26.5.2017

Ope, onks tää nyt sitä uutta opsia?

Pedagoginen piristysruiske
-koulutuksen osaamismerkki
Yhdestoista Pedagoginen piristysruiske -koulutus järjestettiin tänä keväänä ja tusina saadaan täyteen syyskuussa alkavalla koulutuksella, joka on suunnattu Tampereen kaupunkiseudun opetusalan osaamisen kehittämispalvelun (Osake) oppilaitosten henkilöstölle (ilmoittautumislinkki). Muut hankkeet, verkostot tai koulutuksen järjestäjät voivat pyytää tarjousta omasta koulutuksesta.

Koulutus on kolmen lähipäivän ja kolmen webinaarin mittainen. Siellä perehdytään laajasti ja paljon itse kokeilleen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksessa.

Olen jo monesti aiemmin blogannut näiden koulutusten   kehittämistehtävistä (ks. linkit edellisestä bloggauksestani). Niiden ideana on kokeilla jotain itselleen uutta. Tällöin ei haittaa, että osallistujien lähtötaso vaihtelee. Vuodesta toiseen suosittuja teemoja kehittämistehtäville ovat Padletin, blogien, sähköisten kyselytehtävien ja erilaisten videoiden ja julkaisujen tekeminen. Alla muutama kokemus tämän kevään koulutuksesta.
Tässä harjoitellaan lukion terveystiedon
sanastoa Quizlet Liven avulla.

  • Sijaisia on yhä vaikeampi saada, mikä vaikeuttaa koulutuksiin pääsemistä. Tämän positiivisena puolena voi pitää sitä, että yhä useampi aktiivisesti jakaa koulutuksessa oppimaansa kollegoilleen. Ryhmästä löytyy usein jokunen, joka perustaa blogin, etenkin digitutoreista moni mieltyy blogin ideaan. Kevyempi vaihtoehto on Padlet, minne kerää hyviksi kokemiaan sovelluksia lyhyen kuvauksen kera. Tämä oli tässäkin koulutuksessa yksi vaihtoehtoinen tehtävä.
  • Yksi luokanopettaja kokeili neljäsluokkalaisten lyhytelokuvia, yhdistäen äidinkielen ja kuvataiteen teemoja. Videoeditointia tehtäessä hän totesi, että näin innoissaan eivät varmaan lapset aiemmin hänen äidinkielen tunneilla ole olleet. 
  • Eräs äidinkielen opettaja totesi, että hän koki tehneensä valtavan digiloikan ja hyödyntää nykyisin paljon muutakin kuin kirjasarjojen sähköisiä tehtäviä. Sähköinen arviointi innosti monen muun tavoin häntä. Kun Kahoot on monessa koulussa jo pitkään käytetty työkalu, oli sen käyttöön antoisaa oppia uusia käyttötapoja. Esimerkiksi Blind Kahoot sopii hyvin kielivalintailtaan. Paljon opitaan myös silloin, kun oppijat tekevät kyselyitä toinen toisilleen. Antoisaa oli myös kokeilla muita Kahootin kaltaisia työkaluja, joilla kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Yksi luokka palautteli mieleen näitä eri vaihtoehtoja ja totesi opettajalle Quizlet livestä, että "ai joo, se on se, missä pitää puhua". 
  • Toinen äidinkielen opettaja kokeili oppilaidensa kanssa Quizizz ja Quizlet live -kyselytyökaluja kielioppitehtäviin. Innostus oli valtava ja luokka vaati uusintoja, vaikka oppitunti oli jo päättynyt. Yksi oppilas kysyi: "Ope, onks nää nyt sitten sitä uutta opsia, kun tehdään niin paljon näillä padeillä?"  

Alla muutama suora lainaus palautelomakkeen kysymykseen: Mikä koulutuksessa oli keskeisin oppi sinulle? Mikä edisti sinun oppimistasi?
  • Minulle koulutuksen tärkein anti olivat helppokäyttöiset sovellukset, joihin oppilaan ei erikseen tarvitse kirjautua. Kurssi oli monipuolinen, kaikkia ideoita tai sovelluksia tuskin tulee kokeiltua, esim. Aurasmaa, mutta on mukavaa olla edes tietoinen siitä, mitä kaikkea on olemassa. Oppimistani edisti hyvä, rento ilmapiiri, jossa sai olla omana itsenään. 
  • Paljon on tarjolla kaikkea mahdollista! Pitää vaan uskaltaa heittäytyä mukaan ja rohkeasti kokeilla kaikkea uutta! Oli kiva käydä läpi paljon uusia sovelluksia ja jokainen voi niistä poimia itselleen sopivimmat. Hyvä, että täytyi tehdä paljon itse!
  • Keskeisin oppini on päivittynyt käsitys siitä, millaisia mahdollisuuksia ja käyttöideoita on olemassa ja mihin digimaailma on menossa. Oppimistani edisti nopeatempoisuus, luentomateriaalin löydettävyys (Pepi-blogi), asioihin tutustumiseen varattu aika sekä kouluttajan asiantunteva, yksilöllinen apu ihan kaikissa askarruttavissa kysymyksissä. Tutkimustieto avasi ikkunoita nuorten maailmaan ja ulkomaille. Lähipäivien ajankäytön rytmitys oli hyvä. Oheismateriaali (pahvikortit, intiaaninimet) suhteuttivat uuden oppimiseen liittyvät tuntemukset luontevaksi osaksi prosessia, rohkaisivat oppijoita kohtamaan haasteet omista lähtökohdistaan ja löytämään itsestään aloitteellisuutta.
  • Opin muutaman helpon sovelluksen, joiden avulla voin tuoda vaihtelua oppitunneille.
  • Kuulla tämän hetken tietotekniikkaohjelmista ja itse rohkaistua enemmän käyttämään niitä oppilaiden kanssa. 
  • Tutustuminen mielenkiintoisiin sovelluksiin, joista pikku hiljaa osa tulee arkiseen käyttöön oppilaiden kanssa.

23.5.2017

H5P-työkalut verkkokursseilla

Olen kevään aikana opetellut lisää H5P-työkalujen (HTML5 Package) käyttöä. Niiden avulla voi rakentaa hienoja interaktiivisia tehtäviä ja sisältöjä verkkokursseille ja verkkosivuille. H5P-työkalut ovat saatavissa WordPress-, Drupal- ja Moodle-ympäristöihin. Ne tulee asentaa niihin erikseen eli hankinta on harvoin yksittäisen opettajan päätös ja hankinnasta saattaa aiheutua kuluja.

Diat alla on tarkoitettu lähinnä koulutusteni tukimateriaaliksi ja suomenkieliseksi lähteeksi. Hyviä esimerkkejä ja ohjeita löytyy englanniksi sivulta h5p.org
Itse olen perehtynyt työkaluihin kuopiolaisen Mobie Oy:n WordPressin päälle rakentaman oppimisympäristön kautta. Oppilaitosten OnEdu 2.0- ja yritysten eSmart-ympäristöissä H5P kuuluu aina hintaan, samoin kuin lomaketyökalu ja Mobie Zine julkaisujen tekemiseen.

Hiljattain opastin muutamaa kouluttajaa siitä, miten Mobie eSmartin avulla voi yrityksen verkkokursseja rakentaa. Esillä olivat paitsi H5P-työkalut, myös mm. Visual Composer. Toinen kouluttaja totesikin tapaamisen päätteeksi haltioituneena: "Oonhan mä käyttänyt erilaisia oppimisympäristöjä, mutta nyt iski tämän monipuolisuus. Mä oon hämmästynyt. Ja vähän harmittaa, ettei meillä oppilaitoksessa X ole tämä käytössä."

PS. Jos käytät Mobie OnEdu/eSmartia tai luot Mobie Zine-julkaisuja, hyödynnä tuoreita ohjeita tästä tai ota yhteyttä ja tilaa organisaatiollenne oma koulutus!

3.5.2017

Pintakiltaan tutustumassa

Tavastian koulutuskuntayhtymä tarjoaa ammatillista ja yleissivistävää
 koulutusta sekä vapaan sivistystyön koulutusta ja harrastustoimintaa
Hämeenlinnassa ja viidessä naapurikunnassa.
Teollisen pintakäsittelyn ammatteissa suuntaudutaan metallituote-
maalaukseen, metallisiin pintakäsittelyihin tai puutuotteiden pinta-
käsittelyihin, kerrotaan 
Tavastian sivuilla.
Kiltakoulutoimintaa on useilla muillakin ammattialoilla.
Tusinan verran Digiosalliseksi-hankkeen (FB, verkkosivu) projektiryhmäläisiä viidestä eri oppilaitoksesta teki eilen keväisen reissun Tavastiaan Pintakillan vieraaksi.

Moni teistä lienee kuullut kiltakouluista jo aiemmin ja oppaamme Jari Välkkynen on tätä ammatillisen koulutuksen toimintatapaa - "tai kokoelmaa pedagogisia toimintamalleja" - useissa konferensseissa (ks. esim. bloggaukseni ITK2013) ja lukuisille vierailijoillekin esitellyt. Kiltakoulujen verkkosivulta voi lukea mallista tarkemmin. Tässä nostan valokuvien kera esiin muutamia havaintoja.

Välkkynen aloitti kertomalla kokemuksistaan, mistä Pintakillan idea lähti liikkeelle. Yrittäjänä hän lähti kehittämään työsalin toimintaa samaan suuntaan kuin mitä yrittäjänä edellyttää työntekijöiltä. Ensiksi paikat siivottiin, sitten hankittiin työhaalarit ja pian osaamisessa pidemmälle ehtineet pääsivät ohjaamaan aloittelijoita.

Haalareiden väri kertoo, onko kyse aloittelevista opiskelijoista vai
jo pidemmälle ehtineistä.
Pintakillassa haalareiden väri kertoo jo pikasilmäyksellä opettajille ja ohjaajille, missä aloittelijat työskentelevät ja missä hommissa ovat opinnoissa jo pidemmällä olevat. Myös opettajilla on Pintakillan vaatteissa omat värikoodit.

Haalareiden lisäksi on tehty osaamismerkkejä, joita jaetaan myös metallipinsseinä haalariin kiinnitettäväksi. Nämä ovat yksi tapa luoda perinteitä alalle, missä niitä ei ennestään juuri ole.

95 % tehtävistä pintakäsittelytöistä on asiakastöitä.
Kiltatoiminnassa keskeistä on, että opiskelija tuntee kuuluvansa yhteisöön ja saa onnistumisen kokemuksia ja tuntee olevansa jossakin hyvä. Kaikki opiskelijat eivät peruskoulusta näitä kokemuksia ole saaneet.

Uudet opiskelijat, joista merkittävä osa on "kouluallergisia", otetaankin vastaan toivottamalla heidät tervetulleeksi Pintakiltaan, ei "kouluun". Tavoitteeksi kerrotaan oman paikan löytäminen työelämässä ja siihen Pintakillassa tarjotaan valmennusta.

Kaiken taustalla on vahva pedagoginen ote ja opettamisesta myös keskustellaan työyhteisössä paljon. Opettajayhteisöllä on oppilaitoksen puolesta vahva itsemääräämisoikeus työhönsä, mutta myös tehtäviin hankintoihin.

On eri asia osata maalata vaikka auto kuin osata ohjata henkilöä, joka ei sitä osaa, tekemään sama juttu. Välkkysen kokemuksen mukaan teollisuudesta tulevan henkilön kasvu opettajaksi vie kolmisen vuotta.

Pintakillassa opiskelijoiden Instagram-tilit ovat pitkälti korvanneet blogit kuvien ja videoiden tallentamisen ja reflektion paikkoina. Koulutuksen yhteiset asiat (vrt. oppikirja) löytyvät avoimesta ja CC-lisensoidusta Weeblysta.

Opiskelijat ovat saaneet loistavaa palautetta osaamisestaan viemällä osan
töistään näytille autonäyttelyihin. Kuvassa hiljattain maalattu Corvette.
Tästä linkistä näet sieltä vuoden kolmannen jakson ohjelman ja tehtävät ThingLinkin avulla tehtynä. Symbolit kertovat mitä kunakin päivän tehdään, esimerkiksi sen, mitä tulee tehdä työsalissa tai työpaikalla (mutterin kuva) ja mitä tulee reflektoiden jakaa omaan blogiin tai Instragramiin (kynän kuva). Periaatteena on käyttää mobiililaitteita, jotka ovat itselle tuttuja tai helppoja ottaa käyttöön ja "jotka eivät tuota käyttäjälleen tuskaa".

Työskentely alkoi Corvetten pienoismallista, jonka avulla
harjoiteltiin teknisiä piirustuksia ja mittakaavoja.
Vietimme aamupäivän huoneessa, missä pöydät olivat täynnä pienoismallien osia. Teknisiin piirustuksiin ja mittakaavoihin tutustuminen oli aloitettu Corvetten pienoismalliin tutustumalla. Parin viikon jälkeen, sitä mukaa kun perusteet alkoivat erilaisten tehtävien kautta olla hallussa, opiskelijat saivat liiman ja pääsivät kokoamaan pienoismallinsa.