Sivut

30.4.2013

Hyvää vappua!

Joskus on kiva vähän leikitellä ja hassutella - erityisen hyvin se sopii vappuun. Alla muutamia tapoja nostaa vaikka juhlapäiviä, kilpailuja tai tapahtumia helposti esille erilaisilla verkkosivuilla. Tällaisia piristeitä löytyy verkosta esimerkiksi seuraavilta sivuilta www.glitter-graphics.com tai www.textspace.net. Ja lisää löytyy hakusanalla text generator.

Saat tuotua erilasia vilkkuvia tekstejä verkkosivullesi siten, että kirjoitat  tekstigeneraattoriin haluamasi sanat, tosin useinkaan ääkkösiä ei voi käyttää - vappuna se ei haittaa, mutta pääsiäinen on haasteellinen. Sen jälkeen kopioit itsellesi valmiin html-koodin, jonka voit viedä omaan wikiin, blogiin tai melkein minne vain. Usein html-koodin upotukselle on oma widget/gadget/vimpain eli koodi tulee viedä verkkosivulle tätä kautta (esim. Wikispaces). Vaihtoehdoisesti voit valita muokkaamasi sisällön näkyviin "tavallisesti" tai html-versiona. Jälkimmäisessä muodossa voit liittää html-koodin sivullesi suoraan valitsemaasi kohtaan (esim. Blogger/Blogspot).

Vähän erilaista tekstigeneraattoria asiantuntijoille on kehitelly Katleena Kortesuo tammikuisessa blogikirjoituksessaan. Myös tieteelliselle tekstille on vastaavaa kokeiltu. Kerran teimme kollegani kanssa MIT-yliopiston generaattorilla tieteellisen artikkelin, määrittelimme sille keskeisiä sanoja ja HUPS - sieltähän tulostui virallisen näköinen englanninkielinen tieteellinen arikkeli tulostimesta. Sitä sitten kierrätimme koultutuksessa asiatuntijuutemme osoituksena.... No, paljastimme kyllä sitten kepposemme myöhemmin iltapäivällä.













LCD Text Generator at TextSpace.net

27.4.2013

Lisätyn todellisuuden huikeita mahdollisuuksia

Talvella 1995-96 olin kurssisihteerinä yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa ja sain osallistua internetin perusteiden kurssille. Muistan hyvin sen tunteen, kun ymmärsin, että netin kautta pääsen minne vain. Koko ajatus avoimesta internetistä tuntui aivan uskomattomalta. Ehkä aivan yhtä suurta muutosta lisätyn todellisuuden (augmented reality, AR) kautta ei ole tulossa, mutta kyllä se valtavasti mahdollisuuksia tarjoaa.

The Horizon Report näkee lisätyn todellisuuden opetuskäytön keskeisenä 4-5 vuoden kuluessa, kun tällä hetkellä pinnalla ovat mobiilioppiminen, pilvipalvelut ja yhteisölliset työskentelyalustat. Väline lisätyn todellisuuden hyödyntämiseen on jo lähes jokaisella taskussa: hienoja juttuja voi tehdä ja katsoa omalla mobiililaitteella. Yksinkertaisten juttujen tekeminen onnistuu keneltä tahansa: työkaverini opetti sen ensin 6-vuotiaalle pojalleen ja hetken päästä tämä opetti sitä jo 4-vuotiaalle pikkusiskolleen.

Jos lisätty todellisuus on sinulle aivan uusi ilmiö, pääset kokeilemaan sitä näin: lataa mobiililaitteellesi Aurasma-niminen sovellus ja katso sen läpi 20 euron seteliä. Tunnistatko muuten musiikin taustalla? Beethoven sävelsi sen kuuroutumisensa jälkeen. Vähän hurjempaa esimerkkiä kaipaaville sopii Wikitude-sovellus, minkä avulla näkee lähiympäristön julkista ja paikkatietoon liitettyä informaatiota. Jos et näe mitään, siirry lähemmäs keskustaa tai suurempaan kaupunkiin.

Monta hyvää vinkkiä eteenpäin löysin Mobiluck-hankkeen Timo Ilomäen bloggauksesta Lisätty todellisuus opetuksessa. Siksi olen viimepäivinä muutaman hetkisen viettänyt aikaa sohvalla ilmiötä YouTuben kautta tutkien. Sen videot kertovat toinen toistaan hurjemmista mahdollisuuksista ja miljoonaluokan projekteista. Mitä jos voisit talon seinää älypuhelimen näytön läpi katsomalla nähdä, missä on asuntoja myytävänä, toimistotilaa vuokralla tai vaikka vapaa aika parturiin juuri nyt? Tai mitä jos paperinen kirja "heräisi" sitä kautta eloon, kuva muuttuisi traileriksi, kuten viimeisimmässä Guinnesin ennätystenkirjassa käy (ks. esimerkki)? Tai mitä tarkoittaisi oppimiselle ja elämyksille, jos museon dinosaurusten luurangot tai Terrakotta-armeijan sotilaat lähtisivät liikkeelle? Mitä jos käyttöohjeet olisivat katsottavissa suoraan lasien kautta, kuten tässä jo viisi vuotta vanhassa BMW:n videossa?

Moni on varmastikin jo nähnyt videon Googlen laseista, joiden on ennustettu tulevan myyntiin ensivuoden alussa. Alla muutama muukin parin minuutin video YouTubesta. Ensimmäisessä lisättyä todellisuutta tehdään tutuksi kauppakeskuksessa, toinen on Layar-sovelluksen visio kahden vuoden takaa ja kolmannessa nähdään mm. miten paperi herää eloon... Jos markkinoinnin näkökulma kiinnostaa - ja yrittäjiksihän nyt monella alalla opiskelijoita kannustetaan - voi katsoa Mallory Russellin 11 esimerkkiä lisättyä todellisuutta hyödyntäviestä mainoksista.

Videoiden jälkeen on diasarjani Aurasma-sovelluksen käytöstä opettajien työpajassa eli palataan helppoon konkretiaan.








Olen aloittanut lisätyn todellisuudn opettelun Aurasma-sovelluksesta. Se toimii sekä Applen mobiililaitteissa ja Android-maailmassa. Haastavampia auroja tekeville ja valmiita etsiville on tarjolla myös aurasma.com -sivusto. Mutta siis pelkällä mobiililaitteellakin pärjää hyvin ja Aurasma on erittäin helppo käyttää. Itse olen toistaiseksi tehnyt auroja lähinnä mobiilirataan, minkä avulla autan näkemään mobiilioppimisen mahdollisuuksia.

Joanna Kalalahti AVO2-hankkeesta on perehtynyt asiaan perusteellisesti ja suosittelen hänen tänä vuonna toimittamaa ja nyt Wikikirjastossa muokattavana olevaa teosta nimeltään Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen. Myös Joannan blogi Avoimesti tutkien johdattelee aiheessa eteenpäin.
 

21.4.2013

ITK-konferenssissa

ITK-konferenssiin mahtui valtavasti asioita ja kokemuksia, aamuyhdeksästä illan - tai oikeastaan yön - pikkutunneille. Kuulin monta hyvää esitystä, joista alla muutamia poimintoja. Omista esityksistä ja virtuaalitilojen työpajasta bloggasin jo aiemmin. Suuri osa esitysmateriaalista löytyy myös verkosta ITK:n sivulta.

Alla on lyhyt videokoosteeni konferenssista, muutamia tunnelmakuvia. Kiitos Pauliina Mäkelälle sen parista valokuvasta ja Heikki Mäenpäälle videon julkaisemisesta ja etenkin LOISTAVISTA Digiveikkojen ITK-biiseistä, joita suuresti fanitan - eturivistä ja vuodesta 2005 alkaen.



Oli ihanaa tavata tuttuja ja tutustua uusiin! Some-tuttujen ohella tapasin myös useita edellisen työn PBL-kouluttajan ominaisuudessa tutuksi tulleita amk-opettajia. Mukana oli kaikkiaan 1600 opetusalan ammattilaista. Monen tutun kuulin olleen mukana, mutta en vain kolmen päivän aikana heihin kertaakaan törmännyt. Harto Pönkän tapaaminen ilahdutti, sillä näimme ensimmäistä kertaa kasvotusten. Syväsukellukseni someen alkoi neljä vuotta sitten, kun aloitin nykyisessä työssäni. Anne Rongaksen ohella Harto oli niitä aivan ensimmäisiä somesta löytämiä huippuosaajia, jonka Lehmätkin lentäis -blogista ja dioista olen oppinut vuosien varrella paljon.

