26.9.2014

Toimintakulttuurin kehittäminen

Tällä viikolla olin Karjalassa ohjaamassa työskentelyä kahden yhtenäiskoulun toimintakulttuurin kehittämiseen liittyen. Tärkeimmät keskustelut koskivat oman koulun toimintapoja, niiden haasteita ja mahdollisuuksien ideointia. Alla olevien diojen kautta alustin teemasta, mutta varsinaisen työn tekivät koulujen opettajat. Työskentely tapahtui erilaisten yhteistoiminnallisten työkentelytapojen avulla ja vaikea on tähän teemaan mitään parempaa keksiäkään.

Opinpaja Oy on tamperelainen koulutusalan yritys, jonka hyvästä maineesta pääsin Kesälahdella nauttimaan jo heti kynnyksen yli astuttuani: odotukset olivat korkealla ja siellä oli totuttu Opinpajan kouluttajien vahvaan menetelmälliseen osaamiseen. Näiden koulutusten työskentelytavat suunnittelin yhdessä Päivi Valtosen kanssa, joka vinkkasi minulle dioissakin paljon käyttämäni erinomaisen lähteen: Leena Nousiaisen ja Ulla Piekkarin teos Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu (Opetusministeriö 2007).



18.9.2014

Hyvää kansallista etätyöpäivää!

Kymmenen hyvää uravaihtoehtoa heille, jotka
haluavat tehdä töitä kotona.
Lähde: http://bit.ly/1iU6mcj
Hyvää kansallista etätyöpäivää, työskentelet sitten työpaikalla, kotona, mökillä, reissun päällä tai jossain muualla! Tai jos vasta haaveilet kotona työskentelystä, ohessa on kuva eräästä bloggauksesta, mikä esittelee sinulle parhaat ja realistiset uravaihtoehdot. Häkellyttävästi opettaja on kahdeksannella sijalla. Aivan tuollaisia ohjetta en osaisi suomalaiselle etätyöstä haaveilevalle antaa, vaikka itsekin osallistuin jo viisi vuotta ja kolme päivää sitten Helsingin virtuaalisen työväenopiston avajaisiin. Sen jälkeen oppiminen, opettaminen ja ohjaaminen verkossa on vain lisääntynyt. Suomi on yksi Euroopan kärkimaita ja noin kolmannes tekee toisinaan etätöitä. Lisää tilastoa ja vinkkejä voit lukea seuraavilta etätyöpäivän sivulta:
Itse olen tehnyt etätöitä kymmenen vuoden ajan aina silloin tällöin. Kahdessa edellisessä työpaikassani etätöitä sai halutessaan tehdä satunnaisesti ja eniten käytin sitä hyödyksi tarvitessani rauhallista työskentely-ympäristöä ja keskeytyksetöntä tilaa ajatuksille. Muitakin syitä oli, kuten lasten sairastuminen, hammaslääkäri tai muu kodin lähellä oleva meno keskellä päivää tai sellaiset tietokoneohjelmat, joita ei työkoneelle saanut asentaa tai saanut siellä toimimaan. Etätyöt säästivät myös aikaa, millä oli merkitystä etenkin silloin, kun oli valtava kiire: aikaa en mennyt laittautumiseen eikä työmatkoihin. Työteko etänä on intensiivisempää ja useimmiten sain myös paljon enemmän aikaiseksikin.

Olen tehnyt kouluttajan töitä päätyöni ohella freelancerina kuusi vuotta, vapusta alkaen päätoimisesti. Ne työt olen aina valmistellut kotona, mutta toteutan yleensä oppilaitosten tiloissa, toisinaan myös verkossa. Minulle sopii oma tahti ja kotona työskentely. Minulla on hyvä työpiste ja nettipiuhakin vedettiin remontin yhteydessä työhuoneeseeni, jotta videoneuvottelu onnistuu luotettavasti. On myös kiva olla toisinaan kotona nuorison tullessa koulusta, vaikka ovatkin jo yläkoulussa ja lukiossa.

Miltä näyttää oma torstain etätyöpäiväni? 
  • Aamulla julkaisen tämän edellisenä päivänä luonnostelemani bloggauksen, katson meilit ja muut viestit sekä aloitan päivän muut työt.
  • Klo 10 vien tuoremehuasemalle noin 100 kg omenoita ja autan mehun pullotuksessa.
  • Klo 13 palaveeraan videoneuvottelun välityksellä Lapissa marraskuussa alkavasta koulutuksesta.
  • Teen valmiiksi kaksi ensi viikon koulutusta Karjalassa.
  • Sähköposti ja sosiaalisen median välineet kuuluvat jokaiseen päivääni. Käytän niihin nyt enemmän aikaa, kuin työsuhteesssa ollessani, sillä ne osaltaan paikkaavat kahvihuonekeskusteluita.
Alla olevassa kuvassa on muutama näkökulma kotitoimistoon. Se kertoo hyvin ristiriitaisista mielikuvista ja odotuksista. Minun työtila on lähinnä tuota toimistokuvaa, vähän sotkuisempi vain ja enemmän kodinomainen. Välillä luen sängyssä tai touhuan tabletin kanssa sohvalla tai pihakeinussa.

Tämä kuva löytyy verkosta kymmeniä kertoja enkä tiedä alkuperäistä lähdettä.
Tämä kuva on linkattu seuraavasta blogista: collidecolumn.wordpress.com
Samantapaisia kuvia on tehty monista muistakin teemoista (tässä esimerkkejä).
Tähän ikään on jo sekin tullut opittua, että istumatyöläisestä täytyy pitää huolta: Toimiston sähköpyötää myönnän kaipaavani, mutta kasasin kotiinkin seisomatyöpisteen. Kotona on istumisen sijaan helppo heittäytyä pitkäkseen lukemaan tai pitää luontevasti taukoja mm. pyykit ripustamalla, hakemalla posti tai keräämällä omenat. Toisinaan käyn myös kaupassa, postilaatikolla tai kirjastossa keskellä päivää: ei ole ruuhkaa ja kävely tauottaa hyvin työskentelyä. Eivätkä jää kaikki kotityöt iltaan.

Isoimmalta haasteelta kotona työskentelyssä tuntuu tällä hetkellä liikkuminen. 10 km työmatkapyöräilyä on vaikea korvata. Siitä sain päivittäin perusannoksen liikkumista ilman erityistä ponnistelua. Otin ryhmäpaineen avuksi ja liityin Facebookin Kymppitonnarit-ryhmään. Sen jäsenten tavoitteen on liikkua Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteen mukaisesti vähintään 10 000 askelta joka ikinen päivä. Se vastaa noin 8 km kävelyä. Täytyy myöntää, että aika monta kertaa olen lähtenyt lenkille tuon ryhmän ansiosta. Askelmittareita on monenlaisia ja monen hintaisia. Itse käytän maksutonta Accupedo -puhelinsovellusta, sillä en halunnut erillistä laitetta. Sen ainoa haitta on, että se syö aikalailla akkua. 
Otavan opisto julkaisi hiljattain osana AVO-hanketta videon Toimisto ja työkaverit repussa (3:42 min.). Siinä Anne Rongas kertoo omasta etä- tai läsnätyöstään. Mielenkiintoinen on hänen esimiehensä kommentti, että hän tietää paljon paremmin mitä etätyöntekijät tekevät kuin muut. Kyse on käytettävistä välineistä ja toimintatavoista, ei fyysisestä paikasta.


2.9.2014

Parhaat oppimisen palvelut

Uusia oppimista tukevia verkon palveluita ja työkaluja syntyy jatkuvasti ja toisaalta vanhoja katoaa. Ajoittain on hyvä kurkistaa, mitkä niistä ovat laajemminkin opetusalan suosikkeja tai millaisten palveluiden käyttö on vahvassa kasvussa. Tällaisten listojen kautta voi löytää itselle uusia juttuja.

Top 100 Tools for Learning listalla esittellään vuosittaisten kaikille avointen äänestysten jälkeen sata parasta oppimisen työkalua. Sivustolla Learning Tool määritellään näin "any software or online tool or service that you use either for your own personal or professional learning, for teaching or training, or for creating e-learning". Kahdeksatta kertaa järjestettävään äänestykseen voi osallistua vielä muutaman viikon ajan ja tulokset julkistetaan 27. syyskuuta.

Näkökulmana on sekä oma oppiminen että koulutusten järjestäminen eli niihin osallistuvien oppiminen. Äänestyksessä täpärästi kympin joukosta jäi minulta ulos monta tärkeää päivittäinkin käyttämääni palvelua ja vielä tätä kohtaa kirjoittaessani en tiedä, pääseekö oman listani kärkeen Facebook vai Twitter. Top10-listani täyttyi suurista, monipuolisista ja tunnetuista palveluista. Ihan kymmenen joukkoon eivät kirineet kätevät yhdenasian pikkupalvelut, kuten Todaysmeet tai Padlet. Palveluiden perässä olevat linkit viittaavat aiempiin bloggauksiini.

1. Twitter
Twitter on ollut minulle viimeiset viisi vuotta yksi tärkeimmäistä sosiaalisen median palveluista. Tietyiltä osin Facebookin hyvät ammatilliset ryhmät ovat korvanneet Twitteriä, mutta konferensseissa ja muissa tapahtumissa Twitter on ykkönen, samoin kv-vuorovaikutuksessa. Twitterin oppiminen ja verkostojen löytäminen vie hetken aikaa, mutta kun siihen pääsee sisälle, ei siitä luovu! Yksi vahvuuksista on, että sitä voi käyttää monipuolisesti, vaikka oppijat/osallistujat eivät palvelua tunne, esim. tuomalla syötteet oppimisympäristöön tai blogiin. Lopullisen kisan Twitterin ja Facebookin kesken ratkaisi kohdaltani Twitterin avoimuus ja mahdollisuus vuorovaikuttaa koko Twitter-yhtesön kesken, ei vain kaverien tai samoissa ryhmissä/sivuilla olevien kanssa. (Ks. Twitter BETT-messuilla ja Twitter - diat ja muutama ajatus)

2. Facebook
Facebook on hyvä kakkonen. Se on minulla päivittäisessä käytössä, ensisijassa ammatillisesti, mutta myös vapaa-aikaa ilahduttamassa. Facebook on Suomessa opetusalan tärkein virtuaaliverkosto. Siitä kertovat mm. yli 110 erilaista Opeverkostojen wikiin koottua opetusalan ammattilaisten ryhmää ja sivua. Niiden kautta opin päivittäin uutta, osallistun keskusteluihin ja jaan omia oivalluksia, netin löytöjä ja koulutusmateriaaleja.

3. SlideShare
Kohta kolme vuotta olen jakanut materiaalini Creative Commons -lisenssillä SlideSharessa. Diojani on katsottu jo reilusti yli 100 000 kertaa. Tätä edelsi vaihe, milloin opin toisten jakamista dioista ja vähitellen aloin miettiä, uskaltaisinko minäkin... Ja kannatti uskaltaa! Olen saanut dioistani valtavasti palautetta ja sitä kautta olen saanut houkuteltua myös monta kollegaa jakamisen tielle. SlideSharella on ollut suuri merkitys PAOK-hankkeen tulosten leviämiselle kansallisesti. Samoin sille, että minut tunnetaan ja voin nyt hankkeen jo päätyttyä elättää itseni freelancer-kouluttajana. (Ks. Jaa jotain -poäivän bloggauksessa.)

4. GoogleDrive
Erinomainen ja helppo yhteisöllisen tuottamisen palvelu ja pilvitallennuspaikka. Vahvuutena on, että saadaan toimimaan myös ilman osallistujien kirjautumista. Käytän Driveä sekä omaan että yhdessä tuotettavaan tekemiseen, myös sähköisiä kyselyitä tulee tehtyä. Käytän sitä runsaasti myös vapaa-ajalla: Matkavalmisteluita tehdessä kokoan sinne varausnumerot, kartat, vakuutusyhtiön tiedot, budjetit ym. ja jaan dokumentin matkaseurueelle ja kotiin jääville. Viimeksi poikani keräsi tietoa mopon hankintaan liittyen, Drivestä oli kätevä jakaa kommentointioikeus vanhemmille.

5. Blogger
Blogit tarjoavat äänen niin opettajille kuin muille opetusalan ammattilaisille sekä oppijoille. Blogit toimivat erinomaisesti hanketyössä ja koulutusten sähköisinä oppimisympäristöinä. Itse käytän tätä blogia omana kotisivuna, paikkana minne ammatillinen verkkoläsnäolo on koottu. Googlen Blogger on helppo ja kyllin monipuolinen. Blogi tuo minulle myös töitä: useamman kerran minulle on sanottu ennen koulutuskeikan tarjoamista, että olivat blogiani katsoneet ja minut sitä kautta sopivaksi todenneet :-)  (Ks. Minun blogi & blogit opetuksessa.)

6. Dropbox
Erinomainen pilvitallennuspaikka, mun suosikki! Siellä ovat mm. diojeni työversiot ja lopulliset diat. Niinpä en ole pulassa, jos muistitikku pettää. Sitä kautta jaan myös suuria dokumentteja, kuten valokuvia ja pöytäkirjojen liitteitä, että s-postit eivät tukkeudu.

7. AdobeConnect
Jos voisi, niin listaisin tänne maksuttomat webinaarit, mutta laitetaan nyt tämä paras työkalu siihen tarkoitukseen. AC on ollut käytössäni ainakin neuvotteluissa, kokouksissa, konsultoinnissa, luennoilla, ryhmätöissä ja tallenteina ohjeita jaettaessa. (Ks. Ryhmätöitä AC:ssä.)

8. Aurasma
Ripaus magiikkaa - mahdollisuus jollekin aivan uudelle. Lisätty todellisuus pitää sisällään huikeita ammattilaisten tuotoksia, mutta on kyllin helppo eskarilaisillekin. (Ks. Lisätyn todellisuuden huikeita mahdollisuuksia ja Mobiilikesäkoulun täydennetyn todellisuuden keidas.)

9. Wikispaces
Wikit ovat hyviä työkaluja niin omaan kuin yhteisölliseen tiedon tuottamiseen, ylipäätään sivustoihin ja dokumentteihin, joita rakennetaan pala kerrallaan. Wikispaces ei ole kaikilta osin pystynyt vastaamaan mobiililaitteiden vaatimuksiin, joten helppokäyttöisempi GoogleDrive on osittain korvannut wikien käyttöä - mutta vain osittain. Tärkeimmät wikini ovat Wikit opetuksessa ja Puutarha-wikiä. (Ks. Puutarhavihko wikissä ja Teematiimien helmiä osa 1.)

10. GoogleMaps
Mihin erillistä navigaattoria tarvitaan, kun sellainen löytyy joka puhelimesta? No, kyllä tietty oma laite autotelineessä olis ihan kiva. GoogleMapsilla suunnistan niin autoillessa kuin kävellessä. Avaan sen usein myös ihan mielenkiinnosta, kun joku tuntematon paikka mainitaan vaikka televisiossa.


Top 100 Tools for Learning 2013 from Jane Hart

Osallistuitko tai aiotko osallistua äänestykseen? Olisi mielenkiintoista lukea teidän muiden listoja, kenties perusteluineen. Voit lisätä tai linkata omasi kommenttikenttään!

EDIT 22.9.2014
Tänään julkaistiin 100 parhaan opetuksen välineen uusi lista. Kolmen kärki ei ole muuttunut. Johdossa kuudetta vuotta Twitter sekä GoogleDocs/Drive ja YouTube. Ainoa uusi tulokas 10 kärkeen on LinkedIn, joka tipautti Google+/Hangoutsit yhdenneksitoista.
http://c4lpt.co.uk/top100tools/