Virtuaaliopetuksen päivät #vvop2012

Olin mukana OPH:n Virtuaaliopetuksen päivillä toista kertaa. Se oli  jälleen Twitterin ilotulitusta. Seminaarista kotiutuessani 118 eri henkilöä oli lähettänyt jo 838 twiittiä eikä keskustelu vielä siihen loppunut. Mikko Jordman teki twiiteistä ja twiittaajista hienot kuvakoosteet, jotka löytyvät hänen blogistaan. Twitterin rinnalla käytössä oli seminaarin viestiseinä, mutta koin kyllä Twitterin moninverroin paremmaksi: sitä käytettiin reilusti omalla nimellä, julkaistavia viestejä ei valikoitu ja viestien kautta parhaita ideoita levisi myös osallistujajoukon ulkopuolelle. Kun seminaareihin tullaan oppimaan uutta ja verkostoitumaan, niin mitä jos joskus osallistujilta edellytettäisiin kirjautumista Twitteriin? Se keikkuu sentään jo neljättä vuotta kansainvälisen opetusalan toimijoiden Top 100 Tools for Learning -listan kärjessä.

Seminaarissa viitattiin useasti lähiaikoina julkaistavaan kansainväliseen Essie-tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa tvt:n opetuskäyttö on eurooppalaisittain keskitasoa tai vähän sen alle. Syistä keskusteltiin ja osallistujajoukon äänestyksessä 43 % oli sitä mieltä, että asia muuttuu ensisijassa asennekasvatuksen avulla. Muina lääkkeinä nähtiin täydennyskoulutus (18 %) ja opettajankoulutus (16 %). Sähköisiä yo-kokeita ei tässä yhteydessä mainittu, mutta veikkaanpa että päätös niistä osaltaan lisää tvt:n opetuskäyttöä lukioissa.

Kuten Michael Fullan on todennut, "ihmiset muuttavat ensin käyttäytymistään ja sitten vasta uskomuksiaan". Olen usein työssäni huomannut, että someen innostaa parhaiten se, että oivaltaa sen hyödyn itselleen. Timo Ilomäki  kertoi Mobiluck - mobiiliopetusteknologia lukiolaisen arjessa -hankkeen esityksessä, että heidän lukiossa kulttuuri muuttui muutamassa kuukaudessa siitä, kun jokainen opettaja sai oman mobiililaitteen.


Abiturientti Pilvi Rajala sai valtavasti kiitosta puheenvuorostaan

Mobiluckin esityksen kruunasi abiturientti Pilvi Rajalan puheenvuoro, jonka hän aloitti kertomalla, ettei itsekään ymmärtänyt, miten suuri muutos oli edessä, kun hän perinteisen vihkon sijaan otti käyttöön sähköisen "vihkon". 10-sormijärjestelmän hän opetteli tehdessään yhden kurssin muistiinpanoja. Näin kirjoitusnopeus kasvoi oleellisesti ja se vapautti oppitunneilla aikaa kalvojen kopioimisesta kuuntelemiseen ja ajattelemiseen. Pilvi korosti myös oman järjestelmän luomisen merkitystä ja BYOD-periaatetta (Bring Your Own Device). Opettajia hän kehoitti käyttämään rohkeasti tvt:tä silloin kun sille on todellista tarvetta, hyviä keskusteluita oppitunneilla unohtamatta. (Ks. Pilvin blogi)

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä kertoi, että ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet tulevat 2016 ja kaikki kokeet suoritetaan sähköisesti 2019. Teknisiä ongelmia on vielä valtavasti, mutta omat laitteet tultaneen sallimaan ja palautuspaikka lienee jonkinlainen YTL-pilvi, mikä mahdollistaa plagiointikontrollin ja anonyymin arvioinnin. Vähähyypän mukaan suurin muutos tulee kuitenkin koskemaan lukio-opetuksen pedagogiikkaa. Sähköisiin kokeisiin siirtymistä kiiteltiin laajalti ja monessa yhteydessä todettiin, että nyt on ihan viimeinen hetki lähteä mukaan tvt:n hyödyntämiseen opetuksessa. Päätös pakottaa myös koulutuksen järjestäjät panostamaan asiaan ja keväällä 2013 on tulossa tarkempia tietoja reunaehdoista. Osaamistarpeet ja tavat tehdä työtä ovat muuttuneet, joten kokeidenkin on aika muuttua.