ITK:n avajaiset
  • OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälä kertoi, että Eurooppalaisesta ESSIE-tutkimuksesta kuulemme oletettavasti lisää vihdoin huhtikuussa (julkaistiin pian ITK:n jälkeen, ks. lisätietoja OPH:n sivuilta). Tuloksistahan on jo useissa seminaareissa vähän tietoa tihkunut ja tulokset ovat samansuuntaisia OPH:n Tutkittua tietoa oppimisympäristöistä -julkaisun kanssa: Suomessa tvt:n käyttö ei vastaa meidän kohtuuhyvää varustelutasoa vaan on huomattavasti vähäisempää. Vähäisen käytön syinä ovat pedagogiset syyt eli tvt:n opetuskäytön hyötyjä ei ymmärretä, eivät opettajat eivätkä oppijat. Tvt-täydennyskoulutus on Suomessa ollut viimeisen kahden vuoden aikana vähäisimpien joukossa Euroopassa. Seuraavaan PISA-tutkimukseen on tulossa uutena tietokonepohjainen ongelmanratkaisu. 
  • Aalto-yliopiston peliprofessori Perttu Hämäläinen nosti puheenvuorossaan esiin, miten lapsi tekee arjesta pelin - kun joutuu tekemään jotain tylsää, kuten menemään ruokakauppaan, pelin saa aikaan vaikka siitä, että ei saa astua lattialaattojen viivojen päälle. Yksi pelaamisen keskeinen idea on, että pelatessaan oppii ja pelatakseen paremmin on opittava enemmän.
  • Walter Bender Sugar Labsita kysyi, onko tarkoitus oppia käyttämään konetta vai oppia käyttämään sitä oppimiseen. Paras oppimiskokemus on usein tilanne, missä on etsinyt ratkaisua ongelmaa aiheesta, johon tuntee intohimoa.
Mobiili houkuttaa oppimaan
  • Mobiilisti-hanke muiden esiintyneiden hankkeiden tavoin elää kuten opettaa ja mobiililaitteet olivat käytössä Socrative-kyselyiden kautta. Socrativen kanssa on erittäin helppo tehdä erilaisia kyselyitä max. 50 hengen ryhmälle. Loistava väline kaikille oppilaitoksille, missä jokaisella oppijalla on mobiililaite käytössä!
  • Kuulimme paljon esimerkkejä siitä, miten oikeasti joka alan opiskelijalle tvt-osaaminen on tarpeen: vaatekaupassa skannataan vartalo, ruokakauppatilaukset voi tehdä mobiilisti metroasemalla, ruuvin puuttuessa huonekalukaupan chat palvelee, rakennusvalvojalla on tabletilla aina kaikki dokumentit mukana, rillit tai kampauksen voi testata virtuaalisesti jne.
  • Mobiilioppimisessa tarvitaan erilaisia sisältöjä: Autoa ajaessa tai lenkkeillessä voi kuunnella, bussissa voi lukea, lentokoneessa kirjoittaa jne.
  • Mobiilisti-hanke on juuri julkaissut uuden versio mobiilioppaastaan: Mobiililla - luonnollisesti.
  • OPH:n sivujen alla olevaan www.edu.fi/ammattipeda -sivustolla on lisää hyviä esimerkkejä.
Pintakilta ja Asentajakilta loistivat
  • Jari Välkkynen Tavastian Pintakillasta kertoi huikean tarinan, missä yhdistyi pelillisyys, hyvä henki, hetkessä eläminen, loistava pedagogiikka, onnistunut ohjaus, uskallus kokeilla, oppijoiden arvostaminen ja tvt. Tämä kaikki kiteytyi siniseen teippiin, minkä ope tarvittaessa kaivaa esille ja teippaa vaikka QR-koodin seinään. Sen takaa voi löytyä vaikka "pimee runo", jota opiskelijat pohtivat monta päivää yhdessä ennen kuin keksivät miten edetä seuraavaan vaiheeseen. Tehtävät ovat niin haastavia, että yksin niissä ei pärjää. Onnistuttaessa asiaan kuuluu myös palkitseminen, joka voi olla tunti etätehtäviä perjantaille tai ylimääräinen erikoiskurssi. Heillä tällainen toiminta on onnistunut, kun asiat tehdään rennosti ja luonnollisesti - ja pelillisyys on vain osa jutusta. Opettajalla tulee olla pelisilmää, että näkee missä vaiheessa heitetään seinälle sininen teippi ja annetaan pulmatehtävä.
  • Tapio Hanhilammi ja Petri Jäminki Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kertoivat iPadit ja some Asentajakillan työsalissa -esityksessä monen oivalluksen olevan peräisen hankeajalta. Ja parhaimmillaanhan hankkeet vaikuttavat juuri näin - vuosia niiden päättymisen jälkeenkin. Usein Asentajakillan opiskelijat keksivät mitä iPadilla kannattaa tehdä, ei siihen aina opettajaa tarvita ja tabletit ovatkin usein konepellin alla. Oppimisprosessin avoimuus on tuonut paineita myös opettajille, mutta hyvä niin. Asentajakillan perusajatus on, että opiskelijalla ja opettajalla on lupa epäonnistua ja myös opettajat tekevät ajoittain sellaista, mitä eivät vielä osaa. Yksi peruskysymyksistä on ollut, opetetaanko tekniikka vai opetetaanko ihmisiä? Asentajakilta on palannut jälkimmäiseen.
    • Työskentelyssä käytetään kurssin wikiä, opiskelijoiden omia blogeja ja Facebookia ryhmänohjauksessa.
    • Blogipäivitysten tyypit ovat pakolliset osiot, vapaaehtoiset päivitykset sekä vertaisoppimateriaalin tuottaminen.
    • Videoita puolestaan tehdään kolmenlaisia: raportoidaan harjoitustöitä, tallennetaan kohokohtia ja tehdään käyttöohjeita. Edellisten vuosien opiskelijoiden ohjevideot ovat iso apu sekä uusille opiskelijoille että opettajille.
  • Juhana Kokkonen Metropoliasta kertoi opetuksen muutoksesta. Heillä suuntana on tvt:n opetuskäytön kehittäminen, mutta minä kuulin esityksestä etenkin sen, miten paljon sen työskentelytavoissa on samaa kuin ongelmaperustaisessa oppimisessa (PBL). En tiedä, onko se harkittua vai sattumaa, mutta hyvin tuntui toimivan.
  • Opiskelussa on käytössä viikkosyklit. Kun ryhmät ovat saaneet viikkotehtävänsä, tueksi on tarjolla mm. tekniikkapajoja, miniluentoja ja Studia generalia -tyylisiä esityksiä. Jälkimmäisissä puhujat tulevat yrityksistä. He eivät saa esityksestään palkkaa, mutta saavat puhua valitsemastaan aiheesta. Myös välitsekkaukset kuuluvat asiaan ja niissä opittaan ja kerrataan käsiteltävää asiaa. Purkutilanteissa painottuu opitun reflektio.
  • Koulutuksen alkuun on lanseerattu oppimisen metataidot-viikko. Oppimisen tavat on haluttu tehdä kaikille tutuksi alussa. Samoin kuin ajatus, että toisten tukeminen ja oma aktiivisuus on keskeinen oppimisen edellytys: kuuntelemalla ei opi yhtä syvällisesti kuin toisia opettamalla. Uudet opiskelijat pannaankin heti alkuun tekemään ryhmissä esityksiä oppimisen eri näkökulmista, kuten motivaatio, tunneäly, pedagogiikka,avoimuus, aktiivisuus, vuorovaikutus ja oppiminen.
  • Harto Pönkä ja Ari Ervasti kertoivat Innolukiosta eli jokasyksyisestä lukiolaisille järjestetystä keksintökilpailusta. Kyse on kuitenkin paljon muustakin kuin parhaan innovaation keksimisestä. Kilpailu lähtee siitä, että yritykset kertovat toistakymmentä todellista ongelmaa. Yrityksille tämä on vaivatonta ja palkitsevaa kouluyhteistyötä, mikä mahdollistaa nuorten oivallusten hyödyntämisen ja voi johtaa myös rekrytointeihin. Parhaimmille oivalluksille on jo haettu patentteja ja ne ovat valloittamassa maailmaa.
  • Kun yritykset ovat tehtäväksiantonsa kertoneet, opiskelijat (nyt yksin, jatkossa ryhmissäkin)lähtevät niitä ratkaisemaan. Työskentely tapahtuu purot.net-wikissä, missä on moniammatillinen tiimi ohjaamassa lukiolaisia. Oli mielenkiintoista nähdä tarkkaa tilastoa siitä, miten ohjauksen ja wikimuokkausten määrä korreloi tehtävän onnistumiseen. 209 vastauksen joukosta (82 eri lukiosta) parhaat pisteet sai 75-100 wiki-muokkauksella ja 5-12 keskusteluviestillä ohjaajan ja lukiolaisen kesken. Kaupanpäälle saa iloa, uskoa omiin kykyihin sekä innovaatio- ja yrittäjävalmiuksia. Parhaimmillaan saa myös mahdollisuuden kurkistaa mahdollisiin tuleviin työtehtäviin.
  • Entä jatkossa? Haasteena on kilpailun markkinointi suoraan lukiolaisille. Haaveena on kilpailun laajentaminen korkea-asteen opiskelijoille sekä innovaatioiden lukiodiplomin synnyttäminen.
  • Aiheesta voi lukea lisää Harto Pönkän Lehmätkin lentäis -blogin kirjoituksesta.
Minä esittelin eVarikkoa Raisa Valtaojan ja Harri Jurvelan kanssa. Siitä tarkemmin tässä bloggauksessani.

Kuva: Pauliina Mäkelä










Kollegani kävi ITK-torilla some-hieronnassa. Hoidettiin kehoa ja ratkottiin samalla mielessä olevat tvt:n opetuskäytön ongelmakohdat.










OPH:n koordinointihankkeiden huoneessa OTE-hanke esillä. Sen tuloksista suosittelen erityisesti
kahta asiaa:
- Selvitykset ja videot -osiota
- Opeka-työkalua, joka on verkkopohjainen palvelu, joka koostuu koulun e-valmiuksia sekä opettajan osaamistasoa mittaavista osista.




Jälkimmäisenä konferenssipäivänä tein muistiinpanoni Twitteriin enkä niitä enää omaksi bloggaukseksi koosta. Täytyy silti mainitan, että kalamalja on aivan erinomainen seminaarityökalu. Tänä vuonna Sometu johdatteli meidät sen avulla keskustelemaan MOOC-kursseista, millaiseen osallistuminen kiinnostaa minua kovasti.

Viimeksi lauseeksi ja huipennukseksi haluan kopioida tähän Heidi-Tuulia Eklundin (@HeidiTuuEk) tviitin:
"Tapasin juuri aikamoisen määrän pedagogeja 24/7. Oli huippua! #itk2013"

18.4.2013

Osaavan rehtoriseminaarissa

Osallistuin tällä viikolla Osaavan rehtoriseminaarin ensimmäiseen päivään Aulangolla. Mukaan oli kutsuttu Pirkanmaan oppilaitosjohtoa ja itse olin jo perinteiseen tapaan työpajaa vetämässä.
Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen, Praxis Oy, puhui esimiehen roolista ja työyhteisön dynamiikasta. Alla oleva kuva tiivistää esityksen keskeisen sanoman. Järvisen mukaan 90 % työyhteisön ongelmista johtuu siitä, että nämä peruspilarit eivät ole kunnossa. Liian helposti haasteiden keskellä unohtuu tsekata, onko työyhteisöllä yhtenäinen käsitys perustehtävästä tai yhteisesti sovitut pelisäännöt. Unohtuu ottaa asia puheeksi. Sen sijaan oletetaan tai tulkitaan kohdattujen haasteiden johtuvan henkilöistä, heidän luonteesta, elämäntilanteesta tms. ja sitten ollaankin jo harhateillä ja soppa syntymässä. 
Johtajuudesta Järvinen nosti esiin sen eri ulottuvuuksia, että toisalta vaaditaan jämäkkyyttä ja selkeitä päätöksiä, mutta toisaalta kuuntelemista ja ymmärtämistä. Muita mainittuja sekä-että -ulottuvuuksia ovat lujuus - pehmeys, koko organisaatio . koulu, työyhteisö - yksilö, valvonta ja seuranta luottamus ja vapaus, etäisyys - läheisyys sekä työnantajan edustaja - työkaveri.
Muutama ajatus muista puheenvuoroista
  • Hanna Sarakorpi rekrytoi opettajia niin, että prosessissa on mukana haastattelun lisäksi kirjallisia kysymyksiä ja opetusnäyte. Jälkimmäinen usein muuttaa käsitystä rekrytoitavasta.
  • Taina Tervonen: Oma oikea asenne ei takaa onnistumista, mutta oma väärä asenne takaa epäonnistumisen.
  • Taina Tervonen: Oma aktiivinen toiminta vaikuttaa asenteisiin ja muuttaa niitä.
  • Leena Pöntynen: Tampereen seutukunnalla on tavoitteena tehdä alueelle yhteinen ops ja tuntijako, joka perustuu minimituntijakoon. Kuntakohtaisia tunteja tulee sitten eri tahojen mahdollisuuksien mukaan.
Vedin kollegani Riikka Vannisen kanssa työpajana mobiiliradan (bloggasin siitä noin viikko sitten) Aulangon talvipuutarhassa. Mobiilirata oli sovitettu perusopetuksen johdolle sopivaksi. Osan materiaaleista ja vinkeistä kokosin wikiin, vaikkei se ehkä paljoa ei-läsnäolleille kerro. Mobiilirata teki jälleen tehtävänsä: syntyi keskustelua ja se innosti opettajia monipuoliseen mobiilioppimisen hyödyntämiseen.




Vaikka tähän seminaariin ei oltu Twitter-tunnusta ilmoitettu ja verrattuna moneen opettajien koulutukseen, vaikutti mobiililaitteitakin varsin harvalla esillä olevan, jaoin muutamia ajatuksia Twitterissä. Parhaat kommentit välitettiin eteenpäin eli seminaarin antia seurattiin Aulangon ulkopuoltakin käsin. Minun huomio puolestaan kiinnittyi Muusa Kostilaisen (eli @MuusaK) tviitteihin, kun hän raportoi jostain tablettikoulutusesta tunnuksella #oktabletit. Molemmat osallistuimme vain yhteen koulutukseen, mutta muutamia palasia opimme toistemme tviiteistä. Kiitos siitä sinulle Muusa!

12.4.2013

ITK-työpaja virtuaalitiloista

Osallistuin ITK-konferenssissa keskiviikon työpajaan Virtuaalitilat, tulevaisuus, oppiminen - miten oppimis- ja ohjausprosessien tulevaisuutta luodaan? Sen järjestivät ammatilliset opettajakorkeakoulut ja yhteistyökumppanit. Työpajassa vuorottelivat lyhyet asiantuntijapuheenvuorot ja oppimiskahvilasta vaikutteita saanut työskentely ja näkökulma oli vuodessa 2030. Poimin alle muutamia mielenkiintoisia näkökulmia kahdesta puheenvuorosta.

