28.1.2014

Kouluvierailu Brightonissa

Vierailimme monen muun ryhmän tavoin Hove Park
Schoolissa, missä on onnistuttu valtavasti parantamaan
 oppimistuloksia ja oppimisilmapiiriä.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
Pääsin BETT-messujen aikaan Applen järjestämälle kouluvierailulle Brightonin Hove Park Schooliin. Koulussa oli koettu suuri toimintakulttuurin muutos ja tavoitteeksi oli otettu oppimiseen innostaminen ja saada oppijat ottamaan vastuuta niin oppimisesta kuin omasta elämästäänkin. Tärkeänä välineenä muutoksessa olivat iPadit, jokaisella oma.

Lauri Ruotsalainen kirjoitti kouluvierailusta turkulaisten opettajien BETT-blogiin otsikolla
Ongelmakoulusta menestyskouluksi, enkä tässä toista sen sisältöä. Koulun muutosprosessissa oleellista oli lähteä visiosta ja vasta sitten pohtia työkaluja. Loppusuoralla olivat harkinnassa myös Android-tabletit. Englannissa kouluilla on velvoite suojella lapsia ja nuoria sopimattomalta nettisisällöltä ja tässä apulaisrehtorin mukaan iPadit onnistuvat paremmin.

Opettajat saivat laitteet 6-8 kk ennen oppilaita. Täydennyskoulutusta opettajille on tarjottu iPadien käyttöönoton myötä valtavasti, enemmän kuin koskaan ja suuri osa siitä on ollut heille räätälöityä. Nyt jokaisella opettajalla on oma kirjattu tavoite iPadin pedagogiselle käytölle. Videolla Hove Park iPad 1:1 (4.39 min) kerrotaan oppilaiden tyytyväisyyden oppitunteihin nousseen 31 %:sta 87 %:iin. Erään opettajan mukaan hänen työssään suurin muutos on ollut roolin muutos: Esimerkiksi tehtäväksiannoista valtaosa tapahtuu iPadin kautta, mikä jättää opettajalle enemmän aikaa yksilölliseen ohjaukseen. Tai kun aiemmin katsottiin videoita, nyt niitä tehdään itse.

Vanhempien pelkona oli oppilaiden ruutuajan lisääntyminen, mutta niin ei tapahtunut. iPadien myötä koulussa työskennellään paljon ryhmissä ja tärkeimpänä osa opettajista piti sitä, että koko oppimisprosessi jaetaan toisten kanssa. Oppimisen omistajuus näkyy koulussa. Kun aiemmin vain 15 % oppilaista esitteli koulutöitään kotona, nyt niin tekee 56 %. iPadin työkalut mahdollistavat panostamisen sisällön lisäksi visuaaliseen puoleen, mikä on lisännyt ylpeyttä omista tuotoksista ja niiden näyttämistä myös ystäville. Avoimeen sosiaaliseen mediaan ei tuotoksia osana koulutyötä tarvitse viedä. Koulun kansliassa työskentelevä kahden koululaisen äiti kertoi todella kadehtivansa lapsiaan: "Olisinpa itsekin voinut opiskella tällä tavoin!"


Learning wheelistä löytyvät koulun paljon käyttämät sovellukset.
Sovelluksista käytettiin paljon niitä muuallakin tavallisimpia (Keynote, Pages, iMovie, Explain Everything,..). Showbie-sovellusta käytettiin paljon ja siihen oltiin erittäin tyytyväisiä. Sen avulla opettajat jakoivat tunti- ja kotitehtäviä ja olivat yhteydessä oppilaisiin. Edmodo luokan sähköisenä oppimisympäristönä oli lisännyt valtavasti vertaisoppimista. Samalla se toimi viestintävälineenä vanhempien suuntaan. Facebook oli jätetty vapaa-ajan viestintään. Jos oppilas halusi uuden sovelluksen, hän voi pyytää opettajalta sen hankkimista koko koululle. Sovelluksia oli myös mahdollista ostaa itse. Kovasti kuitenkin korostettiin, että ilmaisiakin on erittäin hyvin tarjolla. Käytetyistä sovelluksista voi lukea lisää ipadteachers.org -sivulta.

