16.12.2016

Suosittujen palveluiden uusia ominaisuuksia

Professori Pekka Tuttava (alias näyttelijä Tom Lindholm)
kertoi, että tieto osataan nykyisin muuttaa nestemäiseen
muotoon. Esimerkiksi hänen kädessä olevasta
pikkupullosta löytyy koko Iijoki-sarja. .
Alle poimin muutoksia, löytämiäni uusia ominaisuuksia ja osallistujien kommenteista oppimiani näkökulmia paljon käytettyihin sovelluksiin. Monet näistä havainnoista ovat lähtöisin TAMKin OOK-hankkeen loppuvuoden koulutuksista.

Vuodenvaihteeseen päättyvä hanke tarjosi aamulla jouluglögit. Yhteisen muistelon ja reflektion ohella esillä oli kuvan loistava koomikko, joka piti meille tiiviin esityksen. Sen aiheet vaihtelivat lintujen syysmuutosta kreikkalaisiin nappisilmiin ja sieltä työhyvinvoinnin kautta Keski-Pohjanmaalle.


Padletiin kommentointimahdollisuus


Padlet lienee yksi suosituimmista verkon palveluista oppilaitoksissa. Se on ikään kuin sähköinen fläppipaperi, joka voi olla julkinen tai suljettu ja jonka voi avata toisille muokattavaksi tai vain katsottavaksi. Padletiin on hiljattain tullut kaksi muutosta, kommentoinnin salliminen ja se, että opettajalta edellytetään kirjautumista.

Jos palvelu ei vielä ole sinulle tuttu, tutustu diasarjaan Padlet opetuksessa. Esimerkiksi e-OOK-webinaarisarjassa Padletiä käytettiin yhteisenä lokikirjana.


Kahootin uutuudet ja kyselytyökalujen ryhmäkisat


Kahteen suosittuun kyselytyökaluun on tullut mahdollisuus tehdä kisoja ryhmien välille. Kahootissa ryhmien kisatessa keskenään riittää yksi laite ryhmää kohden, kun Quizletissa jokainen oppija tarvitsee oman. Quizlet edellyttää normaalisti mobiilisovellusta, mutta ryhmien live-peli toimii selaimella myös mobiililaitteilla. On hyvä huomata, että se edellyttää vähintään 12 kysymyksen kyselyä.

Kahootista hyödynnetään lähes yksinomaan sen Quiz-tietokilpailuita. Tekemällä Survey-kyselyn, voi tehdä mielipidekyselyitä, Blind Kahootin idea puolestaan on, että sen avulla voi opettaa ryhmälle uusi asioita. Pohjan ohjeineen voi ladata itselleen kirjauduttuaan palveluun.

Moni opettaja käyttää Kahootia myös niin, että kukin oppija tai pienryhmä käy vuorollaan lisäämässä opettajan koneella yhden kysymyksen, esimerkiksi oman esitelmän aiheesta. Tällaisiin yhdessä tehtäviin kyselyihin on myös oma työkalu nimeltään Triventy. Siinä opettaja luo kyselyn ja halutessaan kysymyksiäkin. Sen jälkeen hän kutsuu oppijat mukaan lisäämään kysymyksiä. Valitettavasti oppijoilta edellytetään kirjautumista ja jos tekee yhteistunnuksen, oppijat näkevät toistensa kysymykset.

Ohjeita ja esimerkkejä löydät tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta.


Zoobe säilyy vähintään kaksi viikkoa


Zoobe (iOS, Android) on mobiilisovellus, jonka avulla voit äänittää lyhyitä viestejä animoitujen hahmojen esitettäväksi. Tarjolla on maksuttomia hahmoja ja lisää niitä saa katsomalla lyhyitä mainosvideoita.

Zoobe-videoiden säilymisestä on ollut esillä hieman ristiriitaista tietoa, joten kysyin sitä palvelusta. Lähtökohtaisesti videoiden luvataan säilyvän vähintään kaksi viikkoa. Jos on kirjautunut palveluun ja julkaissut videon siellä tai jos video on ollut kovin suosittu, se on saattanut pysyä katsottavissa kauemminkin, mutta tämä ominaisuus on poistumassa. Zooben voi kuitenkin tallentaa omalle laitteelleen esim. lähettämällä sen omaan s-postiin ja lataamalla sieltä koneelleen tai pilveen.


Adobe Spark Videoihin saa nyt videoklippejä


Adobe Sparkin sovellukset ovat erinomaisia. Videolla voi tehdä kuvatarinoita, Postilla some-postauksia (kuva ja teksti) ja Pagella kirjasia, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin Office365:n Sway. Pages voittaa mielestäni selkeydessä, kun Swayn etuna on, että sinne pääsee O365-kouluissa jo olemassa olevilla tunnuksilla ja tällöin sitä voidaan muokata porukalla, toisin kuin maksuttomassa kuluttajaversiossa. Spark tuli ensin tarjolle iOS-laitteisiin, nykyisin se toimii myös pc-koneilla ja sovellukset Androidille ovat tulossa.

Lisätty 17.12.2016: Tieto digimaailmassa vanhenee nopeasti: Julkaisin tämän kirjoituksen eilen ja tänään luin Adoben toissapäivän ilmoituksesta, että Spark Videoihin voi nyt lisätä kuvien ja tekstin ohella myös videoita. Loistava uusi ominaisuus!

Sparkiin on jossain vaiheessa tullut pieni, mutta hyödyllinen ominaisuus, minkä avulla voi valita kauanko yksi dia on näkyvillä. Jos diaan äänittää selostuksen, se määrää keston, mutta muutoin diojen vaihtuminen on usein ollut liian nopeaa. Jos videon haluaa jakaa YouTubeen, se täytyy ensin ladata omalle laitteella ja vasta sieltä YouTubeen.

Tuotoksiani Adobe Spark Videolla näet tästä ja yhden Page-esimerkin tästä. Ohjeet digitainoihin ja julksuihin löytyvät tämän blogin koulutusdiojen sivulta ja esimerkkejä eri sovelluksilla tehdyistä digitarinoista joulukuun aiemmasta bloggauksestani.


Mitä jos en löydä Prismaa sovelluskaupasta?


Samoihin aikoihin heinäkuussa Pokémon GO -pelin kanssa somessa ihastuttiin Prisma-sovellukseen, minkä avulla voi muokata valokuvia taidefilttereillä. (Esimerkkejä aiemmassa bloggauksessani.) App Storesta sovellusta on lähes mahdoton löytää, sillä muita samannimisiä on tarjolla valtavasti. Muutaman muunkin sovelluksen kohdalla olen törmännyt siihen, että sovelluksen nimen avulla sovelluskaupasta ei etsimäänsä löydä. Kun googlettaa hakusanoilla Prisma app, löytyy helposti linkki sovelluksen verkkosivulle tai suoraan sovelluskaupan kyseiseen kohtaan.

Kun Prismalla muokkaa kuvia, voi sormea kuvan päällä liu'uttamalla valita kuinka vahvana filtterin efekti tulee käyttöön. Sovellus kertoo voivansa muokata myös videoita, mutta sitä ominaisuutta en vielä ole onnistunut löytämään. Kommentoi alle, jos osaat sen tehdä, sillä minä siirryn nyt tänään pyydystämäni kuvan Pikatsun tavoin pikkujoulua valmistelemaan :)

Lisätty 17.12.2016: Sen verran jäi tuo videoiden muokkaus taidefiltterillä kaivelemaan, että äsken googletin asiaa. Löysin helppokäyttöisen Artisto-sovelluksen (iOS, Android), jolla tällaista muokkausta voi tehdä. Ja on siellä muutakin hauskoja ominaisuuksia tarjolla.
Matkalla kotoa TAMKin pääkampukselle, minulla on
seitsemän pocéstoppia. Tällaisia oli tänään tarjolla
kaksi, joista toisen sain pyydystettyä.

-  -  -

Tämän blogikirjoituksen ja tuntiraportoinnin jälkeen on jälleen yksi OPH-hanke omalta osaltani saatettu päätökseen. Tulevien hankkeiden ideointi sai eilen uutta potkua, kun OPH:n opetustoimen täydennyskoulutuksen hankehaku avautui.

Aiemmat bloggaukseni OOK-hankkeesta:

11.12.2016

Kuvatarina museokortti-vierailuistani

Sain keväällä museokortin ja olen tykännyt siitä valtavasti. 59 euroa maksavalla kortilla pääsee vuoden ajan maksutta yli 230 museokohteeseen ympäri Suomen. Samassa museossa voi poiketa useita kertoja. Esimerkiksi Kiasman pääsymaksu on 12 euroa, mutta museokortin kanssa sinne on helppo poiketa katsomaan vaikka vain yksi näyttely junaa odotellessa.