Päivi Aarreniemi-Jokipelto Haaga-Heliasta piti erinomaisen aloituspuheenvuoron, missä kurkistettiin tulevaisuuden virtuaalitiloihin. Diat lähteineen löytyvät verkosta. 
  • Mahtaako vuonna 2030 olla enää virtuaalitiloja, muuten kuin joillain erityisryhmillä? Ubiikki teknologia siivonnee tietotekniikan pois näkyvistä, niin että siitä tulee huomaamaton osa normaalia toimintaa. 
  • Haasteina tulevina vuosina ovat näyttötekniikka (suuriin ja edullisiin on vielä matkaa), äänimaailman kehitys (menee hurjasti eteenpäin ja tukee muita toimintoja), käyttöliittymä (mm. liikkeellä ja ilmeillä ohjaaminen) sekä tuntopalautteen merkitys ja vaikeus.
  • Tämän päivän virtuaalitiloihin kuuluvat mm. elokuvien lavasteet, Second Lifen avattaren tuominen reaalitilaan, 3D animaatiot ja virtuaalilasit. Mitä vaikka tällaiset virtuaalilasit voisivat opetukseen tuoda? Mitä jos moottorin korjauksen käyttöohjeet olisivat luettavissa lasien kautta tai kellosepäksi opiskeleva voisi harjoituksen ajan jakaa näkökentän opettajalleen?
  • Haptinnen teknologia hyödyntää tuntoaistia: Jo nyt on olemassa tärinää, liikkeen helpottamista tai vastustamista. Mitä jos virtuaalikaupassa voisi tunnustella todelliselta tuntuvia virtuaaliobjekteja? Mitä lisäarvoa tuntoaisti toisi Seconf Lifeen? Nokia on hakenut patenttia haptiselle tatutoinnille, joten kenties tulevaisuudessa voimme ohjata puhelimen toimintoja iholle: värähdys käsivarressa voi kertoa huomaamattomasti vaikka saapuneesta viestistä.
  • Google Nose on jo beta-vaiheessa. Virtuaalihajujen ja -hajuaistin avulla armeija tunnistaa pilaantuneet ruuat tai myrkkykaasut, tai iPhone pahanhajuisen hengityksen. Kemistin on syytä tuntea syanidin haju, sillä se on myrkkyä. Kun oikeaa ei voi haistaa, riittäisikö virtuaalihaju alan oppimateriaaliksi? 
  • Makuaistinkin suhteen ennustetaan jotain tapahtuvaksi viiden vuoden sisällä. Samoin lisätyn todellisuuden hyödyntäminen lisääntyy. Vähän kauemmin mennee siihen, että käyttöliittymä mukautuu laitteen tai palvelun käyttäjän mielialan mukaan, esim. kasvojen ilmeitä tulkiten.
  • Silmälasit voi tulkita yhden sorttisiksi proteeseiksi. Osaamisproteeseilla tarkoitetaan älyn apuvälineitä, esim. prosessisirua aivoissa. Eli ehkä tulevaisuuden virtuaaliympäristö onkin siellä? 
Pekka Hytinkosken, HY, aiheena oli opettaja pelisuunnittelijana (ks. diat)
  • Mitä sellaista hyvää on kaupallisissa peleissa, jota voisi opetuksessa hyödyntää?
  • Norsukin syödään pala kerrallaan eli hyvä peli etenee tehtävä kerrallaan selkeiden osatavoitteiden kautta. Ja aina löytyy jotain nähtävää, koettavaa ja tutkittavaa. Innostavassa pelissä pääsee alkuun ja eteenpäin pienillä taidoilla ja uuden oppimisen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia ja se on se koukku.
  • Parhaat pelit antavat paljon palautetta ja yritämisestä AINA palkitaan. Pelikokemus muokkautuu pelaajan tekojen pohjalta, ja osassa pelejä voi itse rakentaa lisäosia peliin ja jopa jakaa niitä. Moneen peliin löytyy verkosta myös pelikäsikirjoja, keskustelufoorumeita jne.
  • Pelien tee se itse -mahdollisuuksista löytyy valtavasti pedagogista potentiaalia.
  • Parhaat pelit ovat pitkiä ja haastavia, mutta eivät mahdottomia. Niitä voi fanittaa somessa ja niillä on korkea uudelleenpeluarvo eli niiden viehätys perustuu pelattavuuteen.
  • Hyvissä peleissä motivoi mielenkiinto, opitut ja kehittyvät taidot, halu edetä ja oppia, kyky oppia virheistä ja halu suoritua.
Suosittelen myös Henna-Riikka Ahvenjärven (TAKK) tekemää Storify-koostetta työpajasta.


Kuvassa meneillään työpajan loppuyhteenveto

9.4.2013

Mobiilirata innostaa

Uutuutena ITK HypePark! 
Tule kertomaan oma tarinasi tai
kokemuksesi tvt:n opetuskäytöstä.
II asteen koulutuksen suurin muutos viime vuonna on ollut mobiilioppimisen raju kasvu ja omien laitteiden hankiminen monen oppilaitoksen kaikille opiskelijoille. Teema nousi vahvasti esille myös viime syksynä Pirkanmaan kollegavalmentajaverkoston toimintaa suunniteltaessa.

Miten mobiiliopiminen saadaan tutuksi ja innostavaksi opettajille? Miten avata mOppimisen mahdollisuuksia, sitä että se voi olla valtavasti muutakin kuin tiedonhakua ja omien muistiinpanojen kirjoittamista? ITK:n Hype parkissa esillä olevan mobiiliradan idea syntyi kahdesta sytykkeestä:
  • Mobiilikesäkoulussa 2012 oli suunnistusrata kauniissa kesämaisemissa. Vastaukset alueen historiaan liittyviin kysymyksiin löytyivät QR-koodien takaa. 
  • eVarikon kollegani web-suunnittelija Auli Nikkanen rakensi pikkujouluihimme taidesuunnistuksen. Kuljimme pienryhmissä tabletit mukanamme rastilta toiselle. Lisätyn todellisuuden avulla pääsimme katsomaan rastien taideteoksia, mihin tietokilpailun kysymykset liittyivät.
    • Oli muuten opettavaista nähdä, miten loistavasti toiset osaavat vain valokuvan taulusta nähtyään Googlen avulla askel askeleelta selvittää taideteoksen nimen. Polku vastaukseen kulki värimaailman, aikakauden, tekniikan, taidesuuntauksen ja lopulta taiteilijan nimen löytämisen kautta.
Mobiiliratani elää ja kehittyy jatkuvasti enkä montaa valmista tehtävää alla olevaan esitykseen ole tuonut, jotta yllätyksellisyys tulevillekin osallistujille säilyy. Kaikki tämän hetken tehtävätyypit olen siihen kuitenkin kuvannut, joten ideoita on helppo parastaa (uudissana, mihin olen ihastunut - eli siis varastaa&parantaa). Itse olen totetuttanut mobiilirataa (perheenjäsenten ja ystävien lisäksi) vain opettajille, mutta ideat ovat suoraan sovellettavissa oppilaille ja opiskelijoillekin. Tai vaikka oppilaskunnan illanviettoon tai synttäreiden ohjelmannumeroksi.

Toteutan mobiiliradan seuraavasti:
  1. Osallistujat saavat etukäteen listan ladattavista sovelluksista sekä ohjeista seurata kanavaani lisätyn todellisuuden sovelluksessa Aurasmassa. Käyttämäni sovellukset ovat saatavissa ainakin iPadiin ja Android-laitteisiin.
  2. Rata kierretään 2-4 hengen ryhmissä. Ne muodostetaan henkilöistä, jotka eivät vielä toisiaan (hyvin) tunne. Ryhmät kiertävät rastit satunnaisessa järjetyksessä, osa on nopeita tehtäviä, toisissa menee enemmän aikaa. Kouluttajana olen käytettävissä, kun tulee kysyttävää.
  3. Kun rastit on kierretty, harjoitellaan esim. QR-koodien ja lisätyn todellisuuden sovellusten tekemistä sekä pohditaan niiden opetuskäyttön mahdollisuuksia. Ryhmästä ja koulutuspäivän muista teemoista riippuen voidaa myös yhdessä jatkaa rasteilla aloitettuja keskusteluita.
Mobiilirata on selvästi osoittautunut innostavaksi ja hyväksi käytännöksi, joten esittelen sitä myös ITK-konferenssin Hype parkissa 11.4. klo 15.45 (Eversti-kabinetti, 1. krs), tervetuloa!


Mobiilirata from Matleena Laakso

- - -
EDIT 14.3.2014
ITK:n Hype Parkiin eivät osallistujat keväällä 2013 löytäneet, joten tarjosin esitystä seuraavana vuonna posteriksi ja se hyväksyttiin. Tervetuloa siis 10.-11.4.2014 keskustelemaan kanssani Aulangolle! Ennen sitä päivitän myös yllä olevan diasarjan.

eVarikko - veturina ja tukena arjessa Tampereen seudulla

eVarikko on Tampereen kaupungin yksikkö, missä yhdistyy pedagoginen ja opetusalan tekninen asiantuntijuus. eVarikko-sana juontaa juurensa muutaman vuoden takaa, kun toimistomme sijaitsi liikennelaitoksen varikon yläkerrassa. Jokainen bussikuski osasi tuolloin opastaa eksyneet perille. Nyt me opastamme kaupungin ja osin seutukunnan ja maakunnankin opetusalan henkilöstöä tvt:n viidakossa. Hanketoiminnan kautta myös kansallinen ulottuvuus on mukana.

eVarikolla on muutamia vakituisia työntekijöitä, mutta pääosa meistä työskentelee erilaisissa projekteissa. Yhteinen nimittäjä ja samalla vahvuutemme on tvt:n opetuskäyttö. Näkökulmat, kohderyhmät, käytettävät välineet ja painopisteet vaihtelevat paljon, mutta yhteistä on paljon enemmän kuin erilaista ja se on meille kaikille valtava etu - niin oman oppimisen kuin muiden tavoitteidemme saavuttamisen näkökulmasta.

Vuoden kohokohta ITK-konferenssi järjestetään perinteisesti huhtikuussa Aulangolla. Pidän siellä torstaina 11.4. klo 13.15 (sali 36) alla olevan esityksen verkko-opetuksen koordinaattori Harri Jurvelan sekä Laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä -hankkeen koordinaattori Raisa Valtaojan kanssa. Esityksen verkkosivu on www.itk.fi/2013/ohjelma/foorumi/219 ja Twitter-tunnus on #itkfoorumi219. Tervetuloa seuraamaan esitystä ja tekemään tiukkoja kysymyksiä!