Kuvan oppilas lukee tehtäväksiannon iPadilta,
mutta halusi tehdä tehtävät paperille. Apuna kirja ja laskin.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
iPadit ovat olleet käytössä vasta vajaan vuoden ja oppilaat saavat varsin vapaasti valita oppimisen resurssit ja työtavat. Vaikka tehtävät löytyvät iPadin kautta, saa valita tekeekö ne sinne vai paperille. Oppikirjat olivat pääosin sähköisiä ja koulun kyseisen oppiaineen johtavan opettajan tekemiä. Osalla ei ollut lainkaan kustantajien tekemiä kirjoja. Paperisia kirjoja ei viety kotiin asti, vaan käytettiin vain koulussa, mistä löytyi myös kirjasto.
Koulu-uudistuksessa oli päätetty satsata ulkoisten
puitteiden sijaan oppimiseen ja sitä tukeviin iPadeihin.
Kuva: Matleena Laakso CC BY

Koulu tähtää siihen, että kaikki kurssit viedään Applen iTunesU-ohjelmaan, minne oppilaitokset voivat viedä sekä suljettuja että avoimia kursseja. Hove Park jakaa jo nyt siellä avoimesti useita kurssejaan. Myös sähköiset kirjat ja muut oppimateriaalit saadaan jaettua iTunesU:n kautta kätevästi. PAOK-verkosto on yhteistyössä Applen kanssa järjestänyt verkostonsa opettajille kaksi koulutuspäivää iTunesU:sta. Suunnitelmissa on vielä yksi päivä maalis-huhtikuussa 2014. Jos sellainen kiinnostaa, niin ota yhteyttä.

Uskaltaisinko lopuksi tunnustaa, että vierailu muutti ajatteluani? Olin ajatellut, ettei alakoulussa vielä ole kiire ottaa tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt) opetuskäyttöön, vaan sen ehtii myöhemminkin. En sitä mitenkään pahana pitänyt, ajatellut vain, ettei ehtii myöhemminkin. Että vasta yläkouluissa siihen täytyisi tosissaan panostaa. Nyt näin erinomaisen välähdyksen siitä, miten oppiminen voi muuttua 1:1 pedagogiikan myötä. Miten paljon ylpeyttä omista töistä, vuorovaikutusta, vertaisoppimista, avointa oppimisprosessin jakamista, luovuutta ja monta muuta hyvää tabletit parhaimmillaan opetukseen tuovat. Ei kyse ollutkaan enää työelämätaidoista vaan oppimisen laadusta, ilosta ja innostuksesta. Käsi sydämelle, mitä luulet moniko vanhempi Suomessa kadehtii lapsiaan ja toivoo: "Olisinpa itsekin voinut opiskella tällä tavoin!" 

Tämä kirjoitus on julkaistu myös PAOK-verkoston blogissa.

27.1.2014

Twitter BETT-messuilla


Osallistuin viime viikolla toista kertaa BETT-messuille Lontoossa ja yllä oleva kuvaa hyvin tunnelmaa. Twitter on kansainvälisten konferenssien vuorovaikutuskanava ja erinomainen oppimisen apu. Esimerkiksi Top 100 Tools for Learning -kyselyssä se on viidettä vuotta ykkösenä. BETT-esityksessään Lewis Wiltshire, Director of media partnerships/TwitterUK, kuvasi Twitteriä sanoilla "an interest network" ja totesi sen olevan lyhin reitti sinun ja mielenkiinnonkohteesi välillä.

Aamulehden parin viikon takaisen uutisen taustalla ovat säästöpaineet, mutta Twitterin ansiosta näin uutisessa myös mahdollisuuksia. Suomalaisissa kouluissa on kohtuullisen hyvä laitekanta ja BYOD-mallin mukaisesti voisi oppijoiden omia laitteita ottaa nykyistä aktiivisemmin käyttöön. Massaluennot, missä jokaisella on mobiililaite, mahdollistavat ammatillisen vuorovaikutuksen ja työelämän toimintatapojen ja -välineiden oppimisen. En varmaan ole enää vuosiin osallistunut konferenssiin tai vastaavaan isoon tapahtumaan ilman Twitteriä. Vaikka tapahtuman järjestäjät eivät Twitteristä mitään tietäisi, me aktiivitviittaajat voimme sitä silti hyödyntää.

Twitter on erinomainen muuttaessaan passiivisen kuuntelun aktiiviseksi ajatteluksi, toinen toisilta oppimiseksi ja vuorovaikutukseksi. Jopa niin, että Lontoossa mobiilidatan tökkiminen hiersi mieltä paljon pahemmin kuin herääminen aamuyöstä parin tunnin unien jälkeen paluulennolle. BETT-messuilla Twitter mahdollisti noin 33 000 osallistujan (noin 500 Suomesta) vuorovaikutuksen. Lähes joka viides suomalainen tviittasi ja tämän lisäksi oletettavasti aika moni kävi vain sitä lukemassa. Lisäksi Twitteriä seurasi joukko kotimaahan jääneitä kollegoita.


Tilastoa #finnbett-tunnuksen käytöstä


BETT-messut päättyivät lauantaina ja alla olevat tiedot ovat sunnuntai-iltana kerättyjä. Keskustelu toki yhä jatkuu, sillä nyt on kokemusten ja matkaraporttien jakamisen vuoro. Olen maininnut sivustot, mistä tiedot on kerätty, jotta voit halutessasi joskus koota vastaavaa dataa omasta, oppilaitoksesi, hankkeesi tai vaikka yrityksesi Twitter-liikenteestä. Huomaa, että kaikki palvelut eivät kerää dataa takautuen.

Vuorovaikutus ei enää edellytä Facebookissa tykkäämistä tai käyntikorttien vaihtamista. Maailma on avoin. Vuorovaikutus on mahdollista niiden kanssa, joilla on samat intressit. Tunnette toisenne tai ette.
Edellä on tämän vuoden #finnbett tunnuksella lähetetyistä useimmiten uudelleentviitattu - peräti 21 kertaa. Omia tviittejäni uudelleentviitattiin 35 kertaa, mutta se jakautui eri tviitten kesken. Seuraavana niistä suosituin (tieto löytyi palvelusta retweet.co.uk):
Suosituimmuutta voi mitata myös sillä, kuinka usein jonkun käyttäjän nimi mainitaan eli hänelle (tai hänestä) viestitellään kysymyksin, kommentein, kiitoksin, vastalausein,. Erilaisten top-listojen kärkinimet olivat lisäkseni Petri ImmonenMiss Malkavaara ja Timo Ilomäki. Onkin hyvä muistaa, että Twitterissä kiitetään ensisijassa käyttäjänimi mainiten tai uudelleentviittaamalla hyvä tviitti. Suosikiksi merkitseminen ei useinkaan näissä tilastoissa näy ja sitä käytetäänkin paljolti kirjanmerkin tavoin: merkkaamalla tviitin suosikiksi, sen löytää helposti uudelleen. Ja kun sen on tehnyt, sen voi poistaa suosikeista.