Suurin vaikutus museokortin omistamisella on minulla ollut siihen, että museoihin tulee ylipäätään lähdettyä. Tutkin usein ennen loma- ja työreissuja läheiset museokorttikohteet kartalta. Moni museo on tehnyt suuren vaikutuksen. Itsenäisyyspäivää seuraavana päivänä kävin lottamuseossa. Kun kuulin, että se on monista romaaneista tuttu Syvärannan lottaopisto, en meinannut uskoa, että sellainen paikka on yhä jäljellä ja pääsen sinne! Erityisesti Suomen historiaan liittyvät museot herättävät kysymyksiä myös oman suvun historista.

Museoiden ohella kortilla pääsee moniin näyttelyihin. Täällä viikolla yllätyksiä tarjoili Keravan Sinkka, missä näin K-18 kanavatöitä, ryijyjä, jotka oli tehty graffitien kuvista ja virkatun vessan. Hotelli- ja ravintolamuseossa soitin eilen jukeboksia ja palasin esineiden kautta elämäni ensimmäiseen Lapin matkaan noin 10-vuotiaana. Muistelin myös ensimmäisiä käyntejä Alkossa. Tuolloin ei vielä päässyt hyllyjen lomassa kiertelemää, vaan piti osata tiskiltä pyytää mitä halusi.

Museokortti sopii hyvin myös Pocémon GO -pelaajalle. Olen löytänyt pocémoneja monista museoista ja lähes aina museon luona on myös pocéstoppi. Niin museot kuin pokémonit ovat vieneet minua pois tavanomaisilta reiteiltä ja lisänneet liikkumista. Museokortin ansiosta pidemmille automatkoille on löytynyt huoltoasemia paljon mielenkiintoisempia pysähdyspaikkoja.

Alle tallensin aikajärjestyksessä yhden kuvan kustakin museosta, missä olen museokorttini ensimmäisen puolen vuoden aikana vieraillut. Osassa museoista oli rajoituksia niiden taideteoksista julkaistavien kuvien suhteen, joten tämän julkaisun kuvia en jaa CC-lisenssillä, vaan ne on tarkoitettu vain tämän tarinan kuvitukseksi.

Kesäkuussa Hämeenlinnan Sibelius-museossa, matkalla valmistujaisiimme, harjoittelimme opiskelukaverin kanssa vieraskirjaan uutta titteliämme (AmO = ammatillinen opettaja). 
Taidemuseo Gösta koostuu kartanosta, joka aikanaan oli vuorineuvos Gösta Serlachiuksen koti sekä 2014 valmistuneesta modernista paviljongista. Kuvassa olen museon aulassa kuvauttamassa itseäni osaksi historiallista kuvaa. Kuvan sai omaan sähköpostiin.
Gustaf-museo on metsäjätti G.A. Serlachius Osakeyhtiön entisessä pääkonttorissa. Siellä näimme mm. Metsäperkele-näyttelyn, josta oheinen kuvakin on otettu. Selostus tuli kuulokkeista, jotka tiesivät, missä huoneessa kulloinkin olin ja kertoivat aina tarinaa kyseisestä paikasta. 
Alvar Aalto -museo Jyväskylässä on luonnollisesti Aallon suunnittelemassa rakennuksessa.
Keski-Suomen museo on Aalto-museon naapurissa. Siellä oli joka kerroksessa oma mielenkiintoinen näyttely, joista yksi kertoi Jyväskylästä, toinen Keski-Suomesta. Muut näyttelyt olivat Lydia alaston setelityttö - piiasta jumalattareksi sekä Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi – 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria.

Varkauden museo on ensimmäinen, mistä löysimme pokémoneja sisältä. Sen lisäksi lähes joka museon edessä on pokéstoppi. 
Mikkelin Päämajamuseon operatiivisen osaston maavoimatoimisto
Salakirjoituksen purkamista. Viestikeskus Lokki, Mikkeli
30-vuotisylioppilasjuhlien yhteydessä kävimme Naantalin museossa,  mikä oli puolisoni ensimmäinen kesäpaikka ja hän oli sellä kaikkiaan kuusi kesää. Kuvassa näkyy sisääntulon tapetti, jota hän oli tuolloin 1980-luvulla sapluunalla maalaamassa. Kuva museon porvariskoti Hiilolasta.

Naantalin museon Humpin kiinteistössä, jonka itse muistan kirjastona, esittelee mm. arkeologiaa ja kuvan birgittalaisluostasin nunnia arkisissa töissään.
Sara Hildénin taidemuseon Ron Muechin näyttely keräsi ennätysyleisön, yli 100 000 kävijää. Itselleni tuli tunne, että näin aktiivisest eivät Facebook-kaverini ole missään näytelyissä käyneet, sillä kuvia jaettiin somessa runsaasti. Esillä oli kymmenen Muechin  luonnollisilta vaikuttavaa, mutta valtavan suurta tai pientä teosta ihmisistä. Tämän lisäksi museolla on erilaisia veistoksia pihanmaalla Näsijärven rannalla. 
Satakunnan museossa oli esillä Kirjain kerrallaan -näyttely lukutaidon kehittymisestä sekä kuvan näyttely valosta. Ilmiötä tarkasteltiin niin historian kuin luonnontieteidenkin näkökulmasta. Aikoinaan kynttilöitä tehtiin mm. elänten suoleen tai kurkkutorveen, mutta tähän valitsin kuvaksi kauniimman valokuvan. Tässä sai kokeilla erilaisten valojen vaikutusta siihen, miltä esineet näyttävät.
Suomen käsityön museossa oli esillä mm. kansallispukuja ja teatteriasuja. Osuin paikalla koululaisryhmän kanssa: osa sovitti ja valokuvasi innolla hienoja asuja, joihin sai pukeutua. Yksi poikaporukka istui ja kuunteli open ohjeita. Liikettä heihin tuli vasta, kun kaveri huusi nurkan takaa, että hei pojat, täällä on korsetteja! Hieno museo ja aikaa olisi pitänyt varata enemmän myös myymälän aarteiden tutkimiseen.
Essi Renvallin näyttely oli esillä Tampereen taidemuseossa. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia naisia, joka elätti itsensä taidetta tehden. Renvall erikoistui muotokuvanveistoon ja 1951 Egyptissä käynnin jälkeen, hänen veistoksiin ilmestyi väriä ja hän alkoi upottamaan niihin myös metallia ja helmiä. Renvall totesi, "Tuskinpa mikään taidelaji vaatii sellaista teräväkatseisuutta onnistuakseen kuin muotokuvat. Siinä on yhdennäköisyyden takaa pakko löytää mallin sielu."
Rosenlew-museosta löytyi monta tuttua esinettä kesämökkimme saunapadansta keittiövälineisiin ja kodinkoneisiin. Viihdyttävintä antia olivat 1960-luvun mainokset kodinkoneista. Esimerkiksi pyykkilingon toimintaperiaatetta keskipakoisvoimaa havainnollistettiin hyrrällä, jonka päälle tiputettiin punaista mehua. Animaatiolla todistettiin, miten linko ei kuluta vaatteita. Hintaa en muista hintaa mainitun yhdessäkään mainoksessa, vaan oleellista olivat keskustelut siitä, miten paljon kodinkoneet säästätävät naisten aikaa ja vaivaa. Esimerkiksi nopeutta havainnollistettiin käkikellolla.
Satakunnan museon luontotalo Arkki on viehättävä pieni museo. Siellä oli hienoja dioraamoja maakunnan kasvillisuudesta. Tässä kuvassa on valtavan suuri liemikilpikonna, joka oli esillä teemanäyttelyssä Vain luut jäävät jäljelle. Selkäkilvet koostuvat selkärangasta ja luutuneista leventyneistä kylkiluista. Selkäkilven reunojen aukot tekevät kilvestä kevyemmän ja helpottavat eri tavoin uimista. Maakilpikonnilla vastaavia ei ole. 

Keravan Sinkan Näkyväksi neulottu -näyttelyssä oli esillä toinen toistaan upeampia käsitöitä . Tekijöinä oli niin alan ammattilaisia kuin paikallisia käsityöharrastajia sekä turvapaikanhakijoita. Monet teokset rikkoivat perinteiden rajoja. Kuvassa on Niina Mantsisen teos, missä hän on risteyttänyt suomalaista ryijyperinnettä katutaiteen kanssa. Esillä on myös mm. virkkaamalla päällystetty poliisiauto, virkattuja ihmishahmoja ja wc, mistä vasta aivan läheltä katsoen näki, että sekin oli kokonaan virkattu. K-18-osastolla esillä oli pornokuvia kanavatöinä.

Lottamuseossa hienointa oli päästä romaaneista tuttuun Syvärannan lottaopistoon ja kuunnella vanhoista puhelimista lottien tarinoita. Kuvassa on omasta kirjahyllystänikin löytyvä kirja, joka kuului niihin kirjoihin, jotka neuvostovastaisina poistettiin sodan jälkeen kirjakaupoista.

Monen museoesineen viehätys on siinä, että muistaa ne omasta lapsuudesta tai ne kertovat osaltaaan myös oman suvun tarinaa. Hotelli- ja ravintolamuseoon oli koottu kangasmerkkejä, jollaisia itsekin muista ensimmäisiltä Lapin matkoiltani ostaneeni.
Teatterimuseossa esillä olivat teatterin ei ammatit, näyttelijöiden lisäksi mm. puvustajien ja lavastajien tuotokset. Kenties eniten on muuttunut valaistus. Alkuun se oli välttämättömyys näkyvyyden vuoksi, nykyisin se on tärkeä kerronnan väline. Kotimatkalla juttelin ravintolavaunussa tuntemattomaksi jääneen teatterilaisen kanssa ja hän totesi, että keskikokoisenkin teatterin katossa on puolen miljoonan edestä valotekniikkaa.
Valokuvataiteen museosta poimin talteen Alec Sothin mietelmän: "Kuka tahansa voi ottaa hienoja kuvia, mutta valokuvataitelijan perimmäinen tehtävä on työstää kuvia ja saada ne värähtelemään keskenään."
Kiasman näyttelyt on ripustettu keskimääräisen suomalaisen katseen korkeudelle. Vierailuni museoon oli kovin pikainen, sillä junalippu oli jo ostettu. Jo toista kertaa näin näyttelyssä lisättyä todellisuutta hyödyntävää taidetta. Se oli esillä Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin Pahan jälkeen -näyttelyssä. 

6.12.2016

Digitarinoita Padletissä

Yksi tämän syksyn suosituimmista koulutusteemoistani on ollut digitarinat. Ohjediat olen jakanut tiedostojenjakopalvelu SlideSharessa, joka valitettavasti toistaa hyperlinkit kovin satunnaisesti. Niinpä kokosin tekemäni lyhyet esimerkit alle upotettulle julkiselle Padlet-seinälle. Lisää erilaisia esimerkkejä löytyy sovellusten verkkosivuilta ja YouTubesta.

Padlet lienee yksi suosituimmista palveluista suomalaisopettajien keskuudessa. Se on kuin sähköinen fläppipaperi, jonka opettaja voi avata kenen tahansa muokattavaksi, jopa ilman kirjautumista. Padlet sopii hyvin vaikka tilanteisiin, missä ryhmän jäsenten erilaisilla laitteilla ja eri sovelluksilla tehdyt tuotokset halutaan koota yhteen. Uutena siihen on juuri tullut mahdollisuus sallia kommenointi.

Padlet toimii hyvin myös yksittäisen oppijan portfoliona, minne kootaan eri sovelluksilla tehtyjä tuotoksia. Itse en liittänyt alle ohjeita sovelluksista tai tietoja, mille laitteille ne ovat saatavilla, vaan nämä tiedot löytyvät digitarinoiden diasarjasta.

Lisää voit lukea diasarjoista Digitarinat opetuksessa ja Padlet opetuksessa.


Made with Padlet

22.11.2016

Rehtoreiden digisuunnistus

Maaretta Tukiaisen tekemät ja Krista Keltasen kuvittamat
Inspiraatio-kortit ovat olleet viime viikkoina aktiivisessa
käytössä. He ovat tehneet myös hyvän mielen kortit,
Molempia voi tilata verkosta: hyvanmielentaidot.fi 
Tampereen ammattikorkeakoulun OOK-hanke järjesti eilen oman koulutuksen Pirkanmaan rehtorit ry:n jäsenille. Teemaksi valikoitui digisuunnistus, missä kokeiltiin suurta määrää erilaisia sovelluksia ja ideoitiin niiden hyödyntämistä rehtorin työssä.

Niinkuin useimmiten tällaisissa yksittäisissä työpajoissa, vastuu innostavimpien sovellusten käyttöönotosta jää osallistujille. Kun uusia työtapoja tai työkaluja ottaa käyttöön, kannattaa kokemuksia jakaa ainakin kahvihuoneessa ja miksei myös somessa.

Tämä oli samalla ainakin omista OOK-koulutuksistani viimeinen. Hankkeella on edessä vielä loppuseminaari, minne olette kaikki tervetulleita. Se järjestetään TAMKissa aamupäivällä perjantaina 9.12. teemalla yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

OOK järjesti koulutuksia ja kohtaamisia sekä kasvokkain että webinaarien muodossa. Jaoin koulutusteni diat verkossa ja tänne blogiin kirjoitin kaksi juttua jo ennen tätä: Törmäilyää ja tiimijaksoja ja Kieltenopettajien työpajat.




20.11.2016

Meri-Lapin opettajien koulutuspäivä

Osuvin-hanke kokosi yli 400 henkeä lauantaina yhteiseen Meri-Lapin opettajien koulutuspäivään Torniossa. Aamupäivällä oli kaksi yhteistä luentoa ja sen jälkeen aineryhmittäin kymmeniä työpajoja. Päivän aloitti arviointia tutkiva ja siitä kirjoittanut Najat Ouakrim-Soivio. Suosittelen lämpimästi hänen kirjaa Oppimisen ja osaamisen arviointi (2015) tai koulutuskeskiviikon tallennetta syyskuulta teemalla Ops 2016 ja arviointi.

Tässä ihan lyhyesti muutama itselleni tärkeä asia muistiin Ouakrim-Soivion luennosta. Jälleen kerran kolahti tuo muistutus arvioinnista suhteessa tavoitteisiin. Mitä selkeämmät ovat tavoitteet, sen helpompaa arvionti on. Arviointia ei kuitenkaan kannata tehdä, ellei siitä ole hyötyä molemmile osapuolille - opettajalle ja oppijalle. Tykkäsin kovasti myös itsearviointitaitojen tasoista, siitä miten pikkukoululaiset aloittavat reflektoinnilla, kehittyvät siitä jäsentyneemmän itsearvioinnin tekijöiksi ja peruskoulun päättymisen vaiheessa omaavat jo metakognitiivista ymmärrystä itsearviointiin. Kehityspsykologisesti ensin onnistuu vertaisarviointi ja vasta vähän myöhemmin vaikeampi itsearviointi.


Opetusteknologian lähivuodet ja suositut palvelut -luento


Nostan tässä esiin AnswerGardenilla luennon aikana tehdyn kyselyn Meri-Lapin opettajien oppimisen ja opettamisen parhaista sähköisistä palveluista. Yhdistelin maininnoista samaa tarkoittavia palveluita, esim. YouTube yhteen ja erikseen kirjoitettuna. Kolmeksi tärkeimmäksi palveluksi nousevat Kahoot (45 mainintaa). YouTube (38) ja SanomaPro (22). Tosin jos laskee yhteen kaikki Googlen palveluihin viittaavat maininnat, se nousee ehdottomaksi ykköseksi 64 maininnalla, mikä kertoo suuresta tyytyväisyydestä monipuoliseen Google Suite for Education (GSE) -palveluun (ent. GAFE).

Kun Kahoot on noin suosittu, suosittelen lämpimästi perehtymään sen erilaisiin ja osin varsin uusiin ominaisuuksiin: Tiesitkö, että sillä voi tehdä mielipidekyselyitä (Survey)? Opettaa uusia asioita (BlindKahoot)? Pelata ryhmissä, jos kaikilla ei ole omaa laitetta (Team Mode)? Quizizz on hyvin samankaltainen. Keskeisenä erona on se, että Quizizz-kyselyä käynnistettäessä opettaja voi aina valita, saako nopeudesta lisäpisteitä vai ei. Lisäksi sen voi antaa kotitehtäväksi. Voit kokeilla CC-lisenssejä koskevaan kyselyyn vastaamista 29.11. asti osoitteessa quizizz.com/join antamalla koodin 252845.

Meri-Lapin opettajien oppimisen ja opettamisen parhaat palvelut



Sähköisiä kyselytyökaluja kieltenopetettajille -työpaja


Kokeilimme kyselytyökaluista seuraavia: Todaysmeet, Kahoot, Quizizz, Quizlet ja EDpuzzle. Mainintana esillä oli muutama muukin. Kokeiltavia esimerkkejä ja laaja ohjediasarja näihin ja moniin muihinkin koe- ja kyselytyökaluihin löytyy tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta. Muunlaista monipuolista materiaalia kieltenopetukseen löytyy mm. Helsingin yliopiston kielikeskuksen itseopiskelu-yksikön kokoamasta linkkipankista.


