24.3.2013

Ryhmätöitä AC:ssä

Rakensin tämän viikon terveystieteen opettajien kolmetuntisesta Adobe Connect (AC) -tapaamisesta ryhmätyöosuuden vanhojen yhteistoiminnallisten tehtäväkorttien mallin mukaisesti. Olen aikanaan käyttänyt niitä paljon, mutta nyt vein työskentelytavan ensikertaa kokonaan verkkoon ja kerron alla toteutuksesta vaihe vaiheelta. 

Tapaamisen aloitimme äänien säätämisellä ja ohjelmistoon tutustumalla, sillä tapaaminen oli monelle ensimmänen kosketus verkkokokouksiin. Sitä seurasi tietoisku someketistä, jonka jälkeen aloitimme pienryhmätyöskentelyn. Tapaamisen diat ovat blogikirjoituksen lopussa.

  1. AC-huoneen sisustaminen
    Sisustin etukäteen AC-huoneen ja tein muutaman layoutin (virtuaalihuoneen sisustuksen) valmiiksi:
    - Tervetuloa-layoutissa aloitimme tapaamisen. Siellä oli valmiiksi ohjeita äänien ja videokuvan säätämisestä sekä pieni kysely osallistujille. Työkaluista olivat käytössä kamera, osallistujat, chat, notes ja poll.
    - Diat-layoutissa kävimme läpi alla olevat diat. Ne latasin sinne valmiiksi juuri ennen tapaamista. Työkaluista olivat käytössä kamera, osallistujat, chat ja share.
    - Keskustelu-layoutissa esiteltiin ryhmätyöt ja käytiin loppukeskustelu. Työkaluista olivat kokoajan käytössä kamera, osallistujat ja chat. Ryhmien esitellessä töitä myös notes ja share. Olin valmistellut myös poll- eli äänestystyökalulla muutamia avoimia kysymyksiä ryhmien esitysten palautteiksi ja koonneiksi, mutta ne jäivät käyttämättä, sillä jokainen ryhmä aktivoi osallistujia mm. chatin kautta.
    - Ryhmätöitä varten tein jokaiselle neljästä ryhmästä oman ryhmätyötilan, missä käytössä olivat seuraavat työkalut: kamera, osallistujat, chat, notes ja share/whitebord. Näistä kaksi jälkimmäistä oli tarkoitettu ryhmätöiden koontia ja esittämistä varten.

  2. Osallistujien ennakkotehtävät
    Ohjeistin AC:n käyttöä ja ennakkotehtävää wikissä, jonka linkki lähetettiin kaikille osallistujille noin viikko ennen tapaamista. Siellä oli tehtäväksianto ja ryhmäjako. Jokaisen tehtävänä oli lukea ajatuksella ryhmänsä artikkeli ja pohtia sitä etenkin annettujen kysymysten kautta. Osallistujien oli mahdollista myös kirjata syntyneitä ajatuksia ryhmänsä wiki-sivulle, kuten muutamat tekivätkin. Erityisen hienoa vastuun kantamista yhteisestä oppimisesta oli, että eräs henkilö, joka tiesi,ettei voi olla paikalla koko AC-tapaamisaikaa, antoi tätä kautta jo etukäteen panoksensa ryhmän työn onnistumiselle.

  3. AC-tapaaminen: pienryhmissä työskentely
    AC-tapaamisessa kertasin vielä tehtävät ja aikataulun: ryhmillä oli puoli tuntia aikaa suunnitella 15 min. opetustuokio lukemiensa artikkelien teemoista muulle osallistujajoukolle. Sitten lähetin osallistujat 5 min. jalottelutauolle ja jaoin heidät luettujen artikkelien mukaisiin ryhmiin (osallistujaluettelo-työkalun kohdasta breakouts).
    Osallistujat toimivat koko ajan presenter-oikeuksilla, mutta vain host-oikeuksilla olevat pystyvät ryhmätyötilanteessa liikkumaan ryhmästä toiseen. Kun siis jollakin nettiyhteys katkesi kesken ryhmätyön, tarvittiin minun host-oikeuksia viemään hänet takaisin omaan ryhmäänsä. Tarvittaessa minut sai kiinni viittaamalla. Kouluttajana pääsin lähettämään yhteisiä viestejä kaikille, mm. muistutuksen työskentelyajasta.

  4. AC-tapaaminen: pienryhmien opetustuokiot
    Puolen tunnin ryhmätyöskentelyn jälkeen palautin kaikki takaisin yhteiseen tilaan ja kukin ryhmä piti opetustuokion muille artikkelinsa teemoista. Jokainen ryhmä käytti muistiinpanoja (notes), jotka sain siirrettyä ryhmätyötilasta yhteiseen tilaan. Tosin parin ryhmän osalta kopioin tekstin uuteen muistiinpano-työkaluun, jotta pystyimme sitä vielä yhdessä muokkaamaan. Yksi ryhmä hyödynsi myös valkotaulun piirto-ominaisuuksia. Jokainen ryhmä aktivoi onnistuneesti muita osallistujia keskusteluun myös chatin kautta.

