Haastepallot seminaarin menetelmänä

Haastepallo-työskentelyn viimeisessä vaiheessa
pohdimme haasteita pienryhmissä.

Edellisessä Nordic Bett -bloggauksessa kerroin Atean seminaarin sisällöistä ja suomalaisten matkaraportit -koonnista voit lukea laajemminkin BETT-messumatkan kokemuksista. 

Tässä kuvaan seminaarissa käytetyn menetelmän, jonka nimesin haastepalloiksi. Se sopii seminaariyleisön aktivointiin ja paneelikeskustelun virittäjäksi. Tein aiheesta myös lyhyen videon tekoälyä hyödyntävän Lumen5-sovelluksen avulla.

Seminaarissa paperipalloista puhuttiin myös lumipalloina. Itse olen tottunut sitä sanaa käyttämään toisesta työskentelytavasta, jonka myös alla lyhyesti esittelen.

Lumipallo-menetelmä

Jokainen kirjoittaa paperin yläreunaan kysymyksen ja antaa sen sitten piirissä tai rivissä seuraavalle. Tämä vastaa kysymykseen ja antaa sen jälleen seuraavalle, joka täydentää vastausta, tuo siihen uuden näkökulman tai muuten kommentoi ajatusta. Jos istutaan piirissä, kommentointi jatkuu, kunnes jokainen saa oman paperinsa takaisin. Jos istutaan luentosalissa, paperi voidaan antaa kuudelle seuraavalle, minkä jälkeen paperi vastauksineen palautetaan kysymyksen kirjoittajalle. Lumipallomenetelmää voi käyttää esimerkiksi alkuvirityksenä käsiteltävään teemaan, esityksestä heränneiden kysymysten pohtimiseen tai keskeisten teemojen kertaamiseen.

Seminaarin haastepallot

Alla kuvaan työskentelyn vaiheet listauksena kuten se Nordic Bett -seminaarissa toteutettiin. Näin toteutettuna se antoi tilaa koetuille haasteille, viritti paneelia yleisöä kiinnostavien teemojen äärelle ja lopuksi tarjosi keskustelunaiheita pienryhmiin. Listauksen asiat löydät myös lyhyeltä videolta, 

1. Osallistujia pyydettiin kirjoittamaan papereille seminaarin teemaan liittyviä haasteita, joita he ovat kohdanneet (yksi haaste/paperi). Pois jätettiin ajan tai rahan puutteeseen liittyvät haasteet.
2. Jokainen rypisti paperinsa palloksi ja sulki sen nyrkkiinsä. Sitten pallot heitettiin yhtä aikaa korkealle ilmaan. Sitten jokainen poimi lattialta muutaman pallon ja luki sen. Otettiin hetki aikaa pohtia haasteita ja jutella niistä vieruskaverin kanssa.
3. Panelistit saapuivat ja pallot heitettiin estradille. Kukin esittäytyi lyhyesti ja poimi samalla yhden haasteen lyhyesti kommentoitavaksi.
4. Paneelin puheenjohtaja johdatteli keskustelua haasteista nousevien kysymysten kautta. Kukin panelisti nosti vielä toisenkin haastepallon kommentoitavaksi. Paneelin päätteeksi panelistit heittivät pallot takaisin yleisölle.
5. Yleisö keräsi lähimmät pallot ja siirryttiin nimilapussa mainittuun pienryhmään. Keskusteltiin hetki pienryhmän keräämistä haasteista ja siitä, miten ryhmän jäsenet ovat niitä omissa organisaatioissaan ratkaisseet. Jokainen ryhmä kirjasi ylös muutaman ratkaisun tai vinkin ja jakoi sen sähköisellä alustalla koko ryhmälle. Tähän voi käyttää esim. Mentimeteriä, Flingaa tai Padlettia.
6. Seminaarin järjestäjä voi lopuksi kerätä haasteet ja koota ne yhteen.

Tein listauksesta videon Lumen5-työkalulla, jonka peruskäyttö onnistuu maksutta. Lumeniin voi viedä tekstin linkillä tai tekstinä. Kun olet valinnut mallipohjan, saat automaattisesti luodun videon. Tekoäly pyrkii löytämään sinulle sopivan kuvituksen, jota voi toki itsekin muokata. Videoon voi äänittää selostuksen, lisätä musiikin ja monin tavoin muokata automaattisesti tehtyä videota. Tämä on ensimmäinen sillä tekemäni video ja erittäin helppo käyttää. Valitettavasti ilmaisversio mahdollistaa jakamisen vain linkillä.

Katso Haastepallot-animaatio (1:26 min) tästä linkistä. 

Nordic Bett -seminaari

Anne Bamfield (oik.) haastaa pohjoismaisia panelisteja. 
Suomea edusti Norssin Teija Paavilainen.

BETT-opetusteknologiamessut keräsivät viime viikolla Lontooseen yli 40 000 opetusalan ammattilaista. Olin mukana seitsemättä kertaa ja kokoan perinteisesti yhteen suomalaisten matkaraportit. 

Tapahtuman yhteydessä järjestetään runsaasti erilaisia oheistapahtumia. Keskiviikkona osallistuin Atean Nordic Bett -seminaariin. 