Tvt kielten opetuksessa -työpaja

Työpajassa kokeiltiin muutamia aamupäivän luennolla esillä olleita palveluita, alla olevan diasarjan sovelluksia ja kierrettiin QR-koodirataa. Kysyessäni lopuksi päivän parasta löytöä, äänet jakautuivat lähes kymmenen palvelun kesken. Ei ole yhtä sovellusta, mista kaikki innostuvat, mutta tällä kertaa useimmiten mainittiin Zoobe, Spark Video ja ThingLink.



16.11.2016

Scholae Futurum

Scholae Futurum - digitaalinen oppiminen, oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri tulevaisuuden lukiossa –hanke käynnistyi tänään. Se on Turun yliopiston Brahea-keskuksen hallinnoima OPH-rahoitteinen täydennyskoulutushanke. Sen kaikki koulutukset ovat 2 op laajuisia: osa toteutetaan täysin verkossa, osaan kuuluu yksi lähipäivä Turussa. Työskentelen toukokuulle asti hankkeen kouluttajana, toisena kouluttajana toimii Pasi Rantala.

Koulutusten lisäksi tavoitteena on levittää digiosaamista myös vähän niille (lukio-)opettajille, jotka eivät ole ilmoittautuneet mukaan. Sähköisenä oppimisympäristönä toimii julkinen blogi, joten moniin koulutusten sisältöihin pääsevät kurkkimaan muutkin teemoista kiinnostuneet. Lähipäivät ja webinaarit on kuitenkin rajattu vain ilmoittautuneille. Toistaiseksi blogissa ovat esillä mm. kartta, mihin osallistujat merkkaavat asuinpaikkakuntansa (kiitos vinkistä Sari Auramo) ja Zoobe, minkä avulla voi esittäytyä sekä webinaarissa tuotettu yhteinen sanapilvi, mitä voit täydentää omilla ajatuksillasi tulevaisuuden lukiosta.

Jokaiseen koulutukseen on vielä muutama paikka vapaana. Ilmoittautumiset tapahtuvat hankkeen verkkosivujen kautta. Löydät meidät myös Facebookista.

Tämän päivän Kick-Off-webinaarin tallenne (ei enää saatavilla) on kaikkien aiheesta kiinnostuneiden katsottavissa. Ilmoittautumislomakkeen täyttämistä edellytetään myös tallenteen katsojilta, jotta heidätkin voidaan raportoida rahoittajalle eli Opetushallitukselle.

Webinaarin ohjelma on alla. Upotin alle vain omat diani, Heli Branderin diat näet tallenteen alusta ja Pasin diat ihan lopusta. Huomaa, että tallennetta voit helposti kelata, esim, jos sinua kiinnostaa erityisesti Pasin esittely sähköisten ylioppilaiskokeiden koulutuksesta, joka esitellään webinaarin lopussa.  

  • 14:30 – 14:45 Tervetuloa koulutukseen - Scholae Futurum -hankkeen orientaatio ja toimintakäytännöt (Heli Brander, Turun yliopisto)
  • 14:45 – 15:15 Inspiraatiopuheenvuoro (Matleena Laakso)
  • 15:15 – 15:45 Koulutuskohtaiset lyhyet esittely (Matleena Laakso ja Pasi Rantala)


 

3.11.2016

Opettajien digiforum

Porin raatihuone oli huomattavasti uudemman ja
tavanomaisemmalta näyttävän koulutustilan lähellä.
Satakunnan ja Pohjois-Satakunnan Osaava järjestivät eilen opettajien digiforumin Porissa. Päivä alkoi filosofi ja yrittäjä Lauri Järvilehdon puheenvuorolla. Hänen viestinsä oli, että opetuksen pelillistäminen ja ns. edutainment usein ymmärretään väärin, sillä niiden taustalla on virheellinen ajatus siitä, että oppiminen olisi tylsää,

Järvilehdon mukaan työlästä oppimista ei voi korvata hauskutuksella. Eikä oppiminen itse asiassa ole tylsää, vaan suorastaan huikeeta. Kyllä sen usein lapsista näkee, kun oppimisen ilo tuikkii silmistä. Ja kyllä sen tuikkeen näin Digiforumin työpajoissa myös aikuisilla. Innostus ja motivaatio vievät pitkälle, kuten aiemmin syksyllä bloggasin digiopettajiin liittyen.

Tässä vielä linkki Järvilehdon mainitsemaan bloggaukseen The Best Learning Games: Roundup, missä hän listaa 20 parasta oppimispeliä. Se salissa tapahtuneen kohahduksen perusteella jäi selvästi monia kiinnostamaan. Tapahtuman jälkeen tutustuin myös Järvilehdon Ajattelun ammattailainen -blogiin  ja siinä vierähtikin pitkä tovi. Siellä oli hyviä oivalluksia ja ihania omia musiikkiteoksia välissä. Suosittelen!



Digiforumin työpajaa 2.11.16 from Matleena Laakso


Mitä sinä opit Digiforumissa? Mitä oppimaasi viet omaan työhösi? Täydennä alla olevaan Padletiin omat kommenttisi. Uuden viestin voit lisätä ilman kirjautumista PLUS-merkistä. Jos Padlet-seinä tai sähköiseksi fläppipaperiksikin kutsuttu sovellus ei sinulle vielä ole tuttu, siihen kannattaa perehtyä. Se on mutu-tuntumalla yksi suomalaisopettajien eniten käyttämistä palveluista. Kokeile ensin alle ja tutustu sitten diasarjaan Padlet opetuksessa.

Made with Padlet

1.11.2016

"Tästä ne tykkäs ihan hirveesti!"

Pedagoginen piristysruiske -koulutusten kolmanteen lähipäivään kuuluvat osallistujien kehittämistöiden esittelyt. Vuodesta toiseen esillä ovat hyvät opetuksen sovellukset kuten blogit, Padlet, Kahoot ja QR-koodit ja entistä useammin myös Office 365 ja erilaiset videot ja muut digitarinat. Alla on poimintoja kuluvan vuoden koulutusryhmien kehittämistöistä. Kunnia näistä loistavista toteutuksista kuuluu Tampereen seudun Osaavan eli nykyisin Osakkeen nimellä jatkavan verkoston perusasteen ja lukioiden opettajille.


Kevään Pepi IX: "Tästä ne tykkäs ihan hirveesti"


Mobiiliradalla tutustuimme lisätyn todellisuuden kuvakortteihin
AR Flashcads -sovelluksen (iOS, Android) avulla.
Tällä kerralla suosituin sovellus kehittämistöihin oli Padlet-seinä, usein muiden palveluiden ohessa käytettynä. Vain muutaman kokeilemia, mutta luokassa erittäin toimiviksi ja tykätyiksi osoittautuvat myös Dvolver moviemaker ja Quizizz, joka on Kahootin kaltainen kyselytyökalu.

Dvolverilla voi tehdä pieniä animaatioita ilman kirjautumista. "Tästä ne tykkäs ihan hirveesti", totesi eräs kieltenopettaja ja kertoi, että vaikka lähdettiin nollasta, alle puolessa tunnissa oli saatu jo valmiita tuotoksia aikaan. Dvolver oppi jossain vaiheessa keväällä tunnistamaan ääkkösetkin, joten suomenkielisetkin tarinat onnistuvat nyt hyvin.

Hervannan koulupolulla vietettiin ilmiöviikkoa teemalla ihminen ja hyvinvointi. Teemaviikon aikana on helppo ottaa kokeiluun uusia työtapoja ja -palveluita. Ryhmät jaettiin mielenkiintojen pohjalta ja siten luokka-asteetkin sekottoivat. Tästä oli mm. se hyöty, että eri luokkien ja luokka-asteiden oppilaat hallitsivat eri sovelluksia. Haasteeksi nousi tietokoneiden määrä, kun niin moni olisi tarvinnut niitä samanaikaisesti, joten kenties jatkossa aivan koko koulupolku ei vietä ilmiöviikkoa samaan aikaan, Oppilaat olivat ylpeitä omista töistään ja ne koottin yhteiseen Sway-dokumenttiin, joka esiteltiin ilmiöjuhlassa viikon päätteeksi


Syksyn Pepi X: "Ehdottomasti kokeilen uudelleen, kunhan hermot vähän unohtavat!"


Monenlaista koimme tässäkin juuri päättyneessä koulutuksessa. Yksi käveli ensimmäisen lähipäivän jälkeen suoraan kauppaan ja osti älypuhelimen. Toinen tuskaili, että on laitteet, mutta tunnukset uusille oppilaille saatiin vasta syyslomaviikolla. Kolmas kertoi päässeensä mukaan koulun sijaiskiellosta huolimatta, kun lupasi aktiivisesti jakaa oppimaansa kollegoilleen. Moni tekikin Padlet-seinän tai blogin, minne keräsi itselleen ja oman oppilaitoksen kollegoille vinkkejä hyvistä sovelluksista ja niiden käyttötavoista.

Digitarinoista mm. Adobe Spark Video -sovellus koettiin hyväksi. Sillä tehtyjä tarinoita oli ryhmän mukava katsella, kun sanoma oli ytimekkäästi tiivistetty. Kun esiintymistaito ei vielä ole saanut paljoa harjoitusta, on vaihtoehtoinen tapa eli diojen esittely usein sitä, että tekstit vain luetaan suoraan dioista.

Yksi opettaja hyödynsi sanapilviä ideoidessaan oppilaskunnan kanssa tulevia tapahtumia. Ideoita heitettiin lehtikasahyppelystä kauhukäytävään, mutta lopulta äänestettin koulun väriviikosta. Sitä oli osallistujien oppilaitoksissa toteutettu mm. päivän värillä tai kuviolla (raidat, pilkut,..). Joissain kouluissa jokainen päivä tai vain perjantain teema oli luokkakohtainen ja oppilaskunta myönsi parhaalle luokalle diplomin.

Ruotsin opetuksessa oppilaat olivat aivan haltioissaan, kun opettaja kerran antoi läksyt Zoobe-animaation avulla. Myöhemmin oppilaat pääsivät tekemään suullisen kielitaidon osoittamista vastaavilla sovelluksilla. Näin pelottavasta suullisen kielitaidon arvioinnista tulikin hauskaa tekemistä eikä sitä tarvinnut niin kamalasti jännittää.

Tällä kertaa kaksikin koulua hyödynsi tämän koulutuksen kehittämistehtävien tekijöitä ilmiöviikon suunnittelussa ja toteutuksessa. Ilmiöviikkojen teemoina olivat kestävä kehitys ja kotikulmilta maailman kansalaiseksi kasvaminen. Toisessa koulussa aiheeseen orientoiduttiin jo edellisellä viikolla QR-koodisuunnistuksen avulla. Tärkeää on viikon päätteeksi juhlistaa toteutettua ilmiöviikkoa ja esitellä tulokset vaikka messutyylillä.

Kehittämistöitänsä opettajat kuvailivat näin: "Raskas ja paljon etukäteistutustumista" tai "vaatii paljon valmisteluita ja kokeiluja, yhtä hässäkkää". Ja jatkavat sitten, että "Ehdottomasti kokeilen uudelleen, kunhan hermot vähän unohtavat!" tai näin "Hieno kokonaisuus sekä oppilaiden että opettajan vinkkelistä, rohkeus lisääntyi, kannatti :) !!!"

Kokemusten jakamista "iltanuotiolla" ennen koulutuksen päätöstä.
Yritän aina omassa roolissani muistaa, että opettajilla on tämän digin ohella monen monta muuta teemaa, joissa täytyy pysyä ajan tasalla ja joiden suhteen toimintaa on kehitettävä. Erityisen hatunnoston haluan osoittaa niille, jotka itse hakeutuvat tällaisiin digi-koulutuksiin ilman minkäänlaista mielenkiintoa asiaan. Tämän päivän opettajan työssä digi on asia, joka vain on jotenkin otettava haltuun. Ja aina joku vähän innostuukin, kun pääsee tähän maailmaan sisälle :)


Ilmoittaudu kevään koulutukseen


Pedagoginen piristysruiske XI -koulutus järjestetään helmi-maalikuussa 2017 ja mukaan voi ilmoittautua tästä. Ilmoittautumislinkin löydät myös blogini uudelta Tervetuloa-sivulta. Koulutus on tarkoitettu Osakkeen oppilaitosten henkilöstölle. Osake on Tampereen seudun opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle suunnattu osaamisen kehittämispalvelu, jonka jatkaa Osaava-hankkeessa (2010–2016) syntynyttä seudullista toimintamallia. Tutustu Osakkeen verkkosivuihin ja tykkää Facebookissa!

Pedagoginen piristysruiske -koulutuksia on toistaiseksi järjestetty Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Ota yhteyttä, jos haluat tarjouksen omasta toteutuksesta teillekin. Koulutus räätälöidään aina tilaajan ja kohderyhmän toiveiden mukaan.


Aiemmat bloggaukseni Pedagoginen piristysruiske -koulutuksista 


25.10.2016

Digiosalliseksi-työpaja verkostoista ja jakamisesta

Digiosalliseksi-hankkeen esittely


Digiosalliseksi on keväällä käynnistynyt TAMKin hallinnoima ESR-hanke, Sen tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

TAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää workshopeja ensisijassa osatoteuttajille, mutta kun on tilaa myös muut kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ja tällöin mainostan niitä mm. uudella Tervetuloa-blogisivullani.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii Minna Seppälä ja TAMKissa asiantuntijoina ovat Annikki Torikka (ja kevään 2017 häntä sijaistava Heli Antila) ja minä. Hankkeen osatoteuttajat ovat TreduKiipulaSilta-valmennus ja VAAO. Olet lämpimästi tervetullut vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan hankkeen tuloksista Digiosalliseksi-Facebook-ryhmään!


Ensimmäinen workshop


Tämän ensimmäisen workshopin teemaksi oli projektiryhmässä valittu ammatilliset verkostot ja avoin jakaminen opettajan työssä. Aloitimme esittelemällä itsemme ja jonkun tärkeän verkostomme Ateneumin kuvakorttien avulla. Siitä jatkoimme keskustelua ammatillisista verkostoista ja syötteinä oli ajatuksia alla olevasta diasarjasta.

Verkostojen ohella käsittelimme avointa jakamista ja Creative Commons -lisenssejä. Aiheeseen liittyen suosittelen tätä suomeksi tekstitettyä A Shared Culture -videota (3:20 min). Kirjoitin keväällä HAMKin julkaisusarjaan Miksi jakaa avoimesti? -artikkelin, mikä myös avaa tarkemmin jakamisen teemaa.


Workshopin ryhmätöiden tuotokset


Ryhmätöiden tuotokset koottiin kolmeen sähköiseen ympäristöön, jotka on kaikki upotettu alle ja joita voi mielellään edelleenkin omilla kommenteillasi täydentää. Ensimmäisenä oli kysymys: Miten voin edistää verkostomaista työtä omassa työyhteisössäni? Vastauksia heruteltiin "Joo, ja..."-menetelmällä. Se tarkoittaa ideointia, missä aina jatketaan edellistä ideaa innostuen ja laajentajien sitä eteenpäin. Siis sen sijaan, että vastataan toisen ideaan MUTTA-sanalla, todetaan JOO, JA sitten voisimme tehdä myös näin ja näin ja kokeilla sitä tuolla ja noiden kanssa ja siihen voisi liittää myös tällaista työskentelyä...

Lisää sinä omat vastauksesi alla olevaan chattiin eli miten itse edistäisit verkostomasta työskentelyä? Tämän jälkeen voit lisätä kommenttisi kahdelle Padlet-seinälle ja lopuksi valita ajatuksen tai parikin, jotka jaat tällä Tricider-palvelun sivulla. Sen lisäksi (tai sijaan), voit antaa äänesi parhaille ideoille, joita itse, verkostoissasi tai tämän hankkeen puitteissa toivot vietävän eteenpäin, Mihinkään näistä palveluista ei tarvitse kirjautua. Triciderin äänestys on avoinna kahden viikon ajan.




Made with Padlet
Made with Padlet

9.10.2016

Verkkokurssin rakentajan 10 askelta

Perjantain Snellman-kesäyliopiston webinaarissani oli teemana verkkokurssin rakentajan kymmenen askelta. Esitykseni diat ovat alla ja tallennelinkki tunnin webinaariin tässä.

Jo kesällä valittu otsikon metafora askeleista tuntui vielä näin syksylläkin hyvälle: askeleita tarvitsemme päästäksemme eteenpäin. Jokaisen polku on vähän erilainen. Välillä tulee horjahduksia ja tarvitaan muutamia ylimääräisiä askeleita. Välillä loikataan muutaman askelman yli.

Ei ole yhtä polkua hyvän verkkokurssin rakentamiseksi, kuten ei ole yhtä hyvää mallia opetuksen järjestämiseenkään. Tähän pyrin keräämään askeleita, joiden kohdalle kannattaa pysähtyä ja pohtia niitä oman verkkokurssin näkökulmasta. Miten seuraavien askeleiden huomioiminen edistäisi oppimista omilla verkkokursseillasi?


