Sivut

16.4.2014

ITK:ssa opittua

Olen kirjoittanut tämän vuoden ITK:sta jo kolmessa edellisessä blogikirjoituksessani, teemoina Mobiilirata, ITK antaa onnen tunteen sekä Mozillan osaamismerkit. Alla vielä tiivistelmää työpajasta, Aikamatkaaja-hankkeesta sekä päätösluennosta. Sen jälkeen lupaan siirtyä uusiin teemoihin :-)


Osallistuin ammatillisten opettajakorkeakoulujen työpajaan, missä kysyttiin Polttaako teknologia pedagogiikan? Jari Laru vertasi opettajaa orkestroijaksi, jonka tehtävänä on mm. oppimistilanteiden johtaminen sekä yksilö- ja ryhmätilanteiden vuorottelusta huolehtiminen. Tavoitteena voi pitää ”simple tools and rich pedagogical practices “. Menkööt edelläkävijät edellä, mutta esimerkiksi nyt Tampereen lukioidenkin syksyksi kaavailema linjaus BYOD:sta (bring your own device) edellyttää, että jokainen opettaja hallitsee useita tällaisia yksinkertaisia työkaluja. Kaikista turhauttavinta opiskelijoille ja huoltajille lienee, jos edellytetään hankittavan laitteita ja sitten niitä ei hyödynnetäkään. Kovin montaa viikkoa eivät opiskelijat tällöin laitteita mukanaan kanna.

Nina Heiskanen muistutti, että tvt:n hyödyntämistä oleellisesti vaikeuttaa, jos perusasiat pedagogiikasta ja arvioinnista ovat epäselviä. Hän puhui arvioinnin kahdesta tehtävästä: osaamisen ja oppimisen arvioinnista. Jäin pohtimaan, miten erilaisilla sosiaalisen median välineillä voidaan tukea näitä kahta tehtävää. Keskustelussa nousi esille myös kysymys arvioinnin kriteereistä. Kun reaaliaineidenkin opettaja nyt huomioi esseiden arvioinnissa kieliasun, mitä digituotoksissa kuten videoissa pitäisi sisällön ohella arvioida: Teknistä toteutusta? Estetiikkaa?

Ossi Nykänen TTY:ltä kertoi heidän testistä, millä kartoitetaan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden matemaattista osaamista ja profiloidaan oppijat oppimistyylin mukaan. Tämä auttaa niiden tukemista, joilla on lukiomatematiikan osaamisessa puutteita. Testistä ja sitä seuraavista tukitoimista saadaan ulos big dataa ja se kertoo hyvin ongelmista, mutta ei anna ratkaisun avaimia. Nykänen näkee, että toistaiseksi tvt sopii matematiikassa vielä parhaiten drilli-harjoituksiin sekä viestintään, missä saatetaan ihmisiä yhteen ja ratkaistaan ongelmia yhdessä.

Työpajan tiivistys löytyyTwitteistäkin: "Tekniikka ei polta pedagogiaa, mutta on se kuuma peruna."

Aikamatka 1500-luvulle
Ensimmäisenä valmistui 1500-luvusta kertova kuvataulu.
Taulut tullaan myöhemmin jakamaan muidenkin käyttöön.

Sakari Härmä, Kasper Kouvo ja opiskelijat 1500- ja 2000-luvulta (juu, luit oikein) esittelivät Vammalan lukion Aikamatkaaja-hanketta ja tekivät vaikutuksen kuulijajoukkoon. Hankkeen tavoitteena on havainnollistaa lukion tieto- ja taideaineiden oppimäärä aikajanan avulla. Idea vanhoista kuvatauluista oli herätetty henkiin, mutta sisältöä on rikastettu QR-koodien avulla opiskelijoiden tuottamalla materiaalilla (ks. esim. Lutherin teesit tai Agricola Rap). Opettajat kertoivat olleensa melkein tukkanuottasilla väitellessään 1500-luvun tapahtumista. He - ja myös opiskelijat - huomasivat, että eri tieteenalojen tulkinnat aikakaudesta ja sen merkittävistä tapahtumista eroavat aika lailla toisistaan.

Frank Martelan päätösluento


Konferenssin päätösluennossa filosofi Frank Martela muistutti, että 50 vuotta sitten ajateltiin koneiden tekevän fyysisesti raskaimmat työt. Nyt olemme siirtymässä tilanteeseen, missä automatisaatio alkaa korvata myös ajattelutyötä. Esimerkiksi lakimiesten tarve on vähenyt, kun taustatyöstä yhä suurempi osa tehdään tiedonhakualgorytmien avulla tai radiologeja ei tarvita entisiä määriä kuvia tulkitsemaan. Tänä vuonna jo viiteen EU-maahan on tulossa kuskittomia takseja. Ovatko siis tulevaisuuden eliittiä ne, jotka pääsevät työkseen tekemään jotain muuta kuin ohjaamaan konetta? Peräti kolmannes työpaikoista on vaarassa kadota seuraavan 30 vuoden aikana. Mitkä työt säilyvät? Datan keräämisen sijaan tarvitaan ymmärtämistä ja tulkitsemista vaativaa osaamista. Myös inhimillistä kontaktia vaativat työt pysyvät – sitähän opettaminen mitä suurimmassa määrin on.

Sanavarastoni laajeni konferenssissa
  • Sweetspot: paikka missä koulutuksen live-esiintyjän on oltava, jotta hän näkyisi myös web-kameran kautta.
  • Bubblegram: diagrammi, mutta ”kuplina” kuvattuna.
  • Pop up -koulu: kuka vain voi opettaa osaamaansa taitoa, vrt harrastelijakokkien pop up –ravintolat.
  • Viihdenatiivi – onko nuoriso enemmän tätä kuin diginatiiveja? Osataanko tvt:tä käyttää vain viihdekäytössä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostien suuren määrän vuoksi käytössä on kommenttien ennakkohyväksyntä.