  5. AC-tapaaminen: työskentelyn reflektio
    Lopuksi kävimme keskustelua työskentelystä. Keskustelu on AC:ssä haastavaa, kun helposti tulee puhuttua toisen päälle ja kamerasta huolimatta suuri osa nonverbaalista viestistä jää saamatta. Spontaani, ei tiukasti puheenjohtajan vetämä keskustelu, on vaikeaa ja itse ainakin sellaista kaipaan ajatusten vaihtoon. Tässä avuksi tulee chat: vaikka vain yksi kerrallaan voi olla äänessä, kaikki voivat yhtäaikaa vuorovaikuttaa. Chat toimiikin AC:ssä samalla tavoin kuin Twitter erilaisissa seminaareissa - se antaa äänen kaikille. Viittaamisen lisäksi pikkukuvakkeillakin voisi pikaisesti mielipiteensä ilmaista, mutta sitä emme juuri hyödyntäneet.


Tässä vielä muutamia suoria lainauksia chatistä tapaamisen lopuksi

  • Odotan innolla, että pääsen itse kokeilemaan opiskelijoiden kanssa. Tuo loistavan lisän suunnittelemaani verkkokurssiin.
  • On sujunut hyvin. Voi kun voisin joskus pitää lukiotunnit näin kotoa...
  • Vähän on ollut alkukankeutta, mutta todella kiinostava oppimiskokemmus!
  • Tämä AC juttu yllätti myönteisesti. Voisin kuvitella käyttäväni lukiossa.
  • Toimi minulle nyt tosi hyvin - pystyi esittelee ryhmätyötä ja imettämään samaan aikaan...
  • Todella mielenkiintoista ja hauskaa näin ensimmäisellä kerralla. Opettavainen ja erilainen kokemus. Olisi voinut olla useamminkin TerveTie koulutuksessa näin.
  • Kuvien näkyminen tekee tosi paljon, muuten vähän tylsempää varmasti jos ei näy kenenkään kuvaa.
  • Juuri nämä tekniset säädöt ainakin alkuun rassaavat ja vievät aikaa
  • Tekniikan kanssa alussa säätöä, mutta tuskin enää toisella, kolmannella.. Oppia tarvisi vielä lisää, että tätä käyttää opetuksessa.
  • Vähän jännitti kuinka sujuu mutta mitään ongelmia ei ollut.  Haasteena rutiinien puute nyt kun oli eka kerta. On tää kyllä vähän raskasta kun yritän olla skarppina...
  • Tää oli vähän turhan pitkä sessio, omalla kokemuksella max 1,5 h toimii ehkä parhaiten
  • Kai sitä vois kollegoiden kanssa jonku harjoitussession kokeilla ?!
  • Menen heti huomenna koulun atk- henkilön kanssa neuvottelemaan, että saan tämän käyttöön :-)  

11.3.2013

Hyvää Jaa jotain -päivää!

Tänään vietetään Open Education Weekin hengessä Suomen ensimmäistä Jaa jotain -päivää, joka tarkoituksena on, että mahdollisimman moni jakaisi tänään jotain oppimateriaaliaan verkossa muiden käyttöön. Lisätietoja päivästä löydät mm. seuraavista lähteistä:
- CC-sivusto: ohjeita materiaalin jakamiseen ja linkki klo 14 webinaariin
- Facebookin Jaa jotain -ryhmä
- Google+
- Twitterissä tunnuksella #jaajotain
- Diigo
- Kerro jakamastasi täällä

Kaksi hyvää syytä aloittaa materiaalin jakaminen tänään

(1.) Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäyttöön perehtyminen vie aikaa. Sitä aikaa voit löytää itsellesi hyödyntämällä muiden verkossa CC-lisenssillä jakamia oppimateriaaleja. Verkko on täynnä loistavia opetusvideoita, valmiita diasarjoja, oppimispelejä, lisätyn todellisuuden sovelluksia ja ties mitä. Tvt:n hallitseminen ei  opettajilla enää perustu vapaaehtoisuuteen, siitä kertovat mm. sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset. Millään ammattialalla - saati ihan vain aktiivisena itsenäisenä kansalaisena - ei tulevaisuudessa pärjää ilman tvt-osaamista.

(2.) Kaipaatko palautetta työstäsi enemmän kuin sitä kollegoilta, esimiehiltäsi tai opiskelijoiltasi saat? Jakamalla omaa oppimateriaaliasi voit saaada palautetta, nähdä miten muut sitä parastavat ja voit entistä paremmin mielin hyödyntää muiden jakamaa. Meistä valtaosa aloittaa vain hyödyntämällä verkon valtavia materiaalivarastoja, mutta toivottavasti mahdollisimman moni tänään siirtyy saajasta myös antajaksi.


Aloitin tämän bloggauksen aamulla junassa kohti Jyväskylää ja päivän mittaan tätä vielä päivitin. Ohjelmassa oli jakamista ja siitä kouluttamista terveystieteen opettajille. Tutkimme netin avoimia sisältöjä ja perehdymme CC-lisenssiin sekä keskustelemme opettamisesta, oppimisesta ja PLE:stä (Personal Learning Environment). Jaoimme oivalluksia mm. TerveTie-Facebook-ryhmässä, joka toimii nimensä mukaisen koulutuksen vuorovaikutuspaikkana, mutta avataan kevään aikana kaikille terveystieteen opettajille. Omat diani olen jakanut & tulen jakamaan SlideSharessa CC-lisenssillä.

Illalla vielä ilmiannoin Jaa jotain -päivän kunniaksi seuraavat CC BY SA -lisensoidut tuotokseni:
- Wikit opetuksessa
- Blogit opetuksessa
- SlideShare -diani lähinnä somen opetuskäyttöön liittyen (vanhimmat tuotokset muilla CC-lisensseillä)
- Flickrin kuvat, aiheina lähinnä kakut ja perennat ja muut puutarhakasvit (CC BY-lisenssillä)
- Puutarhawiki (CC BY -lisenssi)
PAOK-verkosto aloitti CC-lisenssin käyttämisen vapusta 2012 eli uuden hankkeen myötä, joten myös sen materiaalit ilmiannoin päivän kunniaksi. Toistaiseksi verkosta löytyvät projektitiimimme materiaalit. Kesän kynnyksellä jakoon tulevat myös 74 opettajan ja heidän tiimien tuotokset, joita PAOK ohjaa ja rahoittaa.

9.3.2013

Museot ja hissan opet somessa

Luin eilen Twitterin kautta vinkatusta Tietokone-lehden uutisesta, että polttopuukauppa käydään yhä useammin netin kautta, mm. Metsäkeskuksen ylläpitämässä halkoliiteri.comissa. Ei enää ole ammattialaa, mille valmistuva ei tarvitsisi tieto- ja viestintätekniikan ja sosiaalisen median osaamisesta. Kenties hienoimmat (ja kalleimmat) sovellukset olen viimevuosina nähnyt Euroopan suurkaupunkien museoissa.

Suomen museoliiton tutkimuksen mukaan 79 % museoista on Facebookissa ja se onkin käytetyin palvelu vuorovaikutukseen. Mobiilipalveluita käyttää vain 9 % museoista, mutta moni totesi sen kehittämisen olevan seuraava askel. Kokosin alle muutamia yksittäisiä esimerkkejä siitä, miten suomalaiset museot somessa vaikuttavat. Moni niistä tarjoaa myös opastuksia ja tulostettavia tehtäviä vierailijoille, mutta aina ei voi lähteä paikanpäälle.


Sosiaalisen median hyödyntäminen historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa from Matleena Laakso

PS. Ensi maanantaina 11.3. on Open Education Weekin hengessä toteutettava Jaa jotain -teenmapäivä. Tavoite on yksinkertainen: mahdollisimman moni laittaa jotain oppisisältöä avoimesti saataville nettiin. Lisätietoja: Facebook-ryhmästä ja Twitteristä tunnuksella #jaajotain, lue myös ohjeita jakamiseen ja sieltä linkki klo 14-15 olevaan webinaariin.

PS2 eli täydennys myöhemmin: Helsingin työväenopiston Juhana Mykrän perusteellinen diaesitys Sukututkijan tärkeimmistä nettipalveluista.

1.3.2013

Säihkettä suunnitteluun

Kuva: (c) Matleena Laakso
PAOK-verkosto järjesti yhdessä Tampereen kaupungin II asteen koulutuksen kanssa Säihkettä suunnitteluun -seminaarin, minkä teemana oli tvt-suunnitelmatyö. Koko PAOK-hanke (2009-4/2012) perustui maakunnalliseen suunnitelmaan, mikä on nyt PAOK-verkoston (5/2012 alk.) aikana päivitetty. Hiihtolomien jälkeen tämä luonnos lähtee kommentti- ja lausuntokierrokselle. Tarpeelliset muutokset tehdään ennen kesälomia. Tänä vuonna PAOK tukee yhteistyöoppilaitoksiaan oppilaitos/kuntakohtaisten tvt-suunnitelmien tekemisessä/päivittämisessä.

Pedagogisesta johtamisesta suosittelen Pasi Silanderin & kumpp. toimittamaa kirjaa:  Tietoyhteiskuntakehityksen strategisesta johtajuudesta kouluissa ja opetustoimessa. Alla muutama Silanderin seminaaripuheenvuorosta twiittaamani ajatus:
  • Asiat etenevät vain suunnnitelmien kautta. Kun ne viedään valtuustoon, niistä tulee velvoittavia ja silloin rahaakin löytyy.
  • Onko teknologia opettajan vai oppijan työkalu? Oppiminen tapahtuu ajattelun kautta. Miten ajattelua voidaan tukea tvt:llä? Mitä ajattelun työkaluja tvt tuo oppijoille (vrt. helmitaulu)?
  • Tvt-osaaminen on yksi tärkeä opettajan pedagogisen osaamisen alue. Erilaisten oppimismenetelmien hallinta on tärkeää (yhteistoiminnalliset, sosiodraamalliset, some, pensselit ja naulat,..) Kun opettaja hallitsee paljon erilaisia opetusmenetelmiä, on myös tvt:n opetuskäyttö helpompaa.
  • Johdolla on oltava erittäin syvälliset pedagogiset taidot. Monellako teistä on pedagoginen visio? Onko se jaettu työyhteisössä? Vain jaettu visio ohjaa toimintaa.
  • Koulusta ei saa tulla museo. Kaikilla ammattialoilla tvt on ydinosaamista.
Porinaryhmissä keskusteltiin viimeaikaisista pedagogisista innovaatioista, joista erityisen mielenkiinoiselta kuulosti Pirkkalan lukion uudehko tapa, missä koeviikot on korvattu projektiviikoilla. Myös Edmodo nousi (jälleen kerran) ylistettynä hyvänä käytänteenä kurssien tueksi, kokeiden järjestämiseen, materiaalien jakamiseen jne. Facebookia muistuttavana ympäristönä se on helppo ottaa haltuun.

Joulukuun Virtuaaliopetuksen päivillä Pilvi Rajala piti niin upean opiskelijan puheenvuoron, että se aktivoi opiskelijoiden kuulemista Pirkanmaallakin. Niin Tuunaa tuntisi -messuilla kuin tämän päivän seminaarissa oli opiskelijoita kertomassa tvt:n käytöstään. Nyt vuorossa Tomi Marttila Tredusta ja Akseli Nurmio Sammon keskuslukiolta. Tässä heiltä muutama ajatus:
  • Tyypillinen opiskelijan aamu: Kännykästä tulee herätys, sitten sieltä tsekataan Facebook, ulkolämpötila ja aikataulut. Bussissa ehtii sitten lukea kännystä päivän lehteä - tai lehtiarkistoja niin halutessaan. 
  • Ehdottomasti kuumin somen palvelu nuorilla on nykyisin kännykkään ladattava tekstarit korvaava WhatsApp. Sitä kautta vastaus löytyy omien verkostojen kautta googlettamistakin nopeammin. Ja kun opiskelijoista on tehty ryhmä, riittää kun yksi ottaa kuvan taululta open ohjeista, niin se menee samalla muillekin. Eli kuvat ja videot kulkevat liitteenä.
  • Sosiaalista mediaa voisi käyttää enemmänkin. Opiskelijat odottavat, että lukioissa nippelitiedon sijaan opittaisiin kokonaisuuksien hallintaa.Odotukset ovat korkealla sähköisiin yo-kokeisiin. 
  • Yksi syy keskeyttää verkkokurssi on tällainen tehtävätyyppi: "Katso nämä diat ja linkit ja kirjoita essee."
  • Nuorten elämä on Facebookissa, Moodle on melkein ainoa paikka, missä koulu näkyy netissä. Moodle on hyvin toteutettuna loistava palvelu, mutta vaatii opelta osaamista ja aikaa. 
  • Aloite opetuksessa käytetyistä somen palveluista tulee usein opiskelijoilta.
  • Sisältö tekee tvt:n käytöstä mielekästä, ei laitteet. 

Maakunnallinen tvt-suunnitelmaluonnos ja kommenttilinkki: 
tvt.tampereenseutu.fi/suunnitelmat/maakunnallinen-tvt-suunnitelma

Seminaarin materiaalit: paokhanke.ning.com/page/saihketta-suunnitteluun-21-2-2013

Twitter:
Päivän aikana lähti ainakin 123 twiittiä eli viestiä 13 eri henkilöltä tunnuksella #paokhanke. Viestit näkyvät muutaman päivän tästä, sen jälkeen twiittaajien omilta seiniltä (aktiivisimpia olivat @matleenalaakso ja @hahvenjarvi). Keskustelu oli paljon aktiivisempaa livenä ja kasvotusten kuin Twitterissä.