13.4.2017

Onnistumisen elämyksiä Kangasalan opettajille

Kangasalan Open päivitys 6 –koulutuksessa osallistujia oli perusasteelta ja varhaisopetuksesta. Teemana oli AV-tuotanto ja sähköisenä ympäristönä Office 365. Koulutuksen aikana harjoiteltiin runsaasti iPadeilla ja läppäreillä toimivia AV-sovelluksia (ks. ohjedioja) ja ideoitiin niiden hyödyntämistä ryhmien kanssa. Jokainen osallistuja teki oman kehittämistehtävän joko itse uusia sovelluksia opetellen tai niitä jo lasten kanssa kokeillen. Jälkimmäisenä päivänä kehittämistehtävät esiteltiin ryhmälle.

Päivi Poran Storybird-sovelluksella tekemän kirjan kansi.
Kuva on valittu sovelluksesta ja taiteilijana on Edelawit.
Oli jälleen hienoa nähdä, miten monipuolisesti eri sovelluksia oli käytetty: Moni innostui videoista, joita oli tehty viidellä eri sovelluksella, osa innostui animaatioista ja sähköisiä julkaisujakin tehtiin monenlaisia.

Kehittämistehtävien ideana oli kokeilla jotain itselle uutta. Kun joukossa oli myös AV-tuotannon perusteet jo hyvin hallitsevia, näimme esittelyitä myös mm. yhden ainetiimin yhteisten materiaalien järjestämistä OneNoteen sekä 360-videon editoimisesta.

Päiväkotiin ja nuorimmille oppilaille yksi hyvä työkalu sähköisten tarinoiden kertomiseen on Storybird. Sen idea on, että valitaan sovelluksesta tietyn taiteilijan kuvat ja kirjoitetaan satu kuvien inspiroimana. Tässä esimerkkinä oheisen kuvan Päivi Poran satu Kaarlo konsertoi.

Yksi osallistujista oli tehnyt videon, missä hän esitteli koulun valmistautumista Suomen 100-vuotisjuhlaan. Kuvissa näkyi pääosin lasten piirustuksia ja askarteluita ja taustalla oli lasten ajatuksia Suomesta. Elina Suoranta puolestaan esitteli Adobe Spark Videolla ensimmäisestä kokemustaan eTwinningistä.

Myös monipuolinen iMovie ja yksinkertaisempi Puppet Edu sopivat kronologisesti etenevään tarinaan, jota voi haluamallaan tavalla editoida. Magisto puolestaan sopii videoihin, mihin halutaan vain valita tietyt kuvat ja/tai videot, musiikki ja tehosteiden tyyli, mutta annetaan editointi sovelluksen tehtäväksi. Tällainen yksinkertainen työskentelytapa sopii vaikka tilanteisiin, missä halutaan koostaa kuvia ja videoita eskariryhmän päivästä.

Eräs eskarityttö oli kuvannut omasta päivästään tärkeitä asioita ja työstänyt siitä esityksen Explain everything –sovelluksella. Jo tarinan edetessä huomasi, miten hän vähitellen rohkaistui kokemustensa kertomisessa. Toiselle videolle opettaja oli kerännyt lapsilta kommentteja siitä, mikä eskarissa on parasta ja mikä tylsintä. Ohjevideoitakin tehtiin useita, mm. ompelukoneen langoituksesta ja pipon askartelusta.

Kaksi yläkoulun opettajaa oli tehnyt videon Minna Canthista ”malliksi ja rohkaisuksi oppilailleen”, jotta myös he valitsisivat videon kirjailijaesitystensä esittämismuodoksi. Itse video oli tehty iMoviella, mutta lopussa oli hieno I Can Animate –sovelluksella tehty kokoava ajatuskartta Canthin elämästä.

Lausahdus ”Onnistumisen elämyksiä myös opettajille”, oli yksi saamistamme palautteista. Moni osallistuja hämmästyi siitä, miten hienoja tuotoksia he saivat aikaan näinkin pienessä ajassa. Seuraavaksi näitä onnistumisen elämyksiä on tarjolla heidän oppilailleen ja eskarilaisilleen.

Matleena Laakso ja Jarmo Tanskanen

-  -  -
Kirjoitus on julkaistu alunperin Open päivitys -blogissa, mistä löydät tarinoita eri koulutuskerroilta jo vuodesta 2011 alkaen. Open päivitykset ovat OPH-rahoitteisia koulutuksia ja toteuttajina ovat
Suomen eOppimiskeskuksen päättävistä yhteisöjäsenistä muodostetut konsortiot. Yllä kuvatun koulutuksen järjesti Valopi Oy

11.4.2017

Footprints across Europe

Akaan lukio on mukana Erasmus KA2 -hankkeessa Footprints across Europe. Sen puitteissa opettajat ja opiskelijat Suomesta, Puolasta, Englannista, Ranskasta ja Turkista tapaavat toisiaan vieraillen vuorotellen toistensa luona. Akaan seudun YouTube-kanavalta löytyy mm, suomalaisten pohdintaa kulttuurieroista. Minä pääsin mukaan Akaan tapaamiseen pariksi päiväksi vetämään digipajaa sen valinneille opettajille.

Yhteiskuvassa turkkilaisen tiimin kanssa
Alla vähän itselleni muistiin ja etenkin teille muille Suomen koulujärjestelmää esitteleville jakoon muutamia ideoita ja materiaaleja. Tärkeimpiä linkkejä vein myös tähän Padletiin, johon osallistujienkin oli tarkoitus kirjoittaa muistiinpanoja. Jaoin Padletin remake-oikeuksin eli voit kopioida sen itsellesi ja muokata siitä oman version tai sittten täydentää tuota Padletia.

Materiaalia Suomen koulujen esittelyyn


Oletin löytäväni OKM:n tai OPH:n sivulta ja SlideSharestakin helposti useita CC-lisensoituja diasarjoja (pdf-esitteiden tai verkkosivujen sijaan), joista muokkaisin oman versioni. En kovin usein kouluta englanniksi, joten aiempia omia dioja (ks. In English -sivun alaosa) piti runsaasti muokata tätä varten.

Facebook tuli tässäkin avuksi ja sain etenkin Anne Ronkaalta runsaasti hyviä linkkejä, jotka löydät alle upotetun kysymykseni kommenteista. Nostan tässä esiin erityisesti Tarmo Toikkasen helmikuussa luoman Facebook-ryhmän: Finnish primary education and schools (Ask us anything) ja Virpi Britschgin YTL:n ylioppilastutkinnon esittelyn (pdf-muodossa ilman CC-lisenssiä 2015). Myös Sanna Ruhalahden yhdestä diasarjasta (2014) nappasin esitykseeni listauksen koulujärjestelmämme ominaisuuksista.



Akaasta menin suoraan ITK-konferenssiin, missä toiveet OPH:lle tulivat erään sen edustajan kautta puheeksi ja ehdotukseni CC-lisenssillä jaetuista koulujärjestelmää esittelevistä dioista otettiin hyvin vastaan. Niistä olisi eniten hyötyä, jos ne jaettaisiin powerpoint-muodossa ja CC-lisenssillä - joko oppimateriaalien epävirallisella lisenssisuosituksella CC BY-SA jaettuna, tai sitten vielä vapaammin CC BY-lisenssillä, mikä on julkishallinnon virallinen lisenssisuositus. Näin kenen tahansa olisi helppo hyödyntää diasarjaa ja muokata sitä juuri kyseisen kohderyhmän ja vierailun tai esityksen muun sisällön mukaan.

Ateneumista virtuaalilaseihin


Aloitimme ensimmäisen päivän Ateneumin kuvakorteilla niin että kukin kertoi valitsemansa kuvan avulla jotain itsestään, kotimaastaan tai koulustaan. Samalla suomalaiset taideteokset saivat uusia tulkintoja. Monen oli helppo samaistua lapsuusmuistoissaan Albert Edelfeltin Leikkiviin poikiin rannalla ja eräs italialainen valitsi saman taiteilijan Lapsen ruumissaaton kertoessaan meren yli saapuvista pakolaisista.

Digipajan aluksi tutustuimme Suomen koulujärjestelmään, sillä Pisan ihmemaa kiinnosti osallistujia kovasti. Alla olevat diat olivat taustalla ja etenimme aktiivisesti keskustellen ja eri maiden käytäntöjä verraillen. Kyseisistä maista selvästi eniten hajontaa lähes joka asiassa tuntuu olevan Englannissa, missä on kovin erilaisia kouluja.

Minulta kyseltiin paljon ihan suomalaisoppilaan arjesta ja niinpä toin jälkimmäiseen päivään kolmas- ja ysiluokkalaisen lukujärjestyksen ja muutenkin vähän täydensin diasarjaa esiin nousseiden kysymysten näkökulmasta. Osa diosta jäi vain taustamateriaaliksi, mutta niistä sitten löytyvät sovellukset, joita yhdessä kokeilimme. Virtuaalilasit eivät edellyttäneet kielitaitoa ja lisätyn todellisuuden sovelluksetkin avasivat digin mahdollisuuksia muutamille puhetta paremmin. Jaan diat teille parastettavaksi, niin sisältöjen kuin kielenkin suhteen ja mielelläni otan alle kommentteina ensi kertaa varten linkkejä hyvistä lähteistä. Mukana on paljon suoria lainauksia käyttämistäni ja hienosti käännetyistä lähteistä, joten kannattaa ensisijassa viitata alkuperäisiin lähteisiin,

Käynnissä Kahoot Jumble Euroopan maiden sijainnista.
Kisassa maat piti laittaa oikeaan järjestykseen:
idästä länteen tai pohjoisesta etelään tai suuruusjärjestykseen.
Suuri osa opetuksen digityökaluista on englanninkielisiä, joten niiden opettaminen onnistui kielen puolesta hyvin. Suurimmalla osalle monet Suomessa yleiset opetuksen sovellukset olivat vieraita.

Aloitimme parhaisiin työkaluihin perehtymisen selvittämällä, mitkä tämän ryhmän kokemuksen mukaan ovat parhaat sähköiset palvelut (alla dia nro 21). YouTube nousi ykköseksi ja turkkilaisten EBA-verkosto kakkoseksi. EBA (Educational Information Network) on ministeriön ylläpitämä kaikille opettajille ja oppijoille tarkoitettu sosiaalinen verkosto. Se tarjoaa tukea opettajille ja välittää monipuolisesti erilaista sähköistä materiaalia.

Oletan tällä viikolla sähköisiä kyselytyökalujaa kokeiltavan monessa koulussa ensi kertaa ja nehän sopivat hyvin Suomen tuliaisiksi, kun NMC:n opetusteknologiaraporteissakin sähköinen arviointi nousee esiin nimenomaa Pohjoismaisena trendinä. 

3.4.2017

ITK ja digiosallisuus

Kuvassa on tämän vuoden ITK-juliste. Teemana on "ITK tuulettaa
- sata lasissa", jota tapahtuman sivulla kuvataan seuraavasti:
"On aika tuulettaa. Kun avaa ikkunan sisään  tulvii raikasta ilmaa.
Samoin käy aivoille, kun  suhtautuu avoimesti muutokseen ja uusiin
ilmiöihin. Digiaika haastaa meidät kaikki. On opittava uutta ja
mietittävä, mitkä uusista asioista ovat iloksi minulle ja hyödyksi
oppilailleni. On opiskeltava ja hankittava uusia tietoa ja taitoja,
jotta voi perustellusti pohtia erilaisia vaihtoehtoja
oppimisen ja opetuksen  tukemiseksi."
Loppuviikosta järjestetään jälleen ITK, joka on monelle meistä digipedagogeista tärkein vuosittainen ammatillinen tapahtuma. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestetään joka kevät Hämeenlinnan Aulangolla.

Työskentelen muutaman päivän kuussa asiantuntijana TAMKin koordinoimassa Digiosalliseksi-hankkeessa ja perjantaina 7.4. klo 12:00-12:15 pidän hankkeen projektipäällikkö Minna Seppälän kanssa siihen liittyvän Chat&foto -esityksen. Otsikkomme on Erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuuden tukeminen (ks. esityksen kuvaus ITK:n sivulta ja diat alta).

Kaikki Chat&foto-esitykset pidetään tilassa 25, minne pääsee laskeutumalla portaat alas hotellin aulan rappusista, sinne yökerhon suuntaan. Esityksia siellä on torstaina klo 12.00-16.00 ja perjantaina klo 9.45-12.30 aina 15 min. välein niin, että esitysten jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja keskusteluille. Ohjelmasta näet tarkemman aikataulun ja esityksten kuvaukset.

Twitter on ITK:ssa tärkeässä roolissa, joten tervetuloa myös tviittaamaan!


29.3.2017

Jakamista freelancerina ja hanketyössä #jaa jotain

Tällä viikolla 27.-31.3. vietetään Suomessa viidettä kertaa Jaa jotain -viikkoa Open Education Weekin hengessä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni jakaa avoimesti verkossa jotain oppisisältöjään Creative Commons -lisensoituna.

Jaa jotain-blogista bit.ly/jaajotain2017 löytyvät kootusti somekanavat ja ohjeet jakamiseen. Siellä kerrotaan myös teemaviikon viidestä webinaarista. Alla minun tämän illan webinaarin tallenne ja diat. Teemaviikon muut webinaaritallenteet löydät tältä Suomen eOppimiskeskus ry:n YouTuben soittolistalta.

Teemaviikko näkyy somessa ja löytyy mm. Facebookista (teemaviikko 2017 & Jaa jotain-ryhmä) ja Twitteristä tunnuksella #jaajotain. Vuodesta 2014 teemaviikolla jaettuja materiaaleja on kerätty omalle Scoop.it-sivulle.
Nyyttärit ovat jakamista perinteisimmillään.
Kuva on entisen työyhteisömme "exVarikkolaisten"
teemajuhlista viime viikolta.

En tähän hätään keksi mitään uutta juuri nyt teemaviikolla jaettavaksi. 2012 aloitin koulutusdiojen systemaattisen jakamisen Slideshare-palveluun CC-lisenssillä ja 2014 Jaa jotain -viikolla lisäsin tähän blogiini CC-lisenssin. Avoimesta jakamisesta on tullut minulle osa normaalia arkea. Aloitin sen työkennellessäni maakunnallisessa ESR-hankkeessa enkä ole nähnyt mitään syytä luopua siitä myöskään freelancer-kouluttajana.

Keskeisimmät jakamisen paikkani tällä hetkellä ovat

Ja nostanpa tähän vielä pari muuta vinkkiä



22.3.2017

Erityistä tukea tarvitsevan kohtaaminen verkossa


Iltapäivän Digiosalliseksi-hankkeen (ks. Facebook) viidennen workshopin teemana oli verkossa tapahtuva kohtaaminen ja ohjaaminen, etenkin erityistä tukea tarvitsevien näkökulmasta. Tapahtuma järjestettiin samanaikaisesti Tampereella ja Virroilla niin, että alustuksia tuli Adobe Connectin avulla molemmista paikoista. Kun TAMKissa luokan katossa roikkui mikkejä ja seinään oli teipattu kamera, onnistui reaaliaikainen keskustelukin varsin hyvin.

Alla ovat sekä diat että tapahtuman Padlet-seinä. Olet tervetullut täydentämään sitä vielä workshopin jälkeenkin. Niin itsekin tein, sillä workshopissa etenimme enemmän keskustellen kuin kirjoittaen.

Itse ajattelen Padletia digitaalisena fläppitauluna. Se toimii niin yksittäisen oppijan kuin ryhmänkin kommenttien, linkkien ja vaikka kuvien koontipaikkana. Sitä voi käyttää myös materiaalien kokoamisen ja nykyisin myös vuorovaikutusympäristönä, jos sallii viestien kommentoinnin. Padlet toimii myös yksinkertaisena blogityylisenä palveluna, kun tarvitaan työssäoppimispäiväkirjaa. Tällöin kannattaa valita asetuksista viestit aikajärjestykseen virraksi ja määritellä, kuka sisältöjä voi lukea ja kuka kommentoida.

Padlet lienee yksi suomalaisoppilaitosten suosistuimista sovelluksista. Voit kokeilla sitä alla osallistumalla workshopin keskusteluun, mikä onnistuu kirjatumatta. Jos haluat luoda omia Padletteja, täytyy sinun kirjautua. Sovellus on helppo ja kieleksi voi vaihtaa suomen. Verkosta löydät myös tekemäni ohjediat sekä esimerkkeinä julkiset Padlettini.





Padletiin tuot helposti myös oman kuvakkeen otsikon viereen (esim. alla osa hankelogosta) sekä oman taustakuvan, jonka kannattaa olla vektorikuva. Niitä voit etsiä mm. 
Pixabaysta, joka jakaa kuvat CC0-linsessillä eli niitä saa käyttää jopa tekijää/kuvaajaa ja lähdettä mainitsematta.


Tehty Padletilla

10.3.2017

Henkilöstön osaamisen kehittäminen lontoolaisessa alakoulussa

Tämä kirjoitus on jatkoa bloggaukselleni Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa. Pääsin BETT-messujen yhteydessä tustutumaan Woodberry Down Primary Schooliin IlonaIT Oy:n tarjoamalla kouluvierailulla. Edellisessä kirjoituksessa kerroin mm. havainnoistani oppitunneilla, alla keskityn henkilöstön osaamisen kehittämiseeen ja etenkin siihen, millaisia taitoja iPadien kanssa toimittaessa korostetaan.

Edellinen bloggaukseni herätti keskustelua lähinnä iPad opetuksessa -Facebook-ryhmässä, missä jaettiin laajemminkin kokemuksia brittikouluista: Erot niiden välillä ovat todella suuria: toisilla on omat tenniskentät ja uimahallit, toisilla pulaa jopa kynistä. Koulujen ja opettajien tarkka arviointi koetaan usein ahdistavaksi ja oppimistuloksia voidaan pitää suoraan opettajan ansiona tai syynä, mikä näkyy myös palkassa.

Pic Collage -sovelluksella tehty kuvakollaasi
Woodberryssä ottamistani kuvista.
Hämähäkin jaloissa oli kysymyksiä kahdeksasta
tavoitellusta ominaisuudesta: tiedonhalu, sinnikkyys
,sopeutuvaisuus, ajattelevaisuus, kunnioitus.
m
oraali, kommunikaatio ja yhteistyö.
Woodberry ei tavallinen brittikoulu, jos sellaisia onkaan. Se on köyhän alueen alakoulu, joka on onnistunut nousemaan oppimistuloksiltaan erinomaisten koulujen luokkaan. Koulussa on muutaman vuoden ajan käytetty aktiivisesti iPadeja ja se on nykyisin sertifioitu Apple Distinguished School. Tämän edellytyksiä ovat laitteet kaikille ja henkilöstön vahva osaaminen Applen sovellusten hyödyntämisessä sekä oppimisen dokumentoitu kehittäminen niiden avulla.

Koulu toimii myös Applen paikallisena koulutuskeskuksena ja tarjoaa muille oppilaitoksille maksullista koulutusta mm. iPadien käytöstä, arvioinnista ja erityispedagogiikasta. Koulu houkuttelee niin opettajaharjoittelijoita kuin kansainvälisiä vierailijaryhmiäkin. Me näimme hyvän esimerkin siitä, miten Applen tuotteiden ja sovellusten avulla oppimista tuetaan. Viimeksi helmikuussa koulussa vieraili Applen toimitusjohtaja Tim Cook (ks. ITV:n uutinen).

Koulu kuuluu lähialueen neljän koulun New Wave Federation -verkostoon. Woodberryssa opettajien ja muun henkilöstön täydennyskoulutus on rehtorin ja neljän apulaisrehtorin vastuulla. Merkittävän apuna on myös rehtorin oikea käsi, Apple Distinguished Educator -pätevyyden suorittanut opettaja. Hän kertoi, että verkoston kouluissa tärkeää on henkilöstön taitojen audiointi, sillä sen avulla arvioidaan heidän kompetenssia. Oleellista on myös jatkuva ammatillinen kehittyminen, jota tuetaan työpajoilla, valmennuksella ja työstä saatavalla palautteella. Ulkopuolisissa koulutuksissa opettajat eivät käy, mutta ainakin rehtori muutaman kollegan kanssa osallistui BETT-messuille. Koulussa täydennyskouluttautumiseen käytetään viisi päivää kouluajan ulkopuolella, yleensä juuri ennen tai jälkeen lomia sekä viikottain yksi ilta.

Koulun käytävät ja luokkien seinät olivat täynnä hienoja julisteita, kuten brittikouluissa näyttää olevan tapana. En malttanut olla kysymättä, onko koululla oma graafikko tai askartelija, joka näitä tekee. Mutta ei - opettajat tekevät näitä avustajiensa kanssa iltapäivisin, kun kun oppilaat ovat jo lähteneet kotiin.


 Ydintaitoihin kuuluvat sähköposti ja iPadien hallinta luokassa


Koulussa on määritelty henkilöstön taidot kolmeen tasoon, mikä näkyy alla olevasta kuvasta. Ensin aloitetaan neljästä ydintaidosta: sähköpostin lisäksi jokaisen tulee hallita AirDrop, AirPlay ja Oppitunti-sovellus, jotka kaikki liittyvät iPadien ja niiden sisällön hallintaan ja näytön jakamiseen.

AirPlayn avulla voidaan langattomasti striimata sisältöä esimerkiksi Apple TV:n kautta esitettäväksi ja Oppitunti-sovelluksella näkee oppijoiden edistymisen ja voi esimerkiksi avata kaikille saman ohjelman ja sulkea ne, kun on aika jatkaa työskentelyä muulla tavoin.

Jos AirDrop ei sinulle vielä ole tuttu, se kannattaa opetella nyt heti. Sen avulla jaat helposti tiedostoja laitteesta toiseen ja opit sen katsomalla tämän Jane Jonesin minuutin ohjevideon. Muille kuin Applen laitteille on saatavilla vastaavia sovelluksia.

New Wave Feredationin dia henkilöstöltä edellytettävistä iPadin käyttötaidoista.






Keskitason osaamiseen kuuluu vain sisällön tuottamisen sovelluksia


Muistan jo jokunen vuosi sitten kirjanneeni ylös BETT-messuilta, että yksi keskeisimpiä trendejä on sisällön tuottaminen yhdessä muiden kanssa digitaalisia välineitä hyödyntäen. Se näkyi vahvasti tässä koulussa. Vaikka iPadeja oli paljon, myös kyniä ja paperia käytettiin. Esimerkiksi niin, että ensin sisältö luonnosteltiin paperille ja vasta sen jälkeen tehtiin digitaalinen tuotos.

Ydintaitojen jälkeen henkilöstö ottaa haltuun alla olevat sovellukset. Näissä on useita maksullisia, tai sellaisia, joista paljon käytettynä kannattaa se muutama euro maksaa. Merkitsin alle myös sen, mitkä ovat saatavilla Android-laitteisiin.
  • iMovie - erittäin monipuolinen videoeditointisovellus
  • Garageband - musiikin ja äänitiedostojen tekemiseen
  • Padlet (myös Android) - "sähköinen fläppipaperi" yksin tai yhdessä tuottamiseen (ks. ohjediat ja esimerkkejä)
  • Pic Collage (myös Android) - kuvakollaasien tekeminen, ks. bloggauksen alussa oleva esimerkki koulussa ottamistani  kuvista
  • DoInk GreenScreen -sovelluksen avulla tehdään kuvia tai videoita, joiden takana olevan yksivärisen vihreän taustan tilalle vaihdetaan haluttu kuva tai video. 
  • Book Creator (myös Android) - sähköisten kirjojen tekemiseen 
  • Puppet Pals HD - digitaalista nukketeatteria animoituna
  • Tellagami - pienten puhuttujen animoitujen puheenvuorojen tekemiseen (ks. esimerkki)
  • Explain Everything (myös Android) - monen iPad-käyttäjän monipuolinen suosikkisovellus, jonka avulla voi kertoa melkein mitä vain :) Kysyin muutamalta Woodberryn oppilaalta suosikkisovellusta ja eskari-ikäiset mainitsivat tämän.
  • Paper by 53 - monipuolinen piirrustusohjelma ja paljon enemmänkin, mukaan saat myös valokuvia ja tekstiä
  • LEGO Movie Maker - stop motion -animaatioiden tekemiseen (ei saatavilla Suomessa, esittely)


Henkilöstön laajojen taitojen myötä hallitaan 23 sovellusta


Vasta laajojen taitojen myötä 4-11-vuotiaita opettava henkilöstö ottaa haltuun diojen, taulukoiden ja tekstinkäsittelyn osaamista sekä koodausta. Mukana on myös lisätyn todellisuuden sovellus Aurasma, jolla jo pienet lapset voivat helposti ja maksutta tuottaa omaa sisältöä.
  • QR Reader (Android: QR Code Reader) -sovelluksen avulla luetaan ja tehdään QR-koodeja, eräänlaisia kuvalinkkejä (ohjediat)
  • Podcasts (Androidilla vastaavia) - äänitiedostojen lataaminen ja kuunteleminen
  • Aurasma (myös Android) - lisätyn todellisuuden sovellus, jonka avulla helppo tehdä sisältöjä myös itse; selaimen Studiolla se on vaikeampaa, mutta mahdollistaa monipuolisemmat sisällöt (ohjediat)
  • Playground - Applen kehittämän Swift -ohjelmointikielen harjoittelu
  • Keynote - diaesitysten tekeminen 
  • Pages - tekstinkäsittelysovellus 
  • Numbers - taulukkolaskentasovellus
  • YouTube (myös Android) - videoiden editointi, jakaminen ja katsominen


Toimisiko tällainen osaamisen jaottelu meilläkin?

En tiedä, onko tällainen koulukohtainen parhaiden sovellusten listaaminen Englannissa yleistäkin tai tekeekö sitä joku koulu myös Suomessa. Kahden vuoden takaisella kouluvierailulla Flitch Green Academy -alakoulussa oli valittu viisi sovellusta, joiden osalta oli suunniteltu, miten niitä käytetään eri vuosiluokilla vaikeutta vähitellen lisäten. Nämä sovellukset olivat Puppet Pals, I can animate, Scratch, iMovie, Garage Band. 

Minua viehättää ajatus, että suomalaiskouluissakin olisi mietitty vaikka 5-15 sellaista sovellusta, joiden opettelusta jokainen opettaja aloittaa. Tämä helpottaisi niitä, joille mobiili maailma on vielä ihan uutta ja samalla voitaisiin päästä nopeasti siihen, että melkein jokainen kollega (ja oppija) osaisi näiden kanssa tarvittaessa auttaa. Kun nämä perussovellukset tulisivat myös oppijoille tutuksi, päästäisiin niitä käyttämään työkaluina aina kun niille tulee luonteva tarve, sen sijaan, että iso osa ajasta menee sovelluksen ominaisuuksien opetteluun. Mikään ei tietenkään estäisi muidenkaan sovellusten käyttämistä. Myös Woodberryssä näin käytössä useita muitakin sovelluksia.

Oma kokemukseni on, että monessa suomalaiskoulussa osa opettajista on vielä melko hukassa iPadien tai yleensä mobiililaitteiden käytön kanssa. Heillä ei ole omaa laitetta elleivät itse ole sellaista ostaneet ja koulutusta ja tukea on paikoitellen hyvin vähän tarjolla. Tässä toivon lisääntyvän digitutoroinnin auttavan, mutta silti kannan huolta suomalaiskoulujen kovin eriarvoisista mahdollisuuksista tämän ns. digiloikan suhteen.

Hyviä esimerkkejä ei välttämättä tarvitsisi lähteä meren yli Englantiin asti hakemaan, sillä meillä on Suomessakin runsaasti kouluja, joissa tuki on järjestetty hyvin ja iPadien (tai muiden laitteiden) käyttö on ollut jo vuosien ajan osa sujuvaa arkea. Näissä kouluissa ovat jo käsillä uudet kuviot, mistä olkoon esimerkkinä FinEduVR-hanke, jonka puitteissa kokeillaan virtuaalitodellisuuden opetuskäytön mahdollisuuksia.


Tutustu koontiin BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!


Kaikki suomalaisten julkiset BETT-messuihin liittyvät bloggaukset viideltä vuodelta löydät osoitteesta bit.ly/finnbett2017 - ja lista edelleen päivittyy. Alle kokosin aiemmat bloggaukseni BETT-messujen yhteydessä tekemistäni kouluvierailuista.
Yksi lukuisista henkilöstön askartelemista julisteista koulun seinällä.
Tässä on listattu asioita, jotka on hyvä muistaa, kun on jumissa.

3.3.2017

Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa

Osallistuin BETT-messujen yhteydessä IlonaIT Oy:n järjestämällä kouluvierailulle Woodberry Down Primary School -alakouluun, minkä yhteydessä toimi myös lastentarha. Koulun visiona on olla: "An inspiring environment where learning happens because children are motivated and staff are passionate about providing the best possible learning opportunities for each child."


Päiväkodin puolella oli tällainen Tech Hub,
 missä tutustuttiin viikon appseihin.
Alla kerron koulun toiminnasta sekä havainnoista kiertäessämme oppitunteja. Jatko-osana tähän kirjoitukseen kuvaan koulun henkilöstön osaamisen kehittämistä etenkin iPadien hyödyntämisen näkökulmasta.


Luokkaerot heijastuvat koulumaailmaan


Oppilaiden synttärikalenteri.
Woodberryn koulussa on 610 oppilasta ja osin käytössä ovat aamu- ja iltapäiväryhmät, jotta kaikki mahtuvat tiloihin. Koulu sijaitsee pohjois-Lontoossa, alueella missä on paljon köyhiä maahanmuuttajia, mutta myös keskiluokkaan kuuluvia perheitä. 52 %:lla oppilaista oli äidinkielenä joku muu kuin englanti ja peräti 58 % oppilaista saa ilmaisen kouluruuan, kun maan keskiarvo on 12 %. Kuulimme myös, että osa vanhemmista vie lapsensa nukkumaan yöbussiin tai lentokentälle, koska ne ovat lapsille katua turvallisempia. Erot Suomeen olivat viiltäviä ja kertovat siitä, miten erilaisten asioiden kanssa meitä lähellä olevissa läntisissäkin hyvinvointivaltioissakin painitaan,

Rehtori Derek Hewie kertoi olleensa aiemmin rehtorina koulussa, missä suurin osa oppilaista edusti keskiluokkaa. Siellä oppilaat käyttäytyivät huonommin, eivät olleet niin kiitollisia arjen pienistä asioista ja oppilaita oli vaikeampi saada vakuuttuneeksi eri asioista. Toisaalta opetustyötä helpotti paljon, kun melkein kaikilla oli annettavaa käsiteltäviin teemoihin: suurin osa oli käynyt hiihtämässä ja elokuvissa tai oli ollut lentokoneen tai junan kyydissä tai ainakin nähnyt niitä televisiosta, toisin kuin Woodberryn koulun lapset.

Koulun rakentaminen aloitettiin 1949 ja se oli alkuvuosina yksi Lontoon huonoimmista kouluista. Viimeisen 25 vuoden työn ansiosta se on nyt alueensa paras. iPadeja kouluun on hankittu viimeisen 2-4 vuoden aikana. Monilla oppilailla ei ole kotonaan mobiililaitteita tai muita tietokoneita, joten on tärkeää, että niiden käyttö opitaan koulussa. Tällä hetkellä kullakin opettajalla on oma iPad ja alemmilla luokilla niitä on 10/luokka ja ylemmillä jokaisella oma. 

Koulu maksaa jatkuvasti paljon opettajien rekrytointiyrityksille. Opettajia on vaikea saada, koska opettajan palkalla ei alueella elä. Hewie kertoi, että opettajan palkka on noin 1400 £, josta 800 £ menee vuokraan ja 200 £ matkoihin, Tällä hetkellä 25 luokanopettajasta jokainen on valmistunut opettajaksi. Seitsemän toimii ensimmäistään vuotta opettajana eikä henkilöstöstä kukaan taida olla yli 40-vuotias. Opettajien kanssa koulussa toimii yhtä monta assistenttia ja usein myös opettajaharjoittelijoita. 


Kiersimme luokissa seuraamassa oppitunteja


iPadit ovat aktiivisessa käytössä,
kuten myös kynät, paperi ja kirjat.
5-6-vuotiaiden ryhmässä opittiin kuusta ja astronauteista. Oppilaat ottivat valokuvan astronautista ja laittoivat sen puhumaan Chatter Pixillä (ks. oma esimerkkini). Nämä pikkuanimaatiot kukin vei omaan Book Creatorilla tekemäänsä kirjaan, joka oli näille oppilaille jo kolmas omatekoinen kirja! Kysyin parilta lapselta, mikä heidän suosikkisovelluksensa on ja siinä pöydässä kaikki äänet menivät Explain Everythingille.
Lisätyn todellisuuden sovellus Quiverilla
tutustuttiin tulivuorten toimintaan.

Toisessa luokassa tutustuttiin musiikkiin ja ylipäätään ääniin tulivuorten kautta. Luokassa kuunneltiin yhden ryhmän Garagebandilla tekemä nukkuvan tulivuoren ääni. Sen jälkeen opettaja arvuutteli, että onkohan jollain ryhmällä tehtynä aktiivisen tulivuoden ääntä? On! Opettaja otti sen käden käänteessä Airplayn kautta esiin ja yhdessä kuunneltavaksi ja samalla haastatteli ryhmää soittimista, mitä he olivat käyttäneet.

Tämä musiikintunti oli ainoa, missä näimme opettajajohtoisesti koko ryhmän yhdessä käsittelevän tiettyä teemaa. Kaikissa muissa luokissa työskenneltiin pienryhmissä, yleensä parin aikuisen kiertäessä luokassa. Pienimmät oppijat ovat suomalaisittain päiväkoti-ikäisiä, joten siksikin aikuisia oli luokissa useita. Koulu saa myös henkilöstöresurssia erityisoppijoiden määrän mukaan.

Ensin tietoa tulivuorista koottiin paperille,
sen jälkeen siitä tehtin esitys iPadeilla
Koodauksen ideaan tutustuttiin niin, että jokainen teki Poppletilla ajatuskartan omasta päivästään. Muutama esitteli tuotoksensa koko luokalle heijastamalla ajatuskarttansa taululle. Sen jälkeen muutama sai lukea kirjoittamansa tekstin, millä yritti ohjelmoida opettajaa laittamaan silmälasit päähän. Tämä hauska havainnollistaminen osoitti hyvin sitä, miten tarkka on oltava. Lopuksi opettaja pyysi oppilaita kertomaan akateemisesti, miksi tällaista harjoiteltiin. Siitä keskustelu hyppäsi aivan uudelle tasolle ohjelmoinnin merkitystä ja omaa oppimista pohtimaan.


iPadien sisältöjen esittäminen luokalle sujui luontevasti


Olen useasti aiemminkin osallistunut Ilona IT:n kouluvierailuille Lontoossa. Tällä kertaa huomioni kiinnitti erityisesti se, miten kätevästi iPadien kanssa luokassa toimittiin: opettaja näki halutessaan jokaisen työskentelyn, oppilaat osasivat jakaa oman tuotoksen taululle kaikkien katsottavaksi ja opettaja pystyi ohjaamaan työskentelyä avaamalla kaikille tietyn sovelluksen tai sulkemaan luokan iPadit, kun oli aika lähteä lounaalle. Oli vaikuttavaa nähdä, miten luontevasti tällainen jakaminen koulussa pienten lasten kanssa toimi. Sen osasivat sekä oppilaat että opettajat ja nämä työvälineet oli koulussa määritelty jokaisen opettajan ydintaidoksi.

Kierrän työkseni suomalaisia kouluja ja korkeintaan kerran vuodessa näen jossain AppleTV:n tai vastaavan systeemin, millä mobiililaitteen näytön voi jakaa luokan edessä olevalle taululle. Osa opettajista jakaa näytön dokumenttikameran kautta. Itse useimmiten esitän iPadin näytön ruudunkaappauskuvina powerpointilta ja sen lisäksi kierrän luokassa iPadini kanssa.

Erilaisia systeemeitä näytön jakamiseen on olemassa, mutta niitä ei ilmeisesti kovin laajasti tunneta. En juuri tunne niitä itsekään. IlonaIT Oy:n sivulta voi ladata oppaan, missä esitellään laitehallinnan mahdollisuuksia. Osa vaihtoehdoista on tarkoitettu oppilaitoksiin, missä oppijat käyttävät koulun laitteita. Osa mahdollistaa toiminnan millä tahansa laitteilla. Näistä tutustuin BETT-messuilla Kramerin VIA-tuotteisiin, joiden avulla voi langattomasti peilata minkä tahansa läppärin tai mobiililaitteen näytön..

Minun näkövinkkelistä monessa suomalaiskoulussa otetaan keskitetystä laitehallinnasta vain ne opettajan työtä hankaloittavat puolet, mutta ei hyödynnetä niiden mahdollistamia hyviä toimintoja. Liian usein opettaja ei voi ladata käytössään olevalle Padille sovelluksia, mutta myöskään niiden tilaaminen tietohallinnosta tai vastaavalta taholta ei toimi. Jos uutta sovellusta joutuu odottamaan yli kuukauden ja ilman ennakkovaroitusta ajoittain iso osa sovelluksista katoaa, ei se kannusta mobiililaitteiden käytön opetteluun ja hyödyntämiseen.

Toki on kouluja, joissa nämä asiat ovat hyvällä mallilla, mutta nyt haluan herätellä niitä, joille nämä ovat vielä vieraita asioita. Itse en ole oikea taho näitä muille neuvomaan, mutta osaamista löytyy mm. Ilona IT Oy:n asiantuntijoilta ja iPad opetuksessa -Facebook-ryhmästä. Myös muille laitteille on omat aktiiviset Facebook-ryhmänsä. Löydät ne tältä opeverkostojen sivulta.

-  -  -  -  -
Tutustu myös koontiin suomalaisten BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!

28.2.2017

Sähköiset työkalut arvioinnin apuna kieltenopetuksessa

Osaamista ja kokemuksia eri sovelluksista jaettiin
aktiivisesti. Tässä esittelyssä Seesaw.
Kohta nokka kohti Espoota, missä on kaupungin perusopetuksen kieltenopettajien veso. Tässä jo yhteisen osuuden diat sekä materiaaleja työpajoihin. Muutamia kohtia täydensin vielä koulutuksen jälkeen.

AnswerGarden: Tekemämme sanapilvi kieltenopetuksen sähköisistä työkaluista löytyy kuvana alle upotettusta diasarjasta. Voit täydentää sanapilven sisältöä tästä linkistä.

Quizizz: Monivalintakysely mahdollistaa vastaamisen luokassa ja kotoa käsin. On opettajan valittavissa, saako nopeudesta lisäpisteitä vai ei. Vastausaikaa voi antaa jopa 15 minuuttia, joten kysymykset voi tehdä niin, että ne edellyttävät tiedonhankintaa netistä tai annetusta materiaalista. Pidempi aika ja se että kukin voi antaa vastaukset omassa tahdissa tukee myös hitaampia oppijoita ja monia erityisoppijoita. Viiden kysymyksen testi eurooppalaisista pääkaupungeista löytyy 13.3. asti tästä linkistä koodilla 493488.





TYÖPAJA: Sähköiset kyselytyökalut


Kirjautukaa johonkin sähköisen kyselytyökalun sovellukseen ja tehkää kysely joko kokeeksi tai harjoitukseksi omille oppilaillenne. Kaikki kyselyt voi jakaa avoimesti muidenkin opettajien hyödynnettäväksi ja tällöin kannattaa otsikossa tai kuvauksessa kertoa mm. kieli, teema ja luokka-aste.

TYÖPAJA: Digitarinat


Kokeilkaa yhtä tai muutamaa sovellusta ja arvioikaa yhdessä niiden mahdollisuuksia kieltenopetuksen arvioinnissa: Millaisia tavoitteita sovelluksia käyttämällä voidaan saavuttaa? Millaisiin tehtäviin ne sopivat hyvin? Mitä uutta ne tuovat arviointiin?

TYÖPAJA: Office 365 kieltenopetuksessa


Kirjaudu O365:een (esim. portal.office.com/home) ja tutustu johonkin itsellesi uuteen sovellukseen. Etsi työpajasta pari tai ryhmä, jonka kanssa tutustumista teet. Jakakaa osaamista, ideoita ja ajatuksia kieltenopetuksen ja arvioinnin näkökulmasta. 
  • OneDrive tiedostojen yhteiseen muokkaamiseen, vertaisarviointiin, opettajan palautteeseen ja videoiden jakamiseen. Kokeile jakamista vain tietylle henkilölle tai linkillä huoltajille.
  • Luokan muistikirja (Class Notebook) kevyeksi oppimisympäristöksi. Mukana on aina kolme osiota: kaikille näkyvät open materiaalit, yhteistyöalue ja jokaisen oppijan oma muistikirja, joka näkyy myös opettajalle.
  • OneNote tai luokan muistikirja mm. äänitiedostojen tallentamiseen.
  • Sway sähköisten julkaisujen tekemiseen, yksin tai porukalla.
  • Forms-tietovisat kokeisiin ja harjoituksiin, joista saa välittömän palautteen.

O365-ohjeita ja linkkejä

10.2.2017

Viisi helppoa somen työkalua opettajille

Pohjanmaan Luokanopettajat ry ja Pohjanmaan Erityisopettajat ry:n järjestävät opettajapäivät Seinäjoella lauantaina 112-päivänä teemalla APUA, OPS! - Elvytystä apatiaan. (Ohjelma, Facebook ja Twitter: #opepaivat2017).

Pidän tapahtumassa esityksen otsikolla Viisi helppoa sosiaalisen median työkalua opettajille. Alla ovat esitykseni diat sekä linkkejä, mistä esiteltäviä sovelluksia voi kokeilla ilman kirjautumista. Tapahtuman jälkeen lisäsin alle myös muutaman kommentin Twitteristä sekä seminaarin tallenteen.

1. AnswerGarden


2. Todaysmeet


3. Padlet


4. Dvolver


5. Kahoot ja Quizizz 

  • KOKEILE uutta Kahoot Jumblea. Linkistä avautuu opettajan näkymä. Tosin joillain selaimilla edellyttää kirjautumista, toisilla päästää kirjautumatta sisään. Avaa sitten vastaajan näkymä toisella selaimella tai eri laitteella. (Tai kirjaudu Kahootiin ja kopioi itsellesi muokattavaksi Jumble-kisa.)
  • KOKEILE Quizizz-kyselyä (koodi 628300 toimii 23.2. asti)

Twitter seminaarissa


Vaikka meitä oli seminaarissa vain kolme, jotka tviittasivat #opepaivat2017-tunnuksella, peräti 18 henkilöä osallistui keskusteluun merkitsemällä tviittejä suosikiksi tai jakaen niitä eteenpäin omille seuraajilleen. Tviittejä lähti tapahtumailtaan mennessä 81 kpl ja jos oletettaisiin, että jokainen seuraaja lukee kaikki tviittinsä (mitä oikeasti ei koskaan tapahdu), olisi tapahtuman tviiteillä ollut 24 302 lukijaa tai katsojaa. Alle upotin muutamia suosituimmista tviiteistä.



Seminaarin tallenne


Alle on opotettu YouTube-tallenne seminaarista, missä puhujina ovat järjestyksessä Kari Uusikylä (Miksi OPS2016 vaikenee opettamisesta?), Merja Koivisto (Erityiset opetusjärjestelyt), Jaakko Salo (OAJ:n terveiset), Marjo Kenttälä (Opinkirjon tarjonta uuteen opsiin), minä (kohdasta 4:36). Katja Kirsi (TALK! Taidetta ja liikettä kieltenopetukseen), Kirsi Puumalainen (Unkarilaista matikkaa, Varga Neményi) sekä Jaakko Salon päätössanat.





Viisi helppoa somen työkalua opettajille from Matleena Laakso

Julkaisin tämän bloggauksen perjantaina ja päivitin tapahtuman jälkeen lauantaina.

22.1.2017

BETT2017 - suomalaisten matkaraportit

Maailman suurin oppimisteknologiatapahtuma on Lontoon BETT-messut. Tammikuisin järjestettävään tapahtumaan kuuluu laaja näyttelyalue, kymmeniä rinnakkaisia esityksiä, seminaareja ja muita oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita. Osallistujia on vuosittain noin 35 000 yli 120 maasta (ks. osallistujaprofiilit). Suomalaisia osallistuu vuosittain 400-500, tänä vuonna huhujen mukaan muutama sata enemmän. Tuo tarkan luvun tähän, kun sen järjestäjiltä saan. Messukävijöistä lähes 150 oli Ilona IT Oy.n ryhmämatkalaisia.

Merkkaa kalenteriin ensi vuoden päivät 24.-27.1.2018: osallistua kannattaa paikanpäällä tai somen kautta. Tapahtuma on ensi vuonnakin samaan aikaan Educan kanssa.

Linkkaa tämä koonti myös omaan matkakertomukseesi. Lyhytosoite on http://bit.ly/finnbett2017
Täydennän vielä tarvittaessa alla olevaa matkakertomusten listaa.

 BETT sosiaalisessa mediassa 



Suomalaisten matkakertomukset, sometarinat, videot ja jutut mediassa BETT-messuilta ja sen oheistapahtumista

21.1.2017

Kahoot Jumble ja muuta uutta kivaa

Uudessa Kahoot Jumblessa vastaukset
raahataan oikeaan järjestykseen.
Sähköinen arviointi on ollut viime vuosina Suomessa keskeinen kehittämisen kohde. Olen monen muun tavoin vetänyt aiheesta lukuisia koulutuksia, viimeksi tällä viikolla Turun yliopiston Scholae Futurum -hankkeelle. Webinaaria valmistellessani minun piti päivittää vain Googlen ja Microsoftin kyselytyökalut, mutta kävi kuin remontissa usein: korjattavaa löytyi paljon suunnitelua enemmän.

Alle upottamani diasarja on tehty alunperin PAOK-hankkeelle helmikuussa 2014 ja olen sen jälkeen päivittänyt sitä arviolta 10-20 kertaa vuodessa. Pienestä diasarjasta on kasvanut mammutti. Se on enemmänkin koonti somen maksuttomista koe- ja kyselytyökaluista kuin mikään kerralla katsottava kokonaisuus. Tämä on ylivoimaisesti katsotuin diasarjani ja se ylitti hiljattain huikean 100 000 katsojan rajan.

Sähköisten koetyökalujen uudistuksia

  • Kahootin ryhmissä pelattava testi on saavuttanut suosiota ja vuodenvaihteessa tarjolle tuli uutena loistava kuvan Jumble-peli. Siinä oikean valinnan sijaan laitetaan neljä vastausta oikeaan järjestykseen. Tätä voi hyödyntää esimerkiksi lauserakenteissa, matemaattisissa lausekkeissa ja kronologisissa tapahtumissa eri oppiaineissa. Kahootit on mahdollista jakaa linkillä, josta pääsee pelaamaan ilman kirjautumista. Tämä on varmaankin tarkoitettu opettajien keskinäiseen jakamiseen, mutta sen avulla voi myös opiskelija tehdä Kahootiin vaikka kotoa käsin, jos avaa kysymykset läppärillä ja vastaa kännykällä. Sitä voit kokeilla tällä Katja Kultarannan Kahootilla lukion fysiikasta
  • Quizizz on saanut monta pientä parannusta, kuten että kuva ei enää tule kysymyksen päälle, kiusallaan viereisestä luokasta kisaan liittyvät voi heittää pois, omista kyselyistä voi luoda kokoelmia ja vastauslomakkeet voi nimetä ryhmän mukaan. Tästä linkistä voit 29.1.2017 asti vastata lukion terveystiedon testiin koodilla 262888 tai sunnuntai-iltaan asti koodilla 603214 testiin suomalaisnuorista (13-29 v.) somessa.
  • Quizlet Live on kovasti tykätty ja ryhmissä pelattava tietovisa. Siinä usein sanastoon pohjautuva kysymys on yhteinen, mutta oikea vastaus löytyy vain yhdeltä ryhmän jäseneltä eli ennen vastaamista ryhmän täytyy keskustella vaihtoehdoista. Ideana on myös opettaa arvostamaan toisten osaamista. 
  • Nearpodin maksuton versio toimii enää samanaikaisessa luokkatyöskentelyssä. Jotta tehtävän voisi antaa kotitehtäväksi, täytyy nykysin tilata maksullinen versio. Tosin itselläni se vanhana käyttänä vielä näyttää toimivan, vaikkei pitäisi.
  • Google Formsissa uusinta on mahdollisuus tarjota välitön palaute vastaajille. Itse lomakkeella se ei onnistu yhtä monipuolisesti kuin esimerkiksi Flubaroo-lisäosalla, mutta on silti tervetulllut uudistus. Monivalintojen vaihtoehdoksi saa myös kuvia. Vastaa kyselyyn ja tutustu samalla eri kysymystyyppeihin.
  • Office 365:n Form-työkalulla voi tehdä entistä parempia lomakkeita. joista oppijat saavat tiettyjen kysymystyyppien kohdalla haluttaessa välittömän palautteen. Ei nyt enää kovin uusi ominaisuus, mutta hyvä lisä, vaikkei Googlen kyselylomakkeelle pärjääkään. Kokeile tästä kyselyyn vastaamista.
Tämän blogin sähköisten kokeiden sivuilta löydät linkkejä muihinkin kyselyihin ja testeihin. Niihin vastaamalla näet, millaisia kysymys- ja tehtävätyyppejä ne mahdollistavat. Ohjeeni löytyvät diasarjasta.


20.1.2017

Tieteen päivien makaroni-gallup

Tampereella vietettiin tänään Tieteen päivien koululais- ja opiskelijapäivää ja huomenna Tampere-talon ovet ovat avoinna suurelle yleisölle. TAMKin Digiosalliseksi-hanke oli paikalla vain tänään. Ständillämme oli makaronigallup, jonka tulokset näet alla olevasta kuvasta: Opettajat vastasivat kysymykseen parhaista sähköisistä yhteydenpitovälineistä opetukseen liittyen tummilla ja nuoret (pääosin ysiluokkalaisia, lukiolaisia ja teekkareita) vaaleilla makaroneilla.

Eniten vastauksia saivat oppilashallintajärjestelmät Wilma ja Helmi ja toisena oli sosiaalinen media. Toki vastaus ei aina ole näin yksiselitteinen. Mieluisin väline ei välttämättä toimikaan oman ryhmän kanssa parhaiten ja toisaalta väline valitaan osittain tilanteen mukaan.

Ständillä kerroimme myös suomalaisnuorista (13-29 v.) somessa ja teimme siitä myös pienen kyselyn, joka oli avoinna sunnuntai-iltaan asti (quizizz.com/join). Kyselystä saa välittömän palautteen ja tuon tähän vielä maanantaina vastauksista lyhyen kommentin. Kysely perustuu Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2016) -selvitykseen, jonka ovat tehneet ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut (CC BY-NC-ND).

Kommentti em. kyselyn vastauksista (lisätty 23.1.17)
Kyselyyn vastasi 34 henkeä. Helpoin oli esittelyständinkin materiaaleista löytyvä vastaus (23 oikeaa vastausta): suomalaisnuorten suosituin somen työkalu on WhatsApp. Toiseksi parhaiten tiedettiin, että nuoret luottavat lähteenä eniten sivustoon yle.fi. Vaikein oli kysymys kiusaamisesta. Vain kolme vastaajaa tiesi tai arvasi oikein, että jonkinasteista kiusaamista somessa on kokenut 15 % nuorista. Suurin osa arveli sen olevan paljon yleisempää. Kysely oli tehty melko vaikeaksi ja herättämään keskustelua. Kaikkiaan oikeita vastauksia oli ihan muutama vähemmän kuin vääriä.

Em. selvitystä somen käytöstä voin suositelle opettajille tutustuttavaksi. Osaatko esimerkiksi arvata, mitkä ovat tärkeimmät tekijät, kun nuoret valitsevat uusia sosiaalisen median palveluita käyttöönsä? Ne ovat toimivuus mobiilisti, helppokäyttöisyys ja se, että kaveritkin ovat siellä.



Digiosalliseksi-hanke


ESR-hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa ja kehittää digitaalisia ja innovatiivisia ohjausmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien alle 30-vuotiaiden nuorten perusopetuksen jälkeiseen koultutukseen ja työpatoimintaan. Hanke on TAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun ja osatoteuttajina ovat Silta-Valmennusyhdistys ry, Kiipulasäätiö, Tredu ja VAAO. (Facebook ja verkkosivut

9.1.2017

Työvuosi 2016

Kokosin jälleen yhteen muutamia näkökulmia kuluneesta työvuodesta. Opetusalan täydennyskouluttajan näkökulmasta suurin muutos, trendi, joka on ollut näkyvissä jo useita vuosia, on koulutusten lyhentyminen ja webinaarien määrän raju lisääntyminen. Kymmenen vuotta sitten lähes kaikki järjestämäni täydennyskoulutukset kestivät kuusi päivää. Kuluneena vuonna pisin koulutukseni oli neljä päivää ja kahdesti vedin kolmen päivän ja kolmen webinaarin koulutuksen. Näiden lisäksi kokonaisia koulutuspäiviä oli vain yhdeksän. Kun mukaan lasketaan webinaarit, vain vajaa neljännes järjestämistäni koulutuksista kesti vähintään yhden kokonaisen päivän.

Osallistuin alkuvuodesta Hanna Teräksen väitöstilaisuuteen, missä hän totesi, että parasta täydennyskoulutusta on pitkäkestoinen, yhteisöllinen ja omaan työhön sidottu täydennyskoulutus. Syvällinen ajattelun muutos ei onnistu muutaman tunnin koulutuksilla, joissa pääpaino on usein motivoinnissa ja uusien työkalujen opettamisessa. OPH:n opetustoimen henkilöstökoulutushaku on jälleen käynnissä. Useana vuonna OPH on ilmoittanut haluavansa rahoittaa pidempikestoista täydennyskoulutusta. Koulutuksen järjestäjät tietävät, että sellaiseen ei saada osallistujia, kun säästötoimet on monessa oppilaitoksessa viety äärimmilleen. Siksi niitä ei juuri tarjota, OPH-rahoituksella tai muutoinkaan.

Webinaareja pidin tänä vuonna kaikkiaan 45, vain kaksi vähemmän, kuin mitä lähiopetuskertoja oli. Edellisvuonna pidin 24 webinaaria ja sitä edeltävinä vuosina kahdeksan ja noin viisi. Se on suunta, minne täydennyskoulutus on menossa. Webinaarit ovat parhaimmillaan erinomaisia ja osallistun niihin usein itsekin. Ne ovat erilaisista ryhmätyö- ja vuorovaikutusmahdollisuuksista huolimatta usein varsin opettajajohtoisia ja mahdollisuudet yksilölliseen ohjaamiseen vähäisiä. Opetuksen digiteemoja käsiteltäessä ne toimivat minusta parhaiten jo kohtuullisen hyvin digin hallitsevien kanssa. Siinä vaiheessa, kun motivaatio on vielä hakusessa ja peruskäyttökin vielä epävarmaa, toimii lähiopetus usein paremmin.

Täydennyskouluttajan työt eivät jakaudu kovin tasaisesti pitkin vuotta. Kuluneena vuonna kiireiseimpiä olivat marras- ja syyskuu ja hiljaisimpia kahta kesäkuukautta lukuunottamatta helmi- ja maaliskuu. Monelle jouduin syksyllä myymään ei-oota, varsinkin laajempien töiden suhteen, kun kalenteriin ei vain enää lisää töitä mahtunut. Koulutan ympäri Suomea ja kahta Lapin reissua lukuunottamatta lähiopetuskerrat olivat korkeintaan kolmen tunnin matkan päässä Tampereelta, mikä on vain 40 km Suomen väestöllisestä keskipisteestä,

Koulutukseni oli suunnattu useimmiten opettajille (yliopisto, amk, ammatillinen, lukio, perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), mutta muutaman koulutuksen vedin myös yliopisto- ja lukio-opiskelijoille. Eniten tein töitä Tampereen ammattikorkeakoululle, toiseksi eniten Tampereen kaupungille. Molempien työt jakautuivat useiden eri hankkeiden tai yksiköiden töihin. Koulutin myös yritysten kouluttajia, HR-toimijoita sekä julkishallinnon ja yhdistysten ja järjestöjen toimijoita. Suurin osa yritysten koulutuksista liittyi Mobie Oy:n OnEdu/eSmart-oppimisympäristöön.

Koulutusten teemoista edelleen kysytyimpiä olivat tvt/some/mobiili opetuksessa esim. tietyn kouluasteen tai oppiaineen näkökulmasta. Etenkin kielten opettajien työpajoja oli syksyllä useita. Sähköisen arvioinnin työkalujen hyödyntäminen on ollut pinnalla pitkään ja niihin liittyvä diasarjani olikin ylivoimaiseti katsotuin. Teemaan liittyvät linkit ja diat olen koonnut sähköisten kokeiden sivulle. Lisättyä todellisuutta hyödyntävää mobiilirataa vedin monta kertaa ja kysyttyjä olivat myös digitarinatyöpajat, joissa tehtiin erilaisia videoita, kuvatarinoita ja digijulkaisuja.

Keväällä kirjoitin TTY:lle oppaan Aktivoi luentosi ja HAMKin julkaisusarjaan artikkelin Miksi jakaa avoimesti? Tieke ry:n Tiedosta-lehden juttuni oli otsikoitu Kouluttaja antaa hyvän kiertää ilmaiseksi ja ITK-esitykseen liittyen kirjoitin vierasbloggauksen TAT:n Opettimen blogiin: Miten digiopettajia kasvaa? Myös tähän omaan blogiin kirjoitin aktiivisesti. Viidestä luetuimmasta bloggauksestani neljä oli kuluneelta vuodelta: Pokémon GO - kokemuksia pelaamisesta (olen tasolla 22 ja pelaan edelleen),  Pokémon GO ja opetusPowerPoint-tehtaalla ylitöissä ja Meri-Lapin opettajien koulutuspäivä. Bloggasin myös puutarhaharrastuksestani sekä useisiin ei-julkisiin koulutusten blogeihin.

Uuden oppimisen näkökulmasta merkittävin väline on ollut Facebook ja sitä kautta löytyneet ideat, esimerkit ja lähteet sekä itsenäinen opiskelu koulutusteemoihin liittyen. Pedagogisten opintojen antina oli perehtyminen erityisopetuksen maailmaan. Konferensseista tärkeimmät olivat keväinen ITK Hämeenlinnassa ja BETT-opetusteknologiamessut Lontoossa, jota kuluneena vuonna seurasin vain somen kautta, mutta parin viikon kuluttua neljättä kertaa paikanpäällä.

Päätyöni on edelleen freelancerina kouluttaminen ja viihdyn siinä pestissä hyvin. Sen ohella aloitin elokuussa sivutoimisena tuntiopettajana TAMKissa ammatillisen opettajakorkeakoulun hankkeissa, joista Digiosalliseksi jatkuu edelleen sekä marraskuussa Turun yliopistolla Scholae Futurum -hankkeessa. Se tarjoaa vielä kevään ajan OPH-rahoitteista koulutusta lukio-opettajille. Niistä voit lukea blogini Tervetuloa-sivullta, jonne kokoan tulevia koulutuksiani.

Tämä kuva työvuodestani on tehty Adobe Spark Post -sovelluksella, joka on saatavilla App Storesta, mutta toimii pc-koneilla myös selaimella. Laskin vuoden töihini kaikki työni, en vain palkkatyötä. Keväällä aikaa vei etenkin opetusharjoittelu, joka käytännössä oli samaa työtä jota muutenkin teen, mutta sisältöinä itselleni uusia, opettelua vaativia näkökulmia.

1.1.2017

Kouluttaja antaa hyvän kiertää ilmaiseksi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry julkaisee kahdesti vuodessa Tiedosta-tiedotuslehteä. Minulta pyydetiin sen numeroon 2/2016 juttua avoimesta jakamisesta ja siitä, mikä sen merkitys on itselleni kouluttajana. Osa lehden jutuista on luettavissa sähköisesti, mutta omani ei, joten kopioin lokakuisen kirjoitukseni alle. Perusteellisemmin olen aiheesta kirjoittanut HAMKin Unlimited-julkaisusarjan artikkelissa Miksi jakaa avoimesti?