Pohjoismaisia tapaamisia messujen yhteydessä on järjestetty aiemminkin, mutta yhtä perinnettä niille ei ole. Nyt pohjoismaiset Atean edustajat järjestivät seminaarin yhdessä The Science Museumissa ja saattavat hyvinkin tehdä siitä perinteen. Osallistujia oli 260, joista sata suomalaisia. 

Tapahtuman hashtagina oli #AteaLondon. Minä ja moni muukin jakoi viestejä mm. Twitteriin, mutta kokosin allekin muutaman ajatuksen päivästä. Myös alle upotettu Atea EDUn video ensimmäisestä messupäivästä (2:37 min) kurkistaa päivän tunnelmiin. 

 

Seminaaripäivän aloitti Lontoon sivistysjohtaja Anne Bamford, joka tuntee hyvin myös pohjoismaisen koulutuksen ja yhteiskunnan. Niissä lapsuutta arvostetaan ja jo lapset saavat olla aktiivisia kansalaisia. Pohjoismaissa ymmärrämme lapsuuden ja leikin olevan tärkeää itsessään. Britanniassa pidetään niin tärkeänä opettaa lapsille kouluvalmiuksia, että leikille ei jää tarpeeksi aikaa. Ymmärrys leikin merkityksestä lapsen kehityksessä puuttuu ja liian usein painotetaan tulevaisuuden taitoja näkemättä tämän hetken arvoa ja samalla sitä, miten vapaa leikkikin opettaa tärkeitä taitoja.

Bamford totesi, että vasta kun Lontoon köyhin ja huono-osaisinkin lapsi voi käyttää teknologiaa kuten muutkin, hän on onnistunut työssään. Hän nauratti yleisöä kertomalla, että esittelee usein erilaiset projektit pilotteina. Jos ne toimivat, kaikki unohtavat, että niiden tuli olla vain pilotteja. Jos ne eivät suju, voi aina vedota siihen, että tämähän oli pilotti. Viimeisenä hän kehotti katsomaan tulevaan: "Do not talk about best practises, talk about NEXT practises."

Opetuksen asiantuntija Abdul Chohan nosti esiin mm. World Economic Forumin määrittelemät tärkeimmät taidot vuodelle 2025. Löydät ne lueteltuna tämän artikkelin kuvasta: These are the top 10 job skills of tomorrow – and how long it takes to learn them (2020). Taidot liittyvät ongelmanratkaisuun, itsesäätelytaitoihin, yhteistyötaitoihin ja teknologien käyttöön

Islantilainen opetuksen asiantuntija Ingvi Hrannar Ómarsson tiivisti kaksi edellistä puheenvuoroa hienoihin piirroskuviin. Omassa puheenvuorossaan hän nosti esiin viisi opetuksen väärinkäsitystä: Leikkiminen ei ole oppimista, Oppiminen tapahtuu istuen ja lapsesta asti muodollisessa koulutuksessa. Kilpailu toimii yhteistyötä paremmin. Mitataan sitä mitä on helppoa mitata sen sijaan, mitä on tärkeä mitata. Oppiminen tapahtuu lähinnä lukemalla.

Standardisoidut testit eivät kerro mitään esimerkiksi luovuudesta, yhteistyötaidoista, uteliaisuudesta, mielikuvituksesta ja motivaatiosta. Siksi Islannissa pyritään niistä kokonaan eroon ja panostetaan koulujen monipuoliseen tukemiseen eri tavoin, mm. tarjoamalla hyvät oppimateriaalit ja tukemalla hyvinvointia. Yhtenä vaihtoehtona on opettajille vapaaehtoinen ns. "assessment toolbox", jota ei saa käyttää oppijoiden tai koulujen väliseen julkiseen vertailuun.

Moni päivän puhuja korosti leikin merkitystä ja arvioinnin muuttamisen tärkeyttä. Myös Pisaa ollaan muuttamassa, sillä se ei mittaa oikeita asioita, esimerkiksi edellä mainittuja vuoden 2025 tärkeimpiä taitoja. Pohjoismaille yhteistä on myös ymmärrys luovuuden ja kädentaitojen merkityksestä. Niitä tarvitaan monissa oppiaineissa ja ammateissa ja harjoitetaan muun muassa STEAM-teemoja opittaessa.

Ómarsson painotti, että älykkyys ja luovuus eivät ole vaihtoehtoja vaan kulkevat käsi kädessä. Kun verrataan keskivertotutkijaa Nobel-tutkijaan, jälkimmäinen on kaksi kertaa todennäköisemmin myös harrastelijamuusikko, seitsemän kertaa todennäköisemmin visuaalisen alan taiteilija, 12 kertaa todennäköisemmin kirjoittaa esimerkiksi novelleja ja on 22 kertaa todennäköisemmin harrastajanäyttelijä, tanssija tai esiintyjä (lähteenä Root-Bernstein 2008).

Seuraavassa bloggauksessa esittelen seminaarissa käytetyn haastepalloiksi nimeämäni menetelmän. Se sopii seminaariyleisön aktivointiin ja paneelikeskustelun virittäjäksi.