25.10.2016

Digiosalliseksi-työpaja verkostoista ja jakamisesta

Digiosalliseksi-hankkeen esittely


Digiosalliseksi on keväällä käynnistynyt TAMKin hallinnoima ESR-hanke, Sen tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

TAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää workshopeja ensisijassa osatoteuttajille, mutta kun on tilaa myös muut kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ja tällöin mainostan niitä mm. uudella Tervetuloa-blogisivullani.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii Minna Seppälä ja TAMKissa asiantuntijoina ovat Annikki Torikka (ja kevään 2017 häntä sijaistava Heli Antila) ja minä. Hankkeen osatoteuttajat ovat TreduKiipulaSilta-valmennus ja VAAO. Olet lämpimästi tervetullut vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan hankkeen tuloksista Digiosalliseksi-Facebook-ryhmään!


Ensimmäinen workshop


Tämän ensimmäisen workshopin teemaksi oli projektiryhmässä valittu ammatilliset verkostot ja avoin jakaminen opettajan työssä. Aloitimme esittelemällä itsemme ja jonkun tärkeän verkostomme Ateneumin kuvakorttien avulla. Siitä jatkoimme keskustelua ammatillisista verkostoista ja syötteinä oli ajatuksia alla olevasta diasarjasta.

Verkostojen ohella käsittelimme avointa jakamista ja Creative Commons -lisenssejä. Aiheeseen liittyen suosittelen tätä suomeksi tekstitettyä A Shared Culture -videota (3:20 min). Kirjoitin keväällä HAMKin julkaisusarjaan Miksi jakaa avoimesti? -artikkelin, mikä myös avaa tarkemmin jakamisen teemaa.


Workshopin ryhmätöiden tuotokset


Ryhmätöiden tuotokset koottiin kolmeen sähköiseen ympäristöön, jotka on kaikki upotettu alle ja joita voi mielellään edelleenkin omilla kommenteillasi täydentää. Ensimmäisenä oli kysymys: Miten voin edistää verkostomaista työtä omassa työyhteisössäni? Vastauksia heruteltiin "Joo, ja..."-menetelmällä. Se tarkoittaa ideointia, missä aina jatketaan edellistä ideaa innostuen ja laajentajien sitä eteenpäin. Siis sen sijaan, että vastataan toisen ideaan MUTTA-sanalla, todetaan JOO, JA sitten voisimme tehdä myös näin ja näin ja kokeilla sitä tuolla ja noiden kanssa ja siihen voisi liittää myös tällaista työskentelyä...

Lisää sinä omat vastauksesi alla olevaan chattiin eli miten itse edistäisit verkostomasta työskentelyä? Tämän jälkeen voit lisätä kommenttisi kahdelle Padlet-seinälle ja lopuksi valita ajatuksen tai parikin, jotka jaat tällä Tricider-palvelun sivulla. Sen lisäksi (tai sijaan), voit antaa äänesi parhaille ideoille, joita itse, verkostoissasi tai tämän hankkeen puitteissa toivot vietävän eteenpäin, Mihinkään näistä palveluista ei tarvitse kirjautua. Triciderin äänestys on avoinna kahden viikon ajan.




Made with Padlet
Made with Padlet

9.10.2016

Verkkokurssin rakentajan 10 askelta

Perjantain Snellman-kesäyliopiston webinaarissani oli teemana verkkokurssin rakentajan kymmenen askelta. Esitykseni diat ovat alla ja tallennelinkki tunnin webinaariin tässä.

Jo kesällä valittu otsikon metafora askeleista tuntui vielä näin syksylläkin hyvälle: askeleita tarvitsemme päästäksemme eteenpäin. Jokaisen polku on vähän erilainen. Välillä tulee horjahduksia ja tarvitaan muutamia ylimääräisiä askeleita. Välillä loikataan muutaman askelman yli.

Ei ole yhtä polkua hyvän verkkokurssin rakentamiseksi, kuten ei ole yhtä hyvää mallia opetuksen järjestämiseenkään. Tähän pyrin keräämään askeleita, joiden kohdalle kannattaa pysähtyä ja pohtia niitä oman verkkokurssin näkökulmasta. Miten seuraavien askeleiden huomioiminen edistäisi oppimista omilla verkkokursseillasi?


1. Kurssin suunnittelu:
Aloita oppimisen tavoitteista. Kaikki muu suunnittelu tulee sen jälkeen. Tärkeää on myös muistaa selkeys niin sisällöllisesti kuin visuaalisesti.
2. Kurssin aloitus: Perustiedot heti alkuun ja mielellään myös jotain innostavaa, vaikka ennakkotehtävä interaktiivisella videolla (esim. EDpuzzle) tai animoitu tervetulotoivotus (esim. Tellagami, Zoobe tai Voki).
3. Ryhmän kehitysvaiheet: Jokaisen opettajan ja ryhmän ohjaajan olisi hyvä aiheesta jotain tietää. Jos teema on sinulle vieras, suosittelen Satu Öystilän artikkelia Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa. Omassa artikkelissani avaan ryhmän ohjaajan toimintaa ensimmäisen vaiheen näkökulmasta. Jos tiedät hyvän lähteen, missä näitä kehitysvaiheita on tarkasteltu erityisesti verkko-opiskelun näkökulmasta, vinkkaa kommentteihin!
4. Ohjaus: Toimisiko tavoitteena, että opiskelijoilla on illuusio aina läsnä olevasta opettajsta? Kerro silti miten ja mistä sinut tavoittaa ja rohkaise opiskeljoita tukemaan toisiaan ja/tai käytä sosiaalista mediaa. Näin edellä mainittu illuusio on lähempänä :)
5. Opiskelijan tukeminen: Moni keskeyttää verkko-opinnot, kuten YLEkin perjantaina uutisoi. Tartu tähän haasteeseen ennalta ja huolehdi, että jokaisella on oma motivoiva tavoite ja että osallistujat varaavat kalenterista säännöllisesti aikaa verkko-opiskelulle - ja sinä itse verkko-ohjaamiselle.
6. Oppimistehtävät ja opetusmenetelmät: Hyödynnä vaihtelevia oppimistehtäviä: yksin ja yhdessä, suljetussa ja avoimessa verkossa, kirjoittaen, katsoen, sisältöä tuottaen, mobiilisovelluksia ja monimediaisuutta hyödyntäen jne. Osa tehtävistä voi hyvin edellyttää vaikka haastattelua tai käytännössä kokeilua. Kaiken ei tarvitse tapahtua näytön äärellä!
7. Verkkomateriaalit: Mitä kannattaa tehdä itse, mitä löytyy verkosta valmiina ja mitä on mielekästä antaa opiskelijoille tehtäväksi?
8. Tekijänoikeudet ja avoin jakaminen: Kunnioita tekijänoikeuksia ja vaadi samaa oppijoilta. Paljon valmista materiaalia (esim. Pixabay) löydät, kun ymmärrät, mitä Creative Commons -lisensseillä tarkoitetaan. Ks. CC-lisenssien verkkosivut tai artikkelini Miksi jakaa avoimesti?
9. Reflektio, palaute ja arviointi: Reflektoidessaan opiskelija pyrkii ymmärtämään ja analysoidaan toimintaansa sekä ohjaamaan ja muuttamaan sitä. Reflektio on tärkeää myös opettajalle, jonka tulee tarjota mahdollisuus jatkuvaan palalutteeseen, sen sijaan että se kerätään vain kurssin päätteeksi. Arviointi ohjaa oppimista viestimällä opiskelijalle, mikä on tärkeää ja oppimisen arvoista. Verkossa kannattaa hyödyntää vertaisarvioinnin lisäksi myös automaattisesti tarkastuvia harjoituksia ja/tai kokeita.
10. Jatkuva kehittäminen: Kehittääkseen osaamistaan ja sitä kautta myös verkkokurssejaan, kannattaa osallistua verkon yhteisöihin, missä osaamista ja vertaistukea jaetaan (esim. Facebook ja blogit). Maksuttomia webinaareja opettajille järjestetään runsaasti. Ajoittain tekee hyvää myös itse opiskella verkossa ja osallistua konferensseihin, joista huhtikuinen ITK on Suomessa ehdoton ykkönen. Yksi viimeisimpiä löytöjäni on tämä TAMKin digimentoreiden verkkokurssien arviointityökalu - sitä suosittelen lämpimästi!