27.11.2012

#tvtsemma - twiiteistä bloggaukseksi

Osallistuin eilen Tampereen seudun tvt-suunnitelmaseminaariin. Livetwiittasin eli tein muistiinpanoni pääosin Twitterin avulla. Alla on näiden twiittien pohjalta koottuna muutamia ajatuksia etenkin KT Essi Ryymin puheenvuorosta ja Opeka-työkalun esittelystä. Lopuksi vinkki sinulle, joka luet tätä, mutta et vielä twiittaa. Tämän seminaarin aikana 12 henkeä lähetti kaikkiaan 83 Twitter-viestiä tunnuksella #tvtsemma.
  • Kollektiivisella eli transaktiivisella muistilla on etujen lisäksi haasteensakin, mm. oletetaan muidenkin tietävän sen minkä itse tietää. Tunnustan. Haasteena myös myös osaamisen kumuloituminen, rooleihin jäykistyminen ja henkilöstön liian nopea vaihtuvuus. Rooleihin jäykistyminen viittaa saman kollektiivisen tarinan toistamiseen.
  • Hargreavesilla (1986) on ajatuksia ihanteellisista pedagogisista yhteisöistä, joissa sallitaan kehitys ja liikkumatila, jaetaan osaamista ym. Kannatan vahvasti sitä, että yhteisöillä on oltava sovitut rakenteet ja toimintatavat.
  • Ryymin tutki erään koulun tvt-osaamisen verkostoja. Ns. betweenes-arvo kertoo tavoitteesta, olla tiedon välittäjä. Oli nähtävissä, että tvt-pedagogisen tietämyksen verkosto on huomattavasti tiheämpi kuin tvt-tekninen verkosto. Ja että mitä läheisempiä opettajat keskenään olivat, sitä enemmän he hyödynsivät eri medioita.
  • Ryyminin dioissa oli muutamia äänestyksiä ja vaihtoehdoista eniten sai kannatusta väite: ”Tarvitsemme lisää taitoja aiheesta: pedagogisia ideoita ja malleja kiinnostavien ja innostavien oppimisprosessien toteuttamiseen.”
  • Devide ja share ovat matematiikassa molemmat jakamista. Valitettavasti moni opettaja ymmärtää osaamisen jakamisen olevan koulussa vain edellä mainittua.
  • Pedagoginen johtaminen on keskeisessä roolissa, jotta tvt saadaan kouluissa käyttöön ja jotