22.1.2017

BETT2017 - suomalaisten matkaraportit

Katso myös vuoden 2022 matkaraporttien koonti.

Maailman suurin oppimisteknologiatapahtuma on Lontoon BETT-messut. Tammikuisin järjestettävään tapahtumaan kuuluu laaja näyttelyalue, kymmeniä rinnakkaisia esityksiä, seminaareja ja muita oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita. Osallistujia on vuosittain noin 35 000 yli 120 maasta (ks. osallistujaprofiilit). Suomalaisia osallistuu vuosittain 400-500, tänä vuonna huhujen mukaan muutama sata enemmän. Messukävijöistä lähes 150 oli Ilona IT Oy.n ryhmämatkalaisia.

Merkkaa kalenteriin ensi vuoden päivät 24.-27.1.2018: osallistua kannattaa paikanpäällä tai edes somen kautta. Tapahtuma on samaan aikaan Educan kanssa. Avoimia ryhmämatkoja järjestävät ainakin Ilona IT Oy (matkainfo) ja iTronic (lataa ohjelma).

Linkkaa tämä koonti myös omaan matkakertomukseesi. Lyhytosoite on http://bit.ly/finnbett2017



BETT sosiaalisessa mediassa 




Suomalaisten matkakertomukset, sometarinat, videot ja jutut mediassa BETT-messuilta ja sen oheistapahtumista


21.1.2017

Kahoot Jumble ja muuta uutta kivaa

Uudessa Kahoot Jumblessa vastaukset
raahataan oikeaan järjestykseen.
Sähköinen arviointi on ollut viime vuosina Suomessa keskeinen kehittämisen kohde. Olen monen muun tavoin vetänyt aiheesta lukuisia koulutuksia, viimeksi tällä viikolla Turun yliopiston Scholae Futurum -hankkeelle. Webinaaria valmistellessani minun piti päivittää vain Googlen ja Microsoftin kyselytyökalut, mutta kävi kuin remontissa usein: korjattavaa löytyi paljon suunnitelua enemmän.

Alle upottamani diasarja on tehty alunperin PAOK-hankkeelle helmikuussa 2014 ja olen sen jälkeen päivittänyt sitä arviolta 10-20 kertaa vuodessa. Pienestä diasarjasta on kasvanut mammutti. Se on enemmänkin koonti somen maksuttomista koe- ja kyselytyökaluista kuin mikään kerralla katsottava kokonaisuus. Tämä on ylivoimaisesti katsotuin diasarjani ja se ylitti hiljattain huikean 100 000 katsojan rajan.

Sähköisten koetyökalujen uudistuksia

  • Kahootin ryhmissä pelattava testi on saavuttanut suosiota ja vuodenvaihteessa tarjolle tuli uutena loistava kuvan Jumble-peli. Siinä oikean valinnan sijaan laitetaan neljä vastausta oikeaan järjestykseen. Tätä voi hyödyntää esimerkiksi lauserakenteissa, matemaattisissa lausekkeissa ja kronologisissa tapahtumissa eri oppiaineissa. Kahootit on mahdollista jakaa linkillä, josta pääsee pelaamaan ilman kirjautumista. Tämä on varmaankin tarkoitettu opettajien keskinäiseen jakamiseen, mutta sen avulla voi myös opiskelija tehdä Kahootiin vaikka kotoa käsin, jos avaa kysymykset läppärillä ja vastaa kännykällä. Sitä voit kokeilla tällä Katja Kultarannan Kahootilla lukion fysiikasta
  • Quizizz on saanut monta pientä parannusta, kuten että kuva ei enää tule kysymyksen päälle, kiusallaan viereisestä luokasta kisaan liittyvät voi heittää pois, omista kyselyistä voi luoda kokoelmia ja vastauslomakkeet voi nimetä ryhmän mukaan. Tästä linkistä voit 29.1.2017 asti vastata lukion terveystiedon testiin koodilla 262888 tai sunnuntai-iltaan asti koodilla 603214 testiin suomalaisnuorista (13-29 v.) somessa.
  • Quizlet Live on kovasti tykätty ja ryhmissä pelattava tietovisa. Siinä usein sanastoon pohjautuva kysymys on yhteinen, mutta oikea vastaus löytyy vain yhdeltä ryhmän jäseneltä eli ennen vastaamista ryhmän täytyy keskustella vaihtoehdoista. Ideana on myös opettaa arvostamaan toisten osaamista. 
  • Nearpodin maksuton versio toimii enää samanaikaisessa luokkatyöskentelyssä. Jotta tehtävän voisi antaa kotitehtäväksi, täytyy nykysin tilata maksullinen versio. Tosin itselläni se vanhana käyttänä vielä näyttää toimivan, vaikkei pitäisi.
  • Google Formsissa uusinta on mahdollisuus tarjota välitön palaute vastaajille. Itse lomakkeella se ei onnistu yhtä monipuolisesti kuin esimerkiksi Flubaroo-lisäosalla, mutta on silti tervetulllut uudistus. Monivalintojen vaihtoehdoksi saa myös kuvia. Vastaa kyselyyn ja tutustu samalla eri kysymystyyppeihin.
  • Office 365:n Form-työkalulla voi tehdä entistä parempia lomakkeita. joista oppijat saavat tiettyjen kysymystyyppien kohdalla haluttaessa välittömän palautteen. Ei nyt enää kovin uusi ominaisuus, mutta hyvä lisä, vaikkei Googlen kyselylomakkeelle pärjääkään. Kokeile tästä kyselyyn vastaamista.
Tämän blogin sähköisten kokeiden sivuilta löydät linkkejä muihinkin kyselyihin ja testeihin. Niihin vastaamalla näet, millaisia kysymys- ja tehtävätyyppejä ne mahdollistavat. Ohjeeni löytyvät diasarjasta.


20.1.2017

Tieteen päivien makaroni-gallup

Tampereella vietettiin tänään Tieteen päivien koululais- ja opiskelijapäivää ja huomenna Tampere-talon ovet ovat avoinna suurelle yleisölle. TAMKin Digiosalliseksi-hanke oli paikalla vain tänään. Ständillämme oli makaronigallup, jonka tulokset näet alla olevasta kuvasta: Opettajat vastasivat kysymykseen parhaista sähköisistä yhteydenpitovälineistä opetukseen liittyen tummilla ja nuoret (pääosin ysiluokkalaisia, lukiolaisia ja teekkareita) vaaleilla makaroneilla.

Eniten vastauksia saivat oppilashallintajärjestelmät Wilma ja Helmi ja toisena oli sosiaalinen media. Toki vastaus ei aina ole näin yksiselitteinen. Mieluisin väline ei välttämättä toimikaan oman ryhmän kanssa parhaiten ja toisaalta väline valitaan osittain tilanteen mukaan.

Ständillä kerroimme myös suomalaisnuorista (13-29 v.) somessa ja teimme siitä myös pienen kyselyn, joka oli avoinna sunnuntai-iltaan asti (quizizz.com/join). Kyselystä saa välittömän palautteen ja tuon tähän vielä maanantaina vastauksista lyhyen kommentin. Kysely perustuu Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2016) -selvitykseen, jonka ovat tehneet ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut (CC BY-NC-ND).

Kommentti em. kyselyn vastauksista (lisätty 23.1.17)
Kyselyyn vastasi 34 henkeä. Helpoin oli esittelyständinkin materiaaleista löytyvä vastaus (23 oikeaa vastausta): suomalaisnuorten suosituin somen työkalu on WhatsApp. Toiseksi parhaiten tiedettiin, että nuoret luottavat lähteenä eniten sivustoon yle.fi. Vaikein oli kysymys kiusaamisesta. Vain kolme vastaajaa tiesi tai arvasi oikein, että jonkinasteista kiusaamista somessa on kokenut 15 % nuorista. Suurin osa arveli sen olevan paljon yleisempää. Kysely oli tehty melko vaikeaksi ja herättämään keskustelua. Kaikkiaan oikeita vastauksia oli ihan muutama vähemmän kuin vääriä.

Em. selvitystä somen käytöstä voin suositelle opettajille tutustuttavaksi. Osaatko esimerkiksi arvata, mitkä ovat tärkeimmät tekijät, kun nuoret valitsevat uusia sosiaalisen median palveluita käyttöönsä? Ne ovat toimivuus mobiilisti, helppokäyttöisyys ja se, että kaveritkin ovat siellä.



Digiosalliseksi-hanke


ESR-hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa ja kehittää digitaalisia ja innovatiivisia ohjausmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien alle 30-vuotiaiden nuorten perusopetuksen jälkeiseen koultutukseen ja työpatoimintaan. Hanke on TAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun ja osatoteuttajina ovat Silta-Valmennusyhdistys ry, Kiipulasäätiö, Tredu ja VAAO. (Facebook ja verkkosivut

9.1.2017

Työvuosi 2016

Kokosin jälleen yhteen muutamia näkökulmia kuluneesta työvuodesta. Opetusalan täydennyskouluttajan näkökulmasta suurin muutos, trendi, joka on ollut näkyvissä jo useita vuosia, on koulutusten lyhentyminen ja webinaarien määrän raju lisääntyminen. Kymmenen vuotta sitten lähes kaikki järjestämäni täydennyskoulutukset kestivät kuusi päivää. Kuluneena vuonna pisin koulutukseni oli neljä päivää ja kahdesti vedin kolmen päivän ja kolmen webinaarin koulutuksen. Näiden lisäksi kokonaisia koulutuspäiviä oli vain yhdeksän. Kun mukaan lasketaan webinaarit, vain vajaa neljännes järjestämistäni koulutuksista kesti vähintään yhden kokonaisen päivän.

Osallistuin alkuvuodesta Hanna Teräksen väitöstilaisuuteen, missä hän totesi, että parasta täydennyskoulutusta on pitkäkestoinen, yhteisöllinen ja omaan työhön sidottu täydennyskoulutus. Syvällinen ajattelun muutos ei onnistu muutaman tunnin koulutuksilla, joissa pääpaino on usein motivoinnissa ja uusien työkalujen opettamisessa. OPH:n opetustoimen henkilöstökoulutushaku on jälleen käynnissä. Useana vuonna OPH on ilmoittanut haluavansa rahoittaa pidempikestoista täydennyskoulutusta. Koulutuksen järjestäjät tietävät, että sellaiseen ei saada osallistujia, kun säästötoimet on monessa oppilaitoksessa viety äärimmilleen. Siksi niitä ei juuri tarjota, OPH-rahoituksella tai muutoinkaan.

Webinaareja pidin tänä vuonna kaikkiaan 45, vain kaksi vähemmän, kuin mitä lähiopetuskertoja oli. Edellisvuonna pidin 24 webinaaria ja sitä edeltävinä vuosina kahdeksan ja noin viisi. Se on suunta, minne täydennyskoulutus on menossa. Webinaarit ovat parhaimmillaan erinomaisia ja osallistun niihin usein itsekin. Ne ovat erilaisista ryhmätyö- ja vuorovaikutusmahdollisuuksista huolimatta usein varsin opettajajohtoisia ja mahdollisuudet yksilölliseen ohjaamiseen vähäisiä. Opetuksen digiteemoja käsiteltäessä ne toimivat minusta parhaiten jo kohtuullisen hyvin digin hallitsevien kanssa. Siinä vaiheessa, kun motivaatio on vielä hakusessa ja peruskäyttökin vielä epävarmaa, toimii lähiopetus usein paremmin.

Täydennyskouluttajan työt eivät jakaudu kovin tasaisesti pitkin vuotta. Kuluneena vuonna kiireiseimpiä olivat marras- ja syyskuu ja hiljaisimpia kahta kesäkuukautta lukuunottamatta helmi- ja maaliskuu. Monelle jouduin syksyllä myymään ei-oota, varsinkin laajempien töiden suhteen, kun kalenteriin ei vain enää lisää töitä mahtunut. Koulutan ympäri Suomea ja kahta Lapin reissua lukuunottamatta lähiopetuskerrat olivat korkeintaan kolmen tunnin matkan päässä Tampereelta, mikä on vain 40 km Suomen väestöllisestä keskipisteestä,

Koulutukseni oli suunnattu useimmiten opettajille (yliopisto, amk, ammatillinen, lukio, perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), mutta muutaman koulutuksen vedin myös yliopisto- ja lukio-opiskelijoille. Eniten tein töitä Tampereen ammattikorkeakoululle, toiseksi eniten Tampereen kaupungille. Molempien työt jakautuivat useiden eri hankkeiden tai yksiköiden töihin. Koulutin myös yritysten kouluttajia, HR-toimijoita sekä julkishallinnon ja yhdistysten ja järjestöjen toimijoita. Suurin osa yritysten koulutuksista liittyi Mobie Oy:n OnEdu/eSmart-oppimisympäristöön.

Koulutusten teemoista edelleen kysytyimpiä olivat tvt/some/mobiili opetuksessa esim. tietyn kouluasteen tai oppiaineen näkökulmasta. Etenkin kielten opettajien työpajoja oli syksyllä useita. Sähköisen arvioinnin työkalujen hyödyntäminen on ollut pinnalla pitkään ja niihin liittyvä diasarjani olikin ylivoimaiseti katsotuin. Teemaan liittyvät linkit ja diat olen koonnut sähköisten kokeiden sivulle. Lisättyä todellisuutta hyödyntävää mobiilirataa vedin monta kertaa ja kysyttyjä olivat myös digitarinatyöpajat, joissa tehtiin erilaisia videoita, kuvatarinoita ja digijulkaisuja.

Keväällä kirjoitin TTY:lle oppaan Aktivoi luentosi ja HAMKin julkaisusarjaan artikkelin Miksi jakaa avoimesti? Tieke ry:n Tiedosta-lehden juttuni oli otsikoitu Kouluttaja antaa hyvän kiertää ilmaiseksi ja ITK-esitykseen liittyen kirjoitin vierasbloggauksen TAT:n Opettimen blogiin: Miten digiopettajia kasvaa? Myös tähän omaan blogiin kirjoitin aktiivisesti. Viidestä luetuimmasta bloggauksestani neljä oli kuluneelta vuodelta: Pokémon GO - kokemuksia pelaamisesta (olen tasolla 22 ja pelaan edelleen),  Pokémon GO ja opetusPowerPoint-tehtaalla ylitöissä ja Meri-Lapin opettajien koulutuspäivä. Bloggasin myös puutarhaharrastuksestani sekä useisiin ei-julkisiin koulutusten blogeihin.

Uuden oppimisen näkökulmasta merkittävin väline on ollut Facebook ja sitä kautta löytyneet ideat, esimerkit ja lähteet sekä itsenäinen opiskelu koulutusteemoihin liittyen. Pedagogisten opintojen antina oli perehtyminen erityisopetuksen maailmaan. Konferensseista tärkeimmät olivat keväinen ITK Hämeenlinnassa ja BETT-opetusteknologiamessut Lontoossa, jota kuluneena vuonna seurasin vain somen kautta, mutta parin viikon kuluttua neljättä kertaa paikanpäällä.

Päätyöni on edelleen freelancerina kouluttaminen ja viihdyn siinä pestissä hyvin. Sen ohella aloitin elokuussa sivutoimisena tuntiopettajana TAMKissa ammatillisen opettajakorkeakoulun hankkeissa, joista Digiosalliseksi jatkuu edelleen sekä marraskuussa Turun yliopistolla Scholae Futurum -hankkeessa. Se tarjoaa vielä kevään ajan OPH-rahoitteista koulutusta lukio-opettajille. Niistä voit lukea blogini Tervetuloa-sivullta, jonne kokoan tulevia koulutuksiani.

Tämä kuva työvuodestani on tehty Adobe Spark Post -sovelluksella, joka on saatavilla App Storesta, mutta toimii pc-koneilla myös selaimella. Laskin vuoden töihini kaikki työni, en vain palkkatyötä. Keväällä aikaa vei etenkin opetusharjoittelu, joka käytännössä oli samaa työtä jota muutenkin teen, mutta sisältöinä itselleni uusia, opettelua vaativia näkökulmia.

1.1.2017

Kouluttaja antaa hyvän kiertää ilmaiseksi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry julkaisee kahdesti vuodessa Tiedosta-tiedotuslehteä. Minulta pyydetiin sen numeroon 2/2016 juttua avoimesta jakamisesta ja siitä, mikä sen merkitys on itselleni kouluttajana. Osa lehden jutuista on luettavissa sähköisesti, mutta omani ei, joten kopioin lokakuisen kirjoitukseni alle. Perusteellisemmin olen aiheesta kirjoittanut HAMKin Unlimited-julkaisusarjan artikkelissa Miksi jakaa avoimesti?