1. Kurssin suunnittelu:
Aloita oppimisen tavoitteista. Kaikki muu suunnittelu tulee sen jälkeen. Tärkeää on myös muistaa selkeys niin sisällöllisesti kuin visuaalisesti.
2. Kurssin aloitus: Perustiedot heti alkuun ja mielellään myös jotain innostavaa, vaikka ennakkotehtävä interaktiivisella videolla (esim. EDpuzzle) tai animoitu tervetulotoivotus (esim. Tellagami, Zoobe tai Voki).
3. Ryhmän kehitysvaiheet: Jokaisen opettajan ja ryhmän ohjaajan olisi hyvä aiheesta jotain tietää. Jos teema on sinulle vieras, suosittelen Satu Öystilän artikkelia Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa. Omassa artikkelissani avaan ryhmän ohjaajan toimintaa ensimmäisen vaiheen näkökulmasta. Jos tiedät hyvän lähteen, missä näitä kehitysvaiheita on tarkasteltu erityisesti verkko-opiskelun näkökulmasta, vinkkaa kommentteihin!
4. Ohjaus: Toimisiko tavoitteena, että opiskelijoilla on illuusio aina läsnä olevasta opettajsta? Kerro silti miten ja mistä sinut tavoittaa ja rohkaise opiskeljoita tukemaan toisiaan ja/tai käytä sosiaalista mediaa. Näin edellä mainittu illuusio on lähempänä :)
5. Opiskelijan tukeminen: Moni keskeyttää verkko-opinnot, kuten YLEkin perjantaina uutisoi. Tartu tähän haasteeseen ennalta ja huolehdi, että jokaisella on oma motivoiva tavoite ja että osallistujat varaavat kalenterista säännöllisesti aikaa verkko-opiskelulle - ja sinä itse verkko-ohjaamiselle.
6. Oppimistehtävät ja opetusmenetelmät: Hyödynnä vaihtelevia oppimistehtäviä: yksin ja yhdessä, suljetussa ja avoimessa verkossa, kirjoittaen, katsoen, sisältöä tuottaen, mobiilisovelluksia ja monimediaisuutta hyödyntäen jne. Osa tehtävistä voi hyvin edellyttää vaikka haastattelua tai käytännössä kokeilua. Kaiken ei tarvitse tapahtua näytön äärellä!
7. Verkkomateriaalit: Mitä kannattaa tehdä itse, mitä löytyy verkosta valmiina ja mitä on mielekästä antaa opiskelijoille tehtäväksi?
8. Tekijänoikeudet ja avoin jakaminen: Kunnioita tekijänoikeuksia ja vaadi samaa oppijoilta. Paljon valmista materiaalia (esim. Pixabay) löydät, kun ymmärrät, mitä Creative Commons -lisensseillä tarkoitetaan. Ks. CC-lisenssien verkkosivut tai artikkelini Miksi jakaa avoimesti?
9. Reflektio, palaute ja arviointi: Reflektoidessaan opiskelija pyrkii ymmärtämään ja analysoidaan toimintaansa sekä ohjaamaan ja muuttamaan sitä. Reflektio on tärkeää myös opettajalle, jonka tulee tarjota mahdollisuus jatkuvaan palalutteeseen, sen sijaan että se kerätään vain kurssin päätteeksi. Arviointi ohjaa oppimista viestimällä opiskelijalle, mikä on tärkeää ja oppimisen arvoista. Verkossa kannattaa hyödyntää vertaisarvioinnin lisäksi myös automaattisesti tarkastuvia harjoituksia ja/tai kokeita.
10. Jatkuva kehittäminen: Kehittääkseen osaamistaan ja sitä kautta myös verkkokurssejaan, kannattaa osallistua verkon yhteisöihin, missä osaamista ja vertaistukea jaetaan (esim. Facebook ja blogit). Maksuttomia webinaareja opettajille järjestetään runsaasti. Ajoittain tekee hyvää myös itse opiskella verkossa ja osallistua konferensseihin, joista huhtikuinen ITK on Suomessa ehdoton ykkönen. Yksi viimeisimpiä löytöjäni on tämä TAMKin digimentoreiden verkkokurssien arviointityökalu - sitä suosittelen lämpimästi!


30.9.2016

Asiantuntija somessa

Puhuin tänään Tampereen eOppimisen klusterin webinaarisarjassa teemalla asiantuntija sosiaalisessa mediassa (tallenne 60 min). Klusteri on Tampereen neljän korkeakoulun sekä Hermia Oy:n ja Tampereen kaupungin vuodesta 2001 toiminut yhteistyöverkosto.

Teema sopi hyvin tälle päivälle, sillä tasan neljä vuotta sitten julkaisin tämän blogin ensimmäisen kirjoituksen otsikolla Jotta en eksyisi verkkoon. Allekirjoitan edelleen yhdeksi blogin tavoitteeksi ammatillisen verkkoläsnäolon kokoamisen. On todella kätevää, kun on yksi paikka, minne voi koota työhön liittyvät jutut. Alkuun pelkäsin, etten keksi aiheita bloggauksille, mutta tykkään kirjoittaa ja keskiarvo on pysynyt kolmessa julkaisussa kuukausittain. Ideoita olisi enemmänkin, mutta aikaa ei. Blogissani on käyty 169 222 kertaa ja käynneistä puolet ovat viimeisen vuoden ajalta. Suosituimmat kirjoitukseni näet diasarjasta alta.

Marko Suomi lähestyy asiantuntija somessa -teemaa otsikolla Ihmisyyden tyhjyys eli asiantuntija somessa ei ole linkkikone. Jutussa on kuvattu hyvin vaiheet asiantuntemuksesta toimintaan. Kuten webinaarissa totesin, minun keskeisin tavoite vuodesta 2009 alkaen on ollut edistää tvt:n pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä oppimisessa. Pitkälti se määrittelee muuta toimintaa. Se on myös yksi keskeinen tekijä avoimen jakamisen taustalla.

Sitran työelämätutkimus kertoo, että suomalaiset kokevat verkostoitumisen varsin vaikeaksi ja aktiiviset verkostoitujat hyötyvät suuresti verkoistaan. Muista, että verkostoitumista voi opetella siinä kuin muita taitoja! Kun seuraavan kerran osallistut vaikka seminaariin, istu kahville tai lounaalle pöytään, mistä et tunne ketään ja esittäydy. Rohkeus voi yllättää positiivisesti!

Webinaarissa teimme yhteisen sanapilven asiantuntijuuden esille tuomisen ja verkkoidentiteetin merkityksestä. Keskeisimmiksi teemoiksi nousivat verkostot sekä osaamisen näkyväksi tekeminen ja jakaminen sekä uudet ideat ja oppiminen. Jätän tämän  kyselyn avoimeksi. Voit vastata siihen alla tai siirtyä AnswerGardenin sivulle. Jos palvelu ei vielä ole tuttu, tästä näet ohjeet ja vinkkejä opetuskäyttöön.








Tulevia koulutuksia


Klusterin syksyn webinaarisarjan tallenteet ja materiaalilinkit kootaan klusterin koulutussivulle. Loppuvuodesta on vielä kaksi webinaaria: 30.10. puhujana on Harto Pönkä teemalla Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä ja 30.11. Sanna-Kaisa Salonniemi ja Office 365-vinkkejä opetuskäyttöön, Nämä ja monta muutakin webinaaria löydät myös tämän blogin webinaarit-sivulta.

Teemaa sivutaan myös 13.10. Tampereella PAOK-verkoston kaikille avoimessa työpajassa Ammattilainen ja asiantuntija somessa. Vedän sen yhdessä Outi Lehtosen ja Tuuli Kurkipään kanssa. Tervetuloa!

27.9.2016

Miten digiopettajia kasvaa?

Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n ylläpitämä www.opetin.fi "tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää" mm. tarjoamalla opettajille materiaalia yrittäjyyskasvatukseen. TAT ylläpitää myös useita kansainvälisestikin palkittuja palveluita, kuten yrityskylää ja asiantuntijaverkostoa.

Yrityskylä auttaa koululaisia ymmärtämään yhteiskuntaa ja taloutta. Kun kuopukseni kolme vuotta sitten siihen osallistui, herätti se moneksi illaksi keskustelua meidän perheen tuloista, menoista ja lainoista. Kävimme läpi lähisukua ja ystäviä ja millä aloilla he toimivat yrittäjinä. Ei ollut kuudesluokkalainen tuolloin osannut ajatella, että niin isä, mummi kuin vaarikin olivat toimineet yrittäjinä. Viimeisimmän palkinnon Yrityskylä sai kansainvälisessä koulutusalan konferenssissa syyskuussa Oslossa, missä se valittiin "maailman parhaaksi oppimisyhteisöjä rakentavaksi kumppanuushankkeeksi". Yrityskylä tavoittaa yli 70 % Suomen kuudesluokkalaisista.

Tampereen klassillisen lukion ideasta syntynyt asiantuntijaverkosto oli ensin OPH:n rahoittama hanke ja otettiin sen jälkeen TAT:n pysyväksi palveluksi. Asiantuntijaverkosto tuo työelämän asiantuntijoita oppitunneille haastateltavaksi videoneuvottelun välityksellä. Itse olen sitä kautta ollut kertomassa lukion äidinkielen tunnilla sosiaalisen median hyödyntämisessä työelämässä.

Alla oleva blogikirjoitukseni on julkaistu alunperin 31.8.2016 TAT:n Opettimen blogissa. Siellä julkaistaan säännöllisesti koulutuksen asiantuntijoiden ja sidosryhmien bloggauksia ajankohtaisista koulutuksen teemoista.


Miten digiopettajia kasvaa?


Suomen oppilaitoksissa on varsin hyvä laitekanta – etenkin kun huomioidaan myös oppijoiden omat laitteet. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön hyödyntämisessä onkin kyse ennen kaikkea motivaatiosta. Jos se on kunnossa, muilla asioilla on taipumus järjestyä.

Lukuisat hankkeet ovat jo toistakymmentä vuotta tarjonneet opettajille koulutuksia ja erilaisia resursseja työn tueksi. Merkittävänä apuna ovat viime vuosina yleistyneet oppilaitosten ja kuntien muun muassa kollegavalmentajien nimellä kulkevat tvt-pedagogiset tukihenkilöt eli opettajat, joille on resursoitu työaikaa kollegoidensa auttamiseen.

Viime kevään ITK-konferenssissa pidin neljän muun digiopettajan kanssa esityksen Miten minusta tuli digiope? Aloitimme kysymällä yleisöltä, mitkä ovat olleet tärkeitä askeleita heidän omassa kasvussaan digiopettajiksi. Teimme tämän AnswerGarden-palvelulla (ks. ohjediat) ja oheinen kuva on muokattu vastauksista Wordle-sovelluksella.

Tärkeää on halu kokeilla ja uudistua


Digiä käyttävien opettajien kokemusten mukaan kokeilunhalu on tärkein yksittäinen heitä eteenpäin auttanut asia. Se pitää sisällään ajatuksen, että voi testata erilaisia uusia työtapoja ja sovelluksia ja vasta sitten valita, mitkä jäävät käyttöön.

Uskon, että tämä on juuri se tapa, jolla digi saadaan osaksi oppimisen arkea: uusia mahdollisuuksia tulee jatkuvasti, mutta usein vasta itse kokeilemalla tietää, mistä innostuu ja mikä sopii omaan opetukseen tai oppimiseen.

Kokeilunhalun, uskalluksen ja innostuksen tapaisten teemojen lisäksi sanapilvestä nousee vahvasti esille opettajien halu kehittyä työssään ja uudistua. Uudistumista tarvitsevat kaiken ikäiset: monella tuoreella opettajalla on paljon oppimista digivälineistä, kun taas eräs eläkeikää lähestyvä opettaja totesi, että digi on se, mikä tuo muutoin jo hyvällä rutiinilla sujuvaan työhön sopivasti uutta intoa ja haastetta.

Digiopettajaksi kasvamisessa merkittäviksi koetaan myös yhteisöt. Yhä useammalla niihin kuuluvat luokka- ja kahvihuoneen lisäksi tärkeänä osana myös sosiaalisen median verkostot, missä ideoita ja osaamista jaetaan. Kollegoiden tuki vie osaamista eteenpäin ja oppimista tapahtuu myös yhdessä oppijoiden kanssa. Uuden opsin myötä oppijoiden rooli on kasvamaan päin, ei vain palautteen antajina, vaan myös työtapoihin ja teemoihin vaikuttajina.

Ruoki kokeilunhalua


Kun opettajien kokemus kertoo, että tärkeää digiopettajaksi kasvussa on kokeilunhalu, uskallus ja omakohtainen kokemus, miten sinä voit omalla toiminnallasi ruokkia sitä? Milloin seuraavan kerran esittelet asian kokouksessa, ideoit opetuksen kehittämisen hankkeita tai kerrot tapahtumasta, mihin olet osallistunut? Milloin seuraavan kerran suunnittelet koulutuspäivää, vanhempainiltaa tai vaikka työpaikan pikkujoulua?

Ota rohkeasti käyttöön joku uusi väline, vaikka edellä mainittu AnswerGarden-sanapilvi. Kokeile ja anna muidenkin kokeilla. Taatusti moni ihastuu ja löytää uuden tavan rikastuttaa opetustaan ja erilaisten ryhmien työskentelyä.

23.9.2016

Törmäilyä ja tiimijaksoja

Pirkkalan yhteislukio muuttaa ensi syksynä
uusiin tiloihin, joiden suunnitteluun
henkilökunta on päässyt vaikuttamaan.
Osallistuin tänään TAMKin Oppimista ohjauksellisissa kohtaamisissa -hankkeen törmäytykseen. Hauska nimi tarkoittaa iltapäivätapaamista, missä vaihdetaan ajatuksia eri oppilaitosten henkilöstön kesken. Tänään teemana oli oppimisen ja oppijoiden monimuotoisuus. Ajatuksia siitä törmäyteltiin etenkin keskusteluilla, mutta vähän myös digivälinein.

Tapaaminen oli Pirkkalan yhteislukiossa ja alkajaisiksi kuulimmekin pari paikallista puheenvuoroa. Vs. rehtori Marjukka Suihko totesi heti alkuun, että tämä digi ja sähköistäminen ei ole heille nyt niin tärkeää, sillä sitä on tehty jo vuosia ja siitä on tullut osa arkea. Sen sijaan tärkeää on opetuksen monipuolistuminen, mikä uudessa lukionkin opetussuunnitelmassa hyvin näkyy. Ammatillisen puolen opettajat olivat myös kovasti kiinnostuneita maanantaina alkaneista sähköisistä ylioppilaskokeista ja ylipäätään siitä, miten tähän asti on lukioissa päästy.

Lukion äidinkielen opettaja Pasi Kervinen kertoi meille heidän OPH-hankkeesta nimeltä Oppiaineet integroivalla tiimityöskentelyllä moderniin lukiorakennukseen. Siinä he ovat toteuttaneet tiimityöjaksoja. Viime syksynä sellainen toteutettiin lukion ekaluokkalaisille teemalla Olipa kerran elämä. Teemajakso kesti loka- ja marraskuun ja mukana olivat lukion seuraavat kurssit: BI1, GE1. KE1, EN1 ja AI1. Vain pitkä matematiikka ja venäjä kulkivat ne valinneilla näiden ohella iltapäiväkursseina, Muutoin em. kurssien opettajat ja opiskelijat keskittyivät yhden jakson ajan vain näihin viiteen kurssiin.

Teemajakson yksi tavoite oli etsiä uuden lukion opetussuunnitelman henkeä ja samalla testata tällaista työskentelyä, mihin ensi syksyksi valmistuva uusi lukiorakennus tarjoaa muokattavine tiloineen hyvin mahdollisuuksia. Uuden rakennuksen yksi teema onkin, että siellä ollaan heti perillä: kaikki tilat ovat oppimistiloja sen sijaan, että eteisen kautta tullaan pitkiin käytäviin, mistä kuljetaan kohti oppimistiloja. 

Suuri osa tiimijakson työskentelystä tapahtui 4-5 opiskelijan tiimeissä viikkoteemojen ympärillä. Niiden ohessa toteutettiin pakko-, edustus- ja kertauspajoja. Ne olivat noin puolen tunnin opetussessioita kaikille, pienryhmien edustajille tai vapaaehtoista kertausta kaipaaville. Yhteislukion tältä sivuilta löytyy monta kirjoitusta tiimijakson toteutuksesta, niin opiskelijoiden kuin opettajienkin näkökulmasta.

Minun osuudessa oli teemana digi. Diat ovat alla, tässä lisäksi kaksi kysymystä, joihin ei oikein riittänyt aikaa paneutua itse törmäytyksen aikana.
  • X-breikki on Liikkuvan koulun idea, josta bloggasin aiemmin otsikolla X-breikki liikuttaa koululaisia. Voit tehdä eri oppiaineisiin tai vaikka kokousten virkitykseksi omia X-breikkejä ta käyttää SlideSharessa jaettuja. Mm. tältä Liikkuvan koulun sivulta löydät valmiit pohjat, mihin vain lisäät omat kysymykset.
  • Mihin monivalintakyselytyökaluihin voi merkitä useamman oikean vaihtoehdon? (Vastauksia täsmennetty seuraavana päivänä.)
    • Socrativessa onnistuu helposti.
    • Kahoot-tietokilpailuun onnistuu, mutta vastaaja voi valita vain yhden oikeista vaihtoehdoista.
    • Google Formsissa onnistuu ainakin valintaruudut kysymystyypillä. Asetuksista voit valita, että vastaaja saa välittömän palautteen. 
    • Microsoft Forms: onnistuu valinta-kysymyksillä, mutta niihin ei saa automaattista tarkastusta kuten yhden oikean vaihtoehdon salliviin tietovisa-kysymyksiin.
    • Näissä ei onnistu: Quizizz, Triventy, QuizzyRocks
    • Sähköisistä kyselytyökaluista voit lukea lisää tältä blogisivultani.

20.9.2016

Parhaat oppimisen palvelut

Parhaiksi palveluiksi valitsin työkaluja ja palveluita
joita käytän yhdeydenpitoon kollegojen,
some-yhteisön ja koulutusten osallistujien kanssa.
Kuva: Peggy_Marco, pixabay.com, CC0
Jane Hart, Centre for Learning & Performance Technologies, järjestää verkkosivullaan nyt kymmenennen äänestyksen oppimisen ja opettamisen parhaista sähköisistä työkaluista. Äänestys on auki tämän viikon perjantai-aamuun asti.

Top 100 Tools for Learning -lista on ollut minulle tärkeä: se on antanut vinkkiä suosituimmista palveluista ja sitä kautta olen löytänyt arkiseen käyttöön monta uutta, ei vielä tunnettua palvelua, mikä on täydennyskouluttajalle tärkeää.

Seitsemän vuotta Twitter on pitänyt listalla ykkössijaa. Ainakin Suomessa se on enemmän opettajien oman ammatillisen verkostoitumisen ja oman oppimisen työkalu, kuin opettamisen väline, mutta kysely ei tähän asti ole näitä erotellut. Tänä vuonna saa entiseen tapaan äänestää kymmentä parasta. Nyt näistä tulee ensi kertaa valita, ovatko ne hyviä ensisijassa oman oppimisen, oppilaitoksessa tapahtuvan opettamisen vai työpaikalla tapahtuvan oppimisen näkökulmasta. 

Olen pari vuorokautta pähkäillyt, joko tämä kirjoitus olisi valmis julkaistavaksi. Sinä aikana olen muutaman kerran muuttanut alla olevaa listaa. On vaikeaa laittaa kovin erilaisia palveluita parhausjärjestykseen. Äänestyspäätöksessäni painoi se, paljonko palveluita käytän. Top 10 -listallani on vain viikottain käyttämiäni palveluita. Ja näkökulmana siis oppiminen ja opettaminen.


1. Facebook
Tämä oli helpoin valinta. Se jakamisen määrä, mitä me kaikki Facebookissa teemme, on aivan käsittämätön! Jokaisella halukkaalla on siellä lukuisia kollegoja täydentämässä kahvihuoneessa käytyjä keskusteluita, auttamassa ja yhdessä ideoimassa, tiedottamassa ja jakamassa eteenpäin. Facebook on minulle tärkeä etenkin oman oppimisen tukena ja osaamisen jakamisessa lukuisissa ammatillisissa ryhmissä. Facebookissa tulee myös autettua muita sekä vastaamalla kysymyksiin että linkkaamalla sinne omia materiaaleja. Sen Messenger korvaa monelta osin mm. s-postin kahdenvälisessä viestinnässä. Facebook tuo arkeen myös iloa ja osin korvaa yksintyöskentelevältä puuttuvat kahvipöytäkeskustelut. Huomaa, että kaveruuden lisäksi voit myös seurata toisia käyttäjiä, jos he ovat sen sallineet.


2. Blogger ja muutkin blogitTämä pitää sisällään monta teemaa julkaisemisesta lukemiseen. Freelancerina tarvitsen oman kotisivun ja blogi palvelee siinä hyvin. Blogeja käytän myös jatkuvasti vähän pidempien koulutusten sähköisinä oppimisympäristöinä. Blogit ovat vahvasti mukana myös oman oppimiseni näkökulmasta, sillä blogien kautta pääsen toisten ajatuksiin ja kokeiluihiin vähän syvemmälle kuin lyhyempien Facebook- tai Twitter-viestien kautta. Saamani palautteen mukaan tämä blogi toimii toisille jopa tvt:n opetuskäytön katekismuksena. Myös itse kirjoittaminen jäsentää ja selkeyttää ajatuksia ja edellyttää usein oman osaamisen syventämistä.


3. SlideShare
Tiedostojenjakopalvelu, missä julkaisen tällä viikolla 200. diasarjani. CC BY-SA -lisenssillä jaettuja diojani hyödyntävät monet muutkin - joko sellaisenaan tai muokkaamalla (parastamalla) niistä oman version. Tykkään kovasti siitä, että voin halutessani päivittää uudet diat vanhojen päälle. Näin kaikki vanhat versiot eivät jää nettiin pyörimään. Monia diasarjoja olen päivittänyt kymmeniä kertoja. Palvelu toimii blogin ohella työni markkinoinnin kanavana. Diojani kannattaa katsoa SlideSharen sijaan tämän blogin koulutusdiat-kohdasta, jotta näet myös vanhemmat, mutta päivitetyt diasarjat.

4. PowerPoint
Minun työkalu eri lähteistä opitun ja itse kokeillun työstämiseksi kokonaisuuksiksi ja sitä kautta koulutuksiksi.

5. Twitter
Arjessa Twitter-virta on ajoittain vain omien materiaalien ja bloggausten sekä hyvin linkkien jakamista, mutta kun aikaa löytyy tai on joku mielenkiintoinen seminaari menossa, nappaan aikaa sen aktiivisemalle seuraamiselle ja osallistun vuorovaikutukseen. Parhaimmillaan Twitter on ehkä juuri suurten tapahtumien taustakanavana, sillä sen avulla pääsee helposti yhdellä hashtagilla heti vuorovaikutukseen kaikkien samasta teemasta kiinnostuneiden kanssa.

6. Adobe Connect
Vuosi vuodelta lisääntyvien webinaarien vetämisen ja seuraamisen työkalu. Syyskuussa todennäköisesti vedän niitä kahdeksan (yhtä monta kuin vuonna 2014) ja osallistun viiteen. Olen vuosia ylläpitänyt tässä blogissani opetusalan webinaarien listausta.

7. Google-haku
Pakkohan tämäkin oli ottaa listalle :)

8. Padlet
Virtuaalinen fläppitaulu, joka taipuu monenmoiseen työskentelyyn yksin tai ryhmän kanssa. Helppo ja toimii ilman kirjautumista, joskin opettajan kannattaa tunnukset palveluun luoda.

9. AnswerGarden
Yhteisöllisesti tuotettava sanapilvi on oiva väline isonkin ryhmän toiveiden, tavoitteiden tai osaamisen pikaiseen kokoamiseen. Toimii kaikilla laitteilla ja ilman kirjautumista.

10. QR-koodit
Yksinkertaista tekniikkaa, mutta niin monikäyttöistä. Sopii opetuksessa mm. linkkien jakamiseen ja tehtäväratoihin, joilla hyödynnetään monia muitakin sovelluksia ja tekniikoita.


Listalta puuttuvat äärimmäisen tärkeät kasvokkaiset tapaamiset koulutuksissa ja erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa. Siitä puuttuvat myös verkkosivut ja -julkaisut, joista kärkeen nostan Top 100 Tools for Learning -listan lisäksi Richard Byrnen Free Tech for Teachers -sivuston ja New Media Consortiumin Horizon -raportit. Tulkintani mukaan myöskään Creative Commons -lisenssi ei varsinaisesti ole sellainen työkalu, jota tässä voisi äänestää, vaan enemmänkin toimintatapa ja asenne.

Reilun vuoden sisään esillä ovat vahvasti olleet etenkin erilaiset digitarinat ja myös digijulkaisut. Yksi suosikkini on Adobe Spark Video (ent. Adobe Voice), joka nykyisin toimii iOS-sovelluksen ohella selaimella. Vähän minua kirpaisi, että myöskään sähköiset kyselytyökalut eivät mahtuneet listalleni. Niistä yksikään ei ole ylitse muiden: Google-lomake on tavallaan monipuolisin, Kahoot ehkä hauskin, mutta paikotellen siihen on jo kyllästytty. Quizizz on sille hieman erilainen vaihtoehto ja nyt tutkin Triventyä, minne oppijat voivat lisätä omia kysymyksiään. Aplodeja olen saanut vain X-breikistä, mikä on Liikkuvalta koululta kerrassaan loistava keksintö!

Bloggasin tällä samalla otsikolla sekä vuosi sitten että kaksi vuotta sitten. Vuosi sitten kerroin tuloksista, kaksi vuotta sitten äänestin parhaiksi palveluiksi Twitterin, Facebookin ja SlideSharen.

Lisätty 3.10.2016, kun äänestyksen tulokset julkistettiin:
Vuoden 2016 oppimisen parhaiden palveluiden kärki on alla. Em. linkistä voi tutustua 200 parhaaseen palveluun kolmesta eri näkökulmasta: oppilaitokset, työpaikat ja oma oppiminen.
1 - YouTube
2 - Google Search
3 - Twitter
4 - PowerPoint
5 - Google Docs/Drive
6 - Facebook
7 - Skype
8 - LinkedIn
9 - WordPress
10 - Dropbox