26.9.2017

360-kuvia kännykkäsovelluksella

360-kuvaa otettaessa käännytään
hitaasti ympäri myötäpäivään.
Yhä useammin seminaarien tauolla tai kaveriporukan mökkireissulla joku asettaa ryhmän keskelle 360-kameran ja ottaa kuvan kaikesta ympärillä näkyvästä. Tällaisten kuvien ottaminen onnistuu myös maksuttomalla Cardboard Camera (iOS, Android) -sovelluksella. Kuvan laatu ei toki ole yhtä hyvä kuin satojen eurojen kameralla, mutta kyllä kuvat ihan käyttökelpoisia ovat.

Kuva otetaan Cardboard Camera -sovelluksella pitämällä puhelinta pystyasennossa ja pyörähtämällä rauhallisesti ympäri myötäpäivään. Sovellus äänittää taustaäänet ja oman selostuksesi, ellet vaimenna niitä. Kamera kuvaa ympäristön, mutta varsin paljon taivasta ja maata jää piiloon eli kuva ei ole niin laajalta alueelta kuin varsinaisilla 360-kameroilla otettu. Liikettä kuvassa ei kannata olla.

Kuvat voi saman tien katsoa tai näyttää muille. Kuvia voi myös jakaa linkillä, kuten itse tein alla esimerkkikuville. Kun avaat  linkin mobiililaitteella, saat ehdotuksen asentaa Cardboard Camera -sovelluksen ja sitten ladata jaetun kuvan sovellukseen.

Valitse sovelluksesta kuva, jonka haluat katsoa. Niitä on sovelluksessakin muutama jo valmiina ja omat ja jaetut kuvat löytyvät eri välilehdiltä. Klikkaa sitten virtuaalilasien kuvaketta, niin saat oman näkymän molemmille silmille. Laita sen jälkeen kännykkä virtuaalilaseihin. Ainakin omalla kännykälläni kuva avautuu vasta kun puhelin on vaakatasossa, kuten sen virtuaalilaseja käytettäessä kuuluukin olla.

Sovelluksestä näet omilla välilehdillä
esikatselulistan omista ja
sinulle jaetutuista kuvista.
Alla on linkkejä kesälomareissulta Saksasta ja Itävallasta ottamiini kuviin. Tuulen humina kuuluu yhdessä kuvassa häiritsevästi. Kuvatessa en tullut ajatelleeksi, että kuvien katsoja voi katsoa eri suuntaan kuin minä kuvaajana. Niinpä selostukset siitä, mitä on vasemmalla tai selän takana eivät oikein toimi.


Tuovatko 360-kuvat sinusta toisen kokemukset lähemmäksi kuin tavallisten valokuvien katsominen? Kokeile itse: samalta reissulta julkaisin myös kaksi bloggausta puutarhablogissani otsikoilla Puutarhakuvia Münchenistä ja Alppien kukkasia Itävallasta.

Tässä vielä linkki Google Cardboardin sivulle, missä ohjeistetaan kuvien ottaminen, jakaminen ja varmuuskopiointi.

Cardboard Cameran kuvia katsotaan avaamalla kuva sovelluksella virtuaalilasien näkymään. Sen jälkeen virtuaalilasit suljetaan, kuvan mallissa mustilla kangastarroilla. Vihreä kuminauha auttaa puhelinta pysymään paikallaan. 

PS. Julkaisen lokakuun alussa koulutusdiojeni sivulla uuden diasarjan virtuaalilaseista. Näkökulmana ovat edulliset pahvilasit ja niiden maksuttomat sovellukset, etenkin opetuskäytön näkökulmasta. Teemat ovat esillä muutamissa syksyn koulutuksissani, seuraavaksi Etelä-Karjalan kesäyliopiston lisätyn todellisuuden opetuskäytön koulutuksessa Lappeenrannassa 3.10.2017. Mukaan mahtuu vielä!

PS2: Tästä linkistä näet muut blogijulkaisuni virtuaalilaseihin liittyen.

18.9.2017

Digitaalisuus osana opetusta

Tapahtuma järjestettiin Haikon kartanossa Porvoossa. 
Loppuviikosta oli OKKA-säätiön kahden vuoden välein järjestettävät ammatilliset opettajapäivät. Pidin siellä esityksen digitaalisuudesta osana opetusta (diat kirjoituksen lopussa), mutta otin vastaan kutsun osallistua koko ohjelmaan.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen otti vahvasti kantaa vaikuttamiseen myös sosiaalisessa mediassa. Siellä tarvitaan Luukkaisen mukaan järjestöaktiiveja sekä luomaan mielikuvia että ampumaan alas vääriä. Twitter (ks. ohjediani Twitteristä) on hyvä kanava elinkeinoelämän, poliitikkojen ja median suuntaan, sillä sen käyttäjissä on keskimääräistä enemmän vaikuttajia.

Opettajapäivien aikana 16 henkilöä osallistui Twitterissä tunnuksella #okka17 käytyyn keskusteluun. Tviitteejä lähetettiin 117 ja kun jokaisella oli keskimäärin 435 seuraajaa, viestit levisivät varsin laajalle. Twitterin avulla voi laajentaa keskustelua läsnä olevaa porukkaa laajemmalle ja mahdollistaa osallistujien vuorovaikutuksen samanaikaisesti, kun edessä on äänessä yksi asiantuntija kerrallaan. Itse teen usein seminaareissa myös pääosan muistiinpanoistani suoraan Twitteriin.

Tapahtuman jälkeen on mielenkiintoista tutkia tilastoja tapahtuman suosituimmista teemoista esim. www.followthehashtag.com-sivuston avulla. Sen mukaan opettajapäivien tärkeimmiksi tviiteiksi nousivat seuraavat:


Perjantain teema oli "Jaksaa, jaksaa" ja lauantain "Muutos on mahdollisuus". Omistakin kokemuksista löytyy tilanne, jolloin työsuhteen päättyminen ei lainkaan tuntunut mahdollisuudelta, ja viisi vuotta se tuntui hienolta mahdollisuudelta. Tuolloin osaamista oli kertynyt jo monipuolisemmin ja digitalisaation ansiosta se oli verkossa näkyvillä. Tämä osaamisen ja materiaalien määrätietoinen jakaminen verkossa loi näin itsellenikin yllättäen uuden työn freelancer-kouluttajana.

Digitaalisuus tuo kaikille opettajille mahdollisuuksia positiiviseen muutokseen. Esitykseni aikana keräsimme osallistujajoukon parhaaksi kokemat sähköiset työkalut tähän AnswerGardeniin. Torstaihin asti voit vielä äänestää parhaita oppimisen työkaluja Jane Hartin listalle. Molemmista voit käydä tutkimassa muiden suosituksia tai ihan vain kokeilla Answergardeniin vastaamista - tai ottaa sen käyttöösi omassa opetuksessa (ks. ohjediat). Kokeilunhalu kun on se keskeisin tekijä, mikä digiopettajia kasvattaa!

Horisontti-raportteja ei tehdä erikseen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta, joten voin suositella sekä K-12-ryhmän että korkea-asteen raportteihin tutustumista. Raportin alussa on aina yhden sivun kuva, mikä tiivistää opetusteknologian keskeisimmät trendit, haasteet ja kehityskulut kyseisen kohderyhmän näkökulmasta. Monista raporteista on myös tehty muutaman minuutin videoita YouTubeen (ks. NMC:n soittolista). Sellaisen katsomisella voisi vaikka aloittaa hankeideoinnin, kehittämispäivän tai projektiryhmän kokouksen.

EDpuzzle nousee esiin raportista yhtenä sovelluksena oppimisen mittaamiseen. Sitä voit kokeilla tästä blogijulkaisusta (ylempi toimii kirjautumatta). Samanlaisia interaktiivisia videoita voit tehdä H5P-tehtävätyökaluilla, jos ne ovat oppilaitoksessanne käytössä. Helpoista animaatioista esillä oli Dvolver. Se ei toimi mobiililaitteilla, joille on omia sovelluksia (ks. digitarinoiden diasarja).  Erilaisia animaatioita, videoita ja kuvatarinoita tehdään suomalaisissa oppilaitoksissa tällä hetkellä runsaasti. Tämä Students as Creators eli oppijat sisällöntuottajina nousee esiin keskeisenä trendinä useissa Horisontti-raporteissa. Pohjoismaisissa trendeissä näkyy vahvasti sähköinen arviointi ja siihen liittyen tein esimerkiksi tällaisen lyhyen Quizizz-kyselyn Haikon kartanosta. Voit vastata siihen tästä koodilla 634333 (kysely avoinna 28.9. asti).

Kuvassa käynnissä Liikkuvan koulun loistava innovaatio x-breikki, missä kysymyksiin vastataan liikkeillä.
Tästä voit lukea siitä aiemman bloggaukseni.

13.9.2017

Some työnohjauksessa

Olin tänään vetämässä Suomen työnohjaajat ry:n Pirkanmaan alueiltaa teemana sosiaalinen media työnohjauksessa. En itse ole työnohjaaja, mutta olen päässyt osallistumaan sekä ryhmä- että yksilötyönohjaukseen ja kokenut ne oikein hyödyllisiksi. Nämä kokemukset auttoivat poimimaan muutamia työkaluja, jotka voisivat toimia työnohjauksessa. Alla ovat illan diat, mutta niissä on esitelty lähinnä työkaluja, ei niinkään käyttötapoja. Niistä kävimme keskustelua ja poimin muutaman näkökulman tähän.

Olin tehnyt aloitusta varten Kahoot-kyselyn ja se löytyy kirjautuneille käyttäjille julkisesti jaetuista kyselyistä nimellä Some ja työnohjaus. Kahootia useimmiten käytetään monivalintatestinä, mutta tällä kertaa ei ollut oikeita tai vääriä vastauksia, vaan etenimme keskustellen kysymys kerrallaan. samalla tuli kartoitettua näkökulmia somen käyttötapoihin: markkinointi, palaute, verkon materiaalit, osaamisen jakaminen ja vertaisryhmät.

Kahootissa ohjaaja kirjautuu ja käynnistää kyselyn, jonka kaikki tekevät samanaikaisesti. Sen sijaan kahta seuraavaksi kokeiltua palvelua voit itsekin kokeilla. Molempiin on helppo luoda oma ympäristö eikä ohjaajan tai asiakkaiden tarvitse edes kirjautua.

Todaysmeet-palvelun avulla voi luoda chatin, jonka avulla saa nopeasti koottua ryhmältä lyhyitä kommentteja tai jonka avulla voi jakaa linkkejä. Tämä Todaysmeet-chat on avoinna viikon ajan.
Kommentti 2.2.20: Todaysmeet-palvelu on lakkautettu. Sen sijaan toimii esim. Bloochat. missä viestit säilyvät 24 h ajan. Toimii ilman kirjautumista.

AnswerGardenilla voidaan luoda yhteinen sanapilvi. Vastausten pituus voi olla 20 tai 40 merkkiä, joten se sopii kysymyksiin, joihin voi vastata lyhyesti, mutta useita kertoja. Alla olevaan kysymykseen olisi 40 merkin valinta ollut parempi, nyt osa vastauksista jää vähän kesken.

Kuvassa on alkuillan pohdintaa siitä, millaisissa tilanteissa somea voisi hyödyntää. Niin ryhmä kuin etukäteen lukemani lähteetkin nostavat ensisijassa  esiin ennen työnohjausta olevat teemat: markkinoinnin, aikataulutuksen ja ennakkotehtävät. Jonkin verran työnohjausta on jo tehty verkon välityksellä ja tästäkin ryhmästä muutama oli myös itse työnohjauksessa digivälineitä käyttänyt.





Työskentelen pääosin opetuksen parissa ja siellä ei enää ole opettajan valittavissa käyttääkö digiä ja somea, vaan se on selkeästi sekä oppimisen kohde sinänsä että oppimisen työkalu. Perehtyessäni teemaan työnohjauksen näkökulmasta, nosti usea taho esiin sen, miten työnohjaus on ja osin ehkä halutaan pitää kasvokkaisen kohtaamisen paikkana. Ikään kuin vastavoimana tai saarekkeena tämän digihypen keskellä. Ymmärrän sen hyvin eikä työnohjaukseen pidä digiä tuodakaan, ellei se tuo jotain lisäarvoa ohjaustilanteeseen.

Toisaalta voi myös ajatella, että kun digivälineiden käyttäminen on monille rutiinia jo työssä muutoinkin, miksei niitä hyödyntäsi myös työnohjauksessa. Esimerkiksi yksi osallistujista totesi ohjaavansa videoneuvottelun kautta, koska osa tämän päivän työyhteisöistäkin on hajautettuja ja muukin tiimin työ tehdään verkon välityksellä.

Digityökaluista on se etu, että työskentelyprosessi ja/tai tuotos jää talteen. Jos se on vaikka sanapilvi alkusyksyn haasteista, siihen voi olla antoisaa yhdessä palata myöhemmin. Digituotokset on myös helppo haluttaessa jakaa esimerkiksi yhteiseen Padletiin, joka vastaa digitaalista fläppitaulua.

Padletille keksimme monenlaisia käyttötapoja. Sen avulla tekee helposti verkkosivun, jonka avoimuuden voi vapaasti määritellä eikä sinne tarvitse kirjautua kun ohjaajan. Sisällön voi laittaa esimerkiksi salasanana taakse. Padletiin on kätevä koota vaikka yksilön tai ryhmän ennakko-/välitehtävät, yhteiset kuvat, tehdyt sanapilvet ja linkit. Näin ne olisivat yhdessä paikassa aina löydettävissä eikä niitä tarvitsisi lähetellä sähköpostilla, sillä silloin ne eivät tallennu yhteen paikkaan.

Ainakin oma kokemukseni työnohjauksesta on, että usein käytetään erilaisia, magneetteja, pikkuesineitä ja kuvakortteja. Niiden taakse piiloutuu paljon symboliikkaa ja usein ne on hyvä saada itselle talteen. Tällaisten kuvien jakaminen sopii hyvin Padletiin. Luottamuksellisten tietojen jakamista en tällaisiin maksuttomiin ja usein ulkomaisiin sovelluksiin suosittele, mutta työnohjauksessakin on sisältöjä, joiden jakaminen onnistuu esitellyn kaltaisilla sovelluksilla, etenkin kun osallistujat voivat toimia ympäristössä nimettöminä tai etunimillään.


Alla vielä esitykseni diat. Moniin teemoihin löydät perusteellisempia ohjeita tämän blogin Koulutusdiat-sivulta.