat ristikkoon vain, jos ne on kirjoitettu virheettömästi. Vihjeissä voidaan ohjeistaa käyttämään tiettyä taivutus- tai aikamuotoa tai monikkoa, jos niin halutaan. Ristikoita voi luoda myös fraaseista. Osaa oppijoista innostaa myös harjoittelun pelillisyys (ks. oppimispelien koontini.) 

Ristikoita voi hyödyntää opetuksessa monin tavoin. Ne voivat olla sanaston kertaamista tai testaamista tai ajattelun avaamista osana laajempia tehtäviä. Esimerkiksi kun oikea sana löytyy, oppijan on kirjoitettava siihen liittyvä esimerkkilause omasta elämästään. Tai parit voivat rakentaa dialogin käyttäen vähintään kolmea ristikon sanaa. Kun valitset ristikkoon sanoja, joista syntyy pelkkien faktojen sijaan mielipiteitä, kokemuksia tai tulkintoja, voidaan lopuksi keskustella ristikon sanoista: Miksi ne ovat tärkeitä? Miten olet niitä havainnoinut? Miten ne vaikuttavat elämääsi, opiskeluusi tai työhösi? 

Ristikon tekijä voi käyttää esiteltäviä vaihtoehtoja maksutta ja kirjautumatta. Kaikki ristikot voi avata oppijalle ilman kirjautumista tehtäväksi. Tekoälyn luomat ristikot on aina syytä tarkistaa ja tarpeen mukaan muokata ennen julkaisemista. Esiteltävillä sovelluksilla voit luoda ristikot myös itse ilman tekoälyä. Lisää vinkkejä saat tulevista tekoälykoulutuksistani, joista kerron kirjoituksen lopussa ja Tervetuloa-sivulla.

Kuusi sovellusta ristikoiden luomiseen

Puzzle me tarjoaa 15 tehtävätyyppiä, kuten yllä oleva kuva näyttää. Ristikon käyttämä tekoäly ei osaa luoda sanoja ja vihjeitä suomeksi, mutta lähetin heille toivomuksen suomen lisäämiseksi yli 30 kielen joukkoon. Jotta ristikkosi säilyy pelattavana yli 30 päivää, sinun on kirjauduttava. Maksuton lisenssi kieltää kaupallisen käytön, mutta ymmärtääkseni sallii opetuskäytön, koska ristikoita voi upottaa verkkoon ja ristikoita voi ratkoa tuhat/kuukausi. Ristikoita voi ratkaista myös yhdessä kaverin kanssa. Maksullisten edu-lisenssien hinnat saa vain pyynnöstä, mutta niiden avulla voisi vihjeisiin lisätä multimediaa. 

Padlet Arcade on yksi Padletin kolmesta toiminnosta muistitaulujen ja Sandbox-valkotaulujen ohella. Arcaden avulla voit luoda maksutta minuutissa 10 erilaista oppimispeliä. Näistä esimerkkinä kotimaisten puulajien ristikko. Ainoastaan ristikon luojan täytyy kirjautua. Joko tunnet Padlet Arcade -pelit? -blogikirjoituksesta löydät lisää esimerkkejä ja ohjevideon Arcaden käyttöön. Sieltä löydät myös Padlet-ohjeeni ja suosittelijan linkin uusille käyttäjille.

Kryss-sovelluksessa ristikon luominen alkaa kielivalinnalla. Suomen ohella on tarjolla 14 kieltä. Seuraavaksi valitaan vaikeustaso ja ristikon koko. Voit maksutta luoda 15 ristikkoa kuukaudessa. Kokeile tästä, miten ristikko täytetään ainakin minulle uudella tavalla kivasti kirjain kerrallaan. Marraskuun 2026 aikana on tulossa opetuskäytön kannalta keskeinen ominaisuus eli mahdollisuus valita, mistä aiheesta ristikko tehdään.

Oh, My Dots! on sovellus, joka osasi luoda sanat suomeksi, mutta vihjeet se kirjoitti englanniksi. Kielinä tarjolla on englanti, saksa, ranska, espanja ja portugali. Voit luoda näillä kielillä myös audioristikoita. Mahdollinen vihjeiden kääntäminen suomeen tai ruotsiin on tehtävä itse tai siinä voi hyödyntää esim. Deepl-sovellusta. Se on suunniteltu kääntämiseen, joten se kuluttaa siihen vähemmän energiaa kuin esimerkiksi ChatGPT.  Voit tulostaa tai jakaa ristikot linkillä, mutta kannattanee ohjeistaa evästeiden hylkääminen. Tarjolla on yhdeksän erilaista tehtävää, myös esim. etsi sana, palapeli, yhdistä pisteet ja väritä.

Teachize tarjoaa työkaluja mm. erilaisten sanaristikoiden luomiseen tekoälyn avulla, mutta se ei toimi suomeksi. Tarjolla on mm. englanti, saksa, ranska ja espanja. Asposen Crossword maker on sen ristikoiden suomenkielinen versio. Sanaristikot saa yli 30 tiedostomuodossa (esim. PDF tai HTML), mutta ei suoraan linkkinä. Haluttaessa tekoäly avustaa myös ristikon tekijää.

Crossword Labs on jo vanha tuttavuus, yksinkertainen ja mainokseton sivusto sanaristikoiden tekijöille. Sanaristikot voi tulostaa, upottaa tai jakaa linkillä verkossa tehtäväksi, myös mobiililaitteille. Sivustolla löydät myös muiden tekemiä sanaristikoita sekä kategorioittain että hakusanalla etsien. Pari lisäominaisuutta on tarjolla maksullisella elinikäisellä lisenssillä (10 €). Kun haluat käyttää tekoälyä, kopioi ja liitä sanat ja vihjeet käyttämästäsi tekoälysovelluksesta.  

• ChatGPT/Copilot-kehote: Luo ristisanatehtävää varten 10 sanaa ja jokaiselle oma vihje. Teemana on [.....] ja kohderyhmä [.....]. Listaa sanat ja vihjeet seuraavasti: Rivin alkuun sana ja sitten välilyönnin jälkeen vihje. Seuraava sana ja vihje seuraavalle riville. Älä lisää vastaukseen bullet pointteja tai muita selityksiä.
• NotebookLM kehote, joka ohjeesta huolimatta jättää rivivaihdot tekemättä: Etsi aineistosta ristisanatehtävää varten 10 keskeistä käsitettä ja jokaiselle oma vihje. Listaa sanat ja vihjeet seuraavasti: Rivin alkuun sana ja sitten välilyönnin jälkeen vihje. Seuraava sana ja vihje seuraavalle riville. 

Videolla esittelen neljä kirjoituksen alkuperäistä sovellusta lyhyesti. Käyttämäni kehotteet olivat demo-tyylisiä ja paljastivat, miten tärkeää on kuvata tarkemmin, mitä tekoälyltä haluaa. Kieltenopettajat voivat täsmentää kielitaitotasoa ja kenties antaa myös esimerkkejä hyvistä sanoista. Kielten ja reaaliaineiden opettajat voivat määritellä myös ajattelun tasoa: haetaanko sanakirjamaista määritelmää vai onko oppijan pääteltävä sana asiayhteydestä vai edellyttääkö oikean sanan löytäminen käsitteen abstraktia ymmärtämistä.

Tervetuloa kieltenopettajien etäkoulutukseen!

Tervetuloa Tekoäly kieltenopettajien tukiälynä -etäkoulutukseen, jonka vedän Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston kautta maanantaina 23.3.2026 klo 15 alkaen. Muita koulutuksiani tekoälystä ja digipedagogiikasta löydät Tervetuloa-sivulta, seuraava on jo tänään iltapäivällä. Itsenäisesti voit opiskella lisää myös päivittyvän Tekoälyn linkkivinkkien lähteistä.

• Sovelluksia opetuksen ideointiin (2025)
• Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus (2024)
• Kolme tekoälysovellusta: Mizou, TurboScribe ja Vidnoz (2024)
• Sovelluksia ja linkkivinkkejä kieltenopetukseen -Padlet
• Bold Voice: The Accent Oracle. "Do you have an accent when speaking English? I bet I can guess it in less than 30 seconds." (Ensivaikutelma on kiinnostava, mutta kielen analysoinnin sijaan vaikuttaa tarjoavan sen alueen aksenttia, missä testin tekee, kommentoi eräs kieltenopettaja.)

- - - - -
Etsin ristikkosovelluksia hakukoneen ohella ChatGPT:n kanssa. Hyödynsin sitä myös johdantokappaleiden ideoinnissa.

BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia

 

Pyörin messuilla kolme päivää: kävin hyviä keskusteluita ja kuuntelin esityksiä, joista parhaista kerron tässä, muissa kirjoituksessani ja koulutuksissani. Vaikka messualue on ehkä vain puolet pandemiaa edeltäneestä ajasta, katsottavaa riitti enemmän kuin muutamassa päivässä ehtii. Eniten kuljeskelin Teaching & Learning Tech -alueella. 

Aikanaan etsin aktiivisesti uusia sovelluksia opetukseen. Nyt elämme niiden suhteen yltäkylläisyyden aikaa. Verkossa on hyviä, helppoja ja maksuttomiakin sovelluksia aika lailla kaikkiin tarpeisiin. Toki olen korvat hörölläni, kun jotain uutta ja kiinnostavaa löytyy, mutta ehkä nykyaika on enemmän sen tutkimista, miten vanhat hyvä sovellukset kehittyvät ja miten niihin integroidaan tekoälyä - ja toisaalta mitä uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. 

ClassroomScreen on esimerkki loistavasta sovelluksesta. Sitä voi käyttää mm. opettajan digitaalisena tauluna, joka sopii niin etä- kuin lähiopetukseen. Sen saa käyttöön helposti ja ilman kirjautumista. Kirjautumalla ja edullisella vuosilisenssillä (36 €) saa lisäominaisuuksia. Bloggasin sovelluksesta jo 2019, pari vuotta sen jälkeen, kun hollantilainen opettaja Laurens Koppers oli sen keksinyt. 

Laurens loi ClassroomScreenin avuksi omille oppijoilleen. Taulun avulla voi tehdä näkyväksi oppijoille, mitä heiltä oppitunnilla odotetaan. Siitä sovellus lähti kehittymään ja nyt Laurens johtaa yli kymmenen työntekijän yritystä. Olen käyttänyt sovellusta nyt seitsemän vuotta. Omaan käyttöön riittää varsin yksinkertainen käyttö. Opettajan roolissa kannattaa tutustua tarkemmin sen eri ominaisuuksiin ja kenties jopa hyödyntää sen maksullisia ominaisuuksia, minkä avulla voi luoda linkillä jaettavia pikkutehtäviä.

Ja olipa mukavaa kohdata Bettissä tuttuja myös muutamilla ständeillä. Laurensin lisäksi Padletin ständillä minut - mustan vyön haltija 😀 - tunnistettiin heti ja oltiin kiinnostuneita kehittämistoiveistani. Myös MinnaLearnin ständillä oli hyvä keskustelutuokio. Heidän tekoälylukutaidon kurssi innosti tutustumaan. Reissun jälkeen kuluisi (kuluu) helposti viikko, että perehtyy mielenkiintoisiin reissusta saatuihin vinkkeihin ja materiaaleihin.

  

Amelia King: metakognitiivisia viilauksia tekoälyaikaan

Parhaan esityksen palkinnon annan Amelia Kingille. Hän on kirjailija, puhuja ja yksityisen brittikoulun digitaalisen muutoksen johtaja. Hänen esityksensä otsikko oli Running on the spot: Small tweaks for metacognitive thinking with AI. Hän jakoi runsaasti hyviä pieniä vinkkejä siitä, miten saada oppijat ajattelemaan, myös tekoälyn aikakaudella. Esimerkiksi tekoälyssä pitäisi olla virtuaalinen Pause-nappi. Näin muistaisimme aina ennen tekoälyn käyttöä pysähtyä sekunniksi ja miettiä mihin tarpeeseen tekoälyä aiomme käyttää ja tukeeko se oppimista. 

Onnistuin saamaan myös hänen kirjansa Thinking with AI. En nyt kirjoita Amelian ajatuksia tähän tarkemmin, mutta uusimmista tekoälykoulutusten dioistani löytyy jo muutamia lainauksia häneltä (ks. Tekoäly-Padletin alin rivi) ja lisää, kun ehdin jatkaa kirjan lukemista. 
Lisätty 5.2.: Amelian LinkedIn-postaus, missä on tiivistys esityksestä.

Dawn Taylor: tekoäly on kaiku – opettaja on arkkitehti

Dawn Taylor vertasi tekoälyä kaikuun. Se ei tee pedagogisia päätöksiä, vaan ne kuuluvat opetuksen arkkitehdille eli opettajalle. Kun oppijat käyttävät (tekoäly)työkaluja, tulee ajattelu pitää keskiössä ja käyttää työkaluja tarkoituksenmukaisesti. Siihen kuuluu, että tehdään näkyväksi, miten työkaluja käytettiin ja miten ne tukivat oppimista. Usein parempi on edellyttää (tekoäly)työkalujen käyttöä sen sijaan, että vain sallii ne. 

Tekoälyn aikakaudella tiedon saatavuus on harvoin ongelma. Haaste on erottaa, mikä on totta ja oppimisen arvoista. Siksi ensin luodaan pohja: käsitteet ja ymmärrys siitä, että tekoälytuotos voi olla hallusinaatiota. Kriittistä ajattelua harjoitellaan arvioimalla lähteitä ja käyttämällä niitä merkitysten luomiseen ja antamalla tehtäviä, joissa opittua sovelletaan tai luodaan jotain uutta. Oppiminen on inhimillinen kognitiivinen prosessi, missä tulee korostaa oppijan ajattelua. Tekoäly on muuttanut olosuhteita, mutta ei oppimisen tai oppijan motivaation merkitystä.

Oppimistehtävien osalta Dawn painotti keskittymistä luonnosteluun, päätelmiin ja tarkistuksiin. Tehtävien on edellytettävä oppijan ajattelua, sillä niin luodaan edellytykset oppimiselle. Ajattelua voivat olla esimerkiksi päätöksenteko, perustelut ja kontekstuaalinen mukauttaminen vaikkapa työroolin, tavoitteiden tai maantieteellisen alueen mukaan. Arvioinnissa keskeistä on opitun todentaminen. Sen on hyvä keskittyä siihen, miten ajattelu näkyy dialogeissa, luonnoksissa, reflektioissa ja lopputuotoksissa.

Dawn Taylorin esitys YouTubessa: The Changing Role of the Teacher in the Age of AI - Live at BETT 2026 (26 min). (Lisätty 9.2.26.)

XR - lisätty ja virtuaalitodellisuus

Kuuntelin yhden esityksen molemmista alaotsikon teemoista. Mitään kovin uutta ja ihmeellistä niissä ei ollut. Päivitin XR-blogisivulleni AR-listaukseen David Magyiren esityksestä muutaman minulle uuden sovelluksen. 

VR-teema oli esillä yliopistokontekstissa keinona houkutella opiskelijoita takaisin kampukselle pandemian jälkeen ja samalla tukea ryhmätaitoja, Vaikka University College of London on British Museumin naapurissa, historian opiskelijat korostivat innokkaasti, miten tärkeää on pidellä virtuaalisesti käsissään merkittäviä artefakteja ja eläytyä erilaisiin tilanteisiin ja paikkoihin. Näin siitä huolimatta, että aina ei voida tietää, kuinka hyvin virtuaalitodellisuus vastaa tuhansien vuosien takaisia asioita. Mutta eivätpä sitä voi tarkkaan tietää myöskään opettajat, kirjojen kuvittajat tai oppikirjailijat. Välineinä heillä olivat ClassVR ja Eduverse. 

Yksin vai yhdessä reissuun?

Kiitos mukavista mukavista kohtaamisista ja hyvistä keskusteluista monille sekä yrittäjäopiston väelle yhteisestä illallisesta! Täytyy silti myöntää, että olen kaivannut IlonaIT:n suomalaisten seminaaria, sillä valtavissa messuhalleissa on sattuman kauppaa, keitä tapaa. Suuri osa suomalaisista näyttää nykyisin matkustavan porukassa, joten harva kaipaa enää seuraa illan reflektioille tai Lontoon katseluun. 

Tästä tietoisena osallistuin torstaina kolmeen erilaiseen verkostoitumistapahtumaan. Table Talks -keskustelussa meitä oli yhdeksän henkeä eri puolilta maailmaa valitun teeman ympärillä keskustelemassa. Iltapäivällä oli get-together USA-ständillä juhlien uutista siitä, että Bett laajenee Yhdysvaltoihin vuonna 2027. Siitä ilta jatkui mukavilla kohtaamisilla Women in Tech -porukassa. 

Näissä keskusteluissa kuulin, että israelilaisissa yliopistoissa on tehty päätös viedä kolmannes opinnoista itsenäisesti opiskeltavaksi. Tällä ei tarkoiteta yksin opiskelua verkkokurssilla. Sen sijaan tavoitteena on saada valmiuksia nykyajan työelämään, mikä tapahtuu pitkälti etänä. On osattava oppia ja työskennellä varsin itsenäisesti ja hallittava vuorovaikutus etänä. Tätä kaikkea on tarkoitus oppia, yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.   

 Kehystetty Learning on the Loo
-taulu vessan seinältä.

Mukaan tarttuneita linkkejä

• The Center for Democracy & Technology: Schools’ Embrace of AI Connected to Increased Risks to Students. Tutkimus tekoälyn käytöstä opetuksessa. 
• OECD Digital Education Outlook 2026. Exploring Effective Uses of Generative AI in Education
• AiPRM: AI in Education Statistics
• Old Dominion University: The Socio-Ecological Technology Integration (SETI) Framework.
• Microsoftin kaikki diaesitykset.
• Messukeskuksen vessoissa oli kuvan tietoiskuja, juuri sopivalla korkeudella pytyllä istujille. Google on käyttänyt tällaisia kahden viikon välein vaihtuvia tietoiskuja toimistojensa vessoissa lähes 20 vuoden ajan. Voit lukea tai kuunnella lisää Googlen blogista: Learning on the Loo, The inside story of how Google bathrooms became classrooms (2022).

Lisää Bett-vinkkejä ja kokemuksia löydät parista aiemmasta kirjoituksestani sekä 13. kertaa kokoamastani suomalaisten matkaraporttien koonnista, mikä päivittyy pitkin kevättä. 

- - -

Paransin ja tiivistin kieliasua Copilotin avulla. Sisältöä en sen avulla muokannut.