Suomalaisten BETT-messutunnus #finnbett oli nyt käytössä kolmatta vuotta. Edellisten messujen tviittailu loppui helmikuulle, kun matkakokemukset oli jaettu. Tunnus aktivoitui uudelleen 25. lokakuuta Kari Rajalan kutsulla osallistua BETT-ryhmämatkalle. Alla olevat tiedot #finnbett-tunnuksen käytöstä ovat sivulta www.hashtracking.com, sekä maksuttomasta versiosta että 30 päivän maksullisen palvelun kokeilujaksolta. On hyvä huomata, että kaikissa suomalaisten tapahtumaan liittyvissä tviiteissä ei ollut #finnbett -tunnusta, jolloin ne eivät tässä näy.
  • 101 käyttäjää (henkilö, organisaatio, yritys tms) lähetti 547 tviittiä, joista 25 % oli uudelleentviittauksia ja 9 % tietylle käyttäjälle kohdistettuja tviittejä. Tviiteistä 80 % oli aktiivisimman viidenneksen lähettämiä. Tviitit tavoittivat 73 224 käyttäjää, jos oletetaan jokaisen lukevan kaikki seurattaviensa omat tviitit. Tai peräti 510 584, jos oletetaan kaikkien lukevan myös seurattaviensa uudelleentviitattaukset.
  • Minä olin aktiivisin tviittaaja 159 tviitillä. Tein kahden messupäivän jokaisen luennon muistiinpanot Twitteriin ja aiemmin tapahtumassa olleena olin aktiivinen jo ennen matkalle lähtöä. Seuraavina ovat Miss Malkavaara (46 tviittiä) ja Petri Immonen (25 tviittiä). Näin pienellä otoksella aktiivisimmat nousevat myös suosikki-tilastojen kärkeen. 
  • Sivusto mittaa myös käyttäjien vaikutusvaltaa. Kärkee pääsi @tviitit, jolla on 8844 seuraajaa. Sen panoksena oli messujen aikana kertoa, että #finnbett -tunnuksen käyttö on suomalaisten keskuudessa vahvassa nousussa. Messuille osallistuneista ylivoimaisesti vaikutusvaltaisin on Timo Ilomäki 5755 seuraajalla.
  • Tviittejä oli lähetetty 20 laitteen, sivuston tai sovelluksen kautta. Vähän yli puolet tviiteistä oli lähetetty iPadin Twitter-sovelluksella. Kakkosena iPhonen Twitter-sovellus ja kolmosena WindowsPhonen Twitter-sovellus. 
  • Tviiteissä mainituista linkeistä suosituimmat veivät turkulaisten BETT-blogiin ja Timo Ilomäen Opeskuuppi-sivulle.
  • 51 % tviiteistä sisälsi #finnbett lisäksi jonkun toisen tunnuksen. Kärjessä olivat #bett2014 #bettarena (päälavan esitykset) ja #paokhanke (Pirkanmaan II asteen hanke).
  • Alla oleva kuva kertoo, että keskiviikko oli aktiivisin tviittauspäivä ja lauantaina moni oli jo kotimatkalla. Ja joka yö hiljeni hetkeksi. Sen sijaan moni muukin kirjasi jo sunnuntaina kokemuksiaan ylös, editoi videoita ja jakoi niitä kollegoille ympäri Suomen.
  • Raportti, mistä ylläolevat tiedot poimin, löytyy tästä. Sen luvataan päivittyvän, mutta osa tiedoista on ilmaisen kokeilujakson tietoja enkä tiedä niiden saatavuudesta kokeiluajan jälkeen.


#finnbett tviittien yleisimmät sanat.
Toinen Twitterin liikennettä ja käyttäjiä analysoiva sivusto on www.tweetarchivist.com. Ohessa sieltä poimittu kuva yleisimmistä sanoista #finnbett -tunnuksen ohella. Pääosa tviiteistä oli suomenkielisiä, mutta englanniksi tviitattiin 139 kertaa ja saksaksi 20 kertaa. Varmastikin ensisijassa englanninkielisten tviittien uudelleentviittausten ansiosta #finnbett mainittiin 10 eri kielen tviiteissä.
Tviitteihin liitetyt kuvat löytyvät tästä. Sivuston kautta löytyy myös paljon samoja tilastoja, kuin em. hashtracking-sivulta.
Matleenan eniten käyttämät sanat.

www.tweetstats.com -sivustolta voi etsiä tilastoa yksittäisistä käyttäjistä. Monen muun sivun tavoin voit tutkia omaa tai kenen tahansa muun Twitter-käyttäytymistä. Tviitit on toki mahdollista suojata, mutta en näe siinä mieltä, jos palvelua haluaa ammatillisessa verkostoitumisessa käyttää. Kaikki mitä Twitterissä tekee on äärimmäisen julkista ja sadat ilmaiset verkkosivustot ovat valmiina sitä analysoimaan ja visualisoimaan. Myös maksullisia työkaluja on tarjolla. Käsittääkseni Twitterin näille palveluille ja sitä kautta kenelle tahansa antamaa tietoa voidaan kutsua Big Dataksi. Sen avulla voidaan vetää hyvin monenlaisia johtopäätöksi käyttäjistä, tapahtumista, yrityksistä, tuotteista jne.

Somen komentokeskus


Dell esitteli BETT-messuilla sosiaalisen median komentokeskustaan. Oikeasta alaruudusta näki mm. miten Dell oli esillä BETT-tviiteissä. Tarjolla oli myös analyysia tapahtumasta, siitä tviittaavista, käytetyistä tunnuksista, tviittaajien kotimaasta jne. Tapahtuman ensimmäisen päivän loppupuolella 89 % tviiteistä oli briteiltä, 4,6 % ruotsalaisilta ja kolmanneksi eniten suomalaisilta, 1,6 %. Messujen aikana saimme #finnbett tunnuksen parhaimmillaan kaikista suosituimmaksi #bett2014 yhteydessä käyteyistä tunnuksista (esim. 22.1. klo 16.50; tämä lause korjattu jälkikäteen).

Dell seuraa monen muun yrityksen tavoin jatkuvasti heistä ja heidän tuotteista ja palveluista käytävää keskustelua. Kuten kuva antaa ymmärtää, heillä on minua järeämmät työkalut käytössä, mutta onpa heillä ainakin rahassa mitaten enemmän menetettävääkin. Mitä enemmän tviittaajalla on seuraajia ja vaikutusvaltaa, sitä herkemmin Dell osallistuu keskusteluun, missä sen tuotteita haukutaan, niitä ei osata käyttää tai vaikka ollaan asiakaspalveluun tyytymättömiä. Hyvä nettimaine on tärkeä yritykselle, mutta sitä se on yksittäiselle kouluttajallekin. Keskustelin hiljattain yhdestä tulevasta koulutuksesta erään alihankkijan kanssa ja sain palautetta, että "se oli heti googlettanut sut ja sano, että hyvältä kuulostaa."


Kirjoitin Twitteristä tähän blogiin aiemminkin tammikuussa otsikolla Twitter - dioja ja muutama ajatus. Sieltä löytyvät mm. Twitter-koulutusteni diat. PAOK-verkosto jatkaa kouluttamista enää reilun kuukauden ja hanke päättyy huhtikuun loppuun. Erittäin todennäköisesti sen viimeinen Twitter-koulutus on torstaina 13.2. klo 14-17 eVarikolla. Mukaan voi ilmoittautua PAOK:n etusivun kautta.

PS. Vasta nyt huomasin, että tviitit voi upottaa verkkosivulle. Upotuskoodi löytyy twitter.com-sivuilta tviitin alaraunasta sen suosikiksi lisäämisen vierestä.

-  -  -
Koonti suomalaisten BETT 2014 -matkaraporteista.
Tämä bloggaus on julkaistu myös PAOK-verkoston blogissa.

19.1.2014

Suomalaisten BETT 2014 -matkaraportit


Katso myös vuoden 2022 matkaraporttien koonti.

ExCel-messukeskus Lontoossa.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
BETT Show eli BETT-messut on vuosittain alkuvuodesta Lontoossa järjestettävä tapahtuma. Siihen kuuluu valtavan laaja opetusteknologianäyttely ja erilaisia seminaareja ja oheistapahtumia kuten kouluvierailuita. Tänä vuonna paikalle odotettiin 35 000 opetusalan ammattilaista, joista suomalaisia noin 400-500. Seuraavan kerran BETT on 21.-24.1.2015.

Tähän blogikirjoitukseen on koottu kaikki suomalaisten matkaraportit, mitkä on linkattu alla mainittuun suomalaisten Facebook-ryhmään tai jotka muuten verkosta löysin. Loppuun kopioin keväällä päättyvän hankkeen sivuilta myös 2012 matkaraportit. Onkohan 2013 raportteja koottu jonnekin?



BETT somessa sekä ohjeita vierailijoille

BETT 2014 matkaraportit (tekstiä, kuvia, videoita, dioja,.)

VUODEN 2012 BETT- ja kouluvierailuiden matkaraportit

(Listaus kopioitu tähän PAOK:n hankesivuilta Ningistä. Sinne tallennetut matkaraportit ovat luettavissa syksyyn 2014.)

10.1.2014

Minun blogi & blogit opetuksessa

Päivitin diani blogien opetuskäytöstä, ne löytyvät tämän bloggauksen lopusta. Samalla päivitin sitä blogia, mitä käytän harjoitusalustana ja materiaalien jakopaikkana blogi-koultuksissani, tämän blogin ohella. Tiistaina 14.1. klo 14 Samkessa saattaa olla viimeinen PAOK:n blogi-koulutus, sillä hankeaikaa ei ole enää paljoa jäljellä. Tervetuloa mukaan verkoston jäsenet, mutta ilmoittautukaa PAOK:n sivulla, niin lähetän teille tarkemmat ohjeet.

Blogi ja wiki olivat ne ensimmäiset somen välineet, jotka viisi vuotta sitten PAOK:iin tullessani opettelin. Niitä molempia koulutan ja käytän edelleen jatkuvasti, joskin GoogleDrive on joltain osin wikin käyttöäni vähentänyt. Viisi vuotta sitten oli työn takana selvittää, mikä olisi hyvä blogialusta ja montaa erilaista kokeilin. Alkuun käytin blogit.fi -palvelua, mistä sittemmin luovuin, kun opettajat kritisoivat sen vikavippimainoksia. Sen suomenkielisyys oli hyvä muille paitsi kieltenopettajille. Sittemmin palvelu lakkautettiin ja siirryin kokonaan Googlen Blogger/Blogspotin käyttäjäksi. Tämä on helppo ja todella monipuolinen, vaikkei mahdollista aivan yhtä suurta nörttikikkailun määrää kuin toinen eniten käytetyistä bliogialustoista, WordPress.

Ainakin puoli vuotta pyörittelin ajatusta omasta blogista. Kuten ensimmäisessä varsinaisessa blogikirjoituksessa Jotta en eksyisi verkkoon syyskuussa 2012 kirjoitin, tarve omaan blogiin syntyi työn kautta. Oma verkkoläsnäoloni oli netissä levällään. Materiaaleja oli mm. wikeissä, blogeissa, Ningissä, SlideSharessa ja vuorovaikusta näiden lisäksi etenkin Facebookissa ja Twitterissä. Tämän blogin avulla olen saanut koottua ammatillisen verkkoläsnäoloni yhteen helposti muistettavaan osoitteeseen: www.matleenalaakso.fi.

Omalla blogilla varmistan senkin, että tekstini ovat tallessa ja luettavissa PAOK:n hankesivujen poistamisen jälkeenkin. Kevään aikana aion siirtää blogiini ainakin ylläpitämäni tv:tn opetuskäytön webinaarien listauksen PAOK:n webinaarit-sivulta. Tuija Aallon ohje helpottaa hankkeesta toisaalle siirtymistä: "Tee mahdollisimman suuri osa verkkoläsnäolostasi omaan lukuusi ja työnantajan lukuun vain se, mitä esimiehesi ja tiimisi kanssa yhdessä sovitte."

Ennen tämän blogin perustamista pohdin, miten keksisin kirjoitettavaa. Muistatteko, miten autokouluun mennessä huomaa maailman olevan täynnä liikennemerkkejä? Tai raskaana ollessaan näkee vauvamahoja jokapuolella? Siitä alkaen kun minulla on ollut tämä blogi, on blogiaiheita jatkuvasti tupsahdellut mieleen ja niistä syntyi viime vuonna 36 kirjoitusta. Täällä voin jakaa konferenssikokemuksia ja materiaalejani, jakaa osaamistani ja kertoa mielipiteitä. Kertoa kokemuksistani somepalveluiden ja laitteiden kanssa sekä jakaa erilaisia opetuskokeiluita. Välillä lipsahdan harrastusten puolelle, mutta tieto- ja viestintätekniikka on silloinkin yhtenä näkökulmana.

Hauskaa on välillä tutkailla sitä, mitä te mieluiten luette - se on usein yllättänyt. Suosituimmat bloggaukseni ovat alla. Että oikeasti joku lukee kasvatustieteilijän laitearvioita? Että viime kesän "hupijutut" ja kiipeilymuisteloni ovat luetumpia kuin syvällisemmät pedagogisemmat pohdinnat? Mutta asiakas on aina oikeassa. Ja tämähän osoittaa, että blogiin kannattaa kirjoittaa pääteemaa sivutenkin, vähän kokeilla muutakin, kun mitä itse oli pääteemaksi ajatellut. Se voi yllättää myönteisesti ja kannustaa hakemaan uudenlaisia näkökulmia.
  1. Vinkkejä lomamatkalle somea hyödyntäen
  2. Kesäkivaa tabletilla 
  3. Kokemuksia Lumia 820-puhelimesta
  4. 20 vuotta kiipeilyä
  5. Kokemuksia Asuksen Android-tabletista
Bloggaaminen ole vain sisällön tuottamista ja verkkoidentiteetin luomista. Se on myös keskustelua, joskin se näyttää kokemukseni mukaan useimmiten tapahtuman Facebookissa ja Twitterissäkin, Siellä minne bloggauksen linkki on jaettu. Niin paljon olen oppinut etenkin Anne Ronkaan Ope-blogista, Harto Pönkän lentävistä lehmistä ja Tuija Aallon Tuhannesta sanasta (2005-13 ja 2014 alk.). Hyviä hankeblogejakin on paljon, mainittakoon tässä erityisesti loistava Mobiilisti-blogi. Opeverkoston kautta löytää lisää hyviä blogeja ja sinne voi lisätä omansa.

Sanon aina blogit opetuksissa -koulutuksissani, että ensimmäinen askel blogien maailmaan on lukea tai katsella toisten blogeja. Siitä voi edetä kommentoinnin ja ryhmäblogien kautta omaan. Tai sitten valita toisen järjestyksen.



Blogit opetuksessa from Matleena Laakso

- - - - -
Tämä kirjoitus on julkaistu myös PAOK-verkoston blogissa.

8.1.2014

Twitter - diani ja muutama ajatus

Kuva: Eric Langhorst
Twitter, a powerful collaboration tool for teachers
Tammikuu alkoi Twitter-diojeni päivittämisellä ja ne löytyvät tämän bloggauksen lopusta. Sitä ennen muutama ajatus palvelusta kuluneena vuonna sekä tänä keväänä.

Oheisen kuvan teksi on hyvä kärjistys, mutta kertoo samalla Facebookin ja Twitterin keskeisestä erosta, joka tosin on viime vuosina molempien palveluiden monipuolistuessa vähän loiventunut. Jatkan silti kärjistämistä: Facebookissa mä olen sun kaveri ja sä mun kaveri. Kaveriksi pyydetään niitä, jotka jo tunnetaan. Twitterissä voi sen sijaan seurata ketä tahansa: rehtori opiskelijoita tai opetusministeriä, yhteiskuntaopin kurssilaiset poliitikkoja ja opettaja vaikka käyttämänsä oppikirjan kirjoittajia, muita alan edelläkävijöitä tai seminaarien hyviä puhujia. Tai ylipäätään ihmisiä ja organisaatioita, joita kiinnostavat samat asiat. Suhteen ei tarvitse olla vastavuoroinen eikä elinikäinen, mutta ilman vuorovaikutusta paljon jää kokematta.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä kiinnostuneille suosittelen keväällä erityisesti kahta tapahtumaa, jotka tulevat Twitterissäkin näkymään. Viesteihin eli tviitteihin tiivistetään keskeinen sisältö, joten pelkkä virtuaaliosallistuminenkin voi olla antoisaa. Kokeile vaikka!
  • BETT-messut Lontoossa 22.-25.1. Tunnuksella #BETT2014 voi seurata tapahtumaa kymmenien tuhansien osallistujien näkökulmasta. Tunnuksella #finnbett tviitataan suomeksi (ja ruotsiksi?). Mukana oli vuosi sitten 428 suomalaista, joten pöhinää verkossa on tarjolla niin etukäteen matkasuunnitelmia tehtäessä kuin jälkikäteen matkaraportteja jaettaessa.
  • ITK-konferenssi 9.-11.4. tunnuksenaan #itk2014. Lisäksi kullakin esityksellä on ohjelmassa mainittu tunnus. 

Olen ollut pian viisi tuotta Twitter-fani. Se vain on niin erinomainen palvelu. Jos et siellä ole tai et vielä(kään) innostu mukaan, voit sopivan tilaisuuden tullen kokeilla aloittaa jonkun kokouksen tai oppitunnin heijastamalla jonkun Twitter-tunnuksen (hashtag) taululle. Lukion opettajanhuoneessa voisi toimia sähköisiin yo-kokeisiin viittaava tunnus #digabi tai joku em. konferenssien tunnuksista. Oppijoiden kanssa voi kokeilla jotain ajankohtaista oppiaineeseen liittyvää teemaa. Tviitit näkyvät mm. seuraavien palveuiden kautta:

Otteita omasta Twitterin käytöstäni 

Omat diat on toki syytä tehdä niin, että niistä voi olla ylpeä, mutta tahdon tässä nostaa esiin toisenkin, erinomaisesti jäsennellyn Esa Kukkasniemen diasarjan Twitteristä otsikolla Twitter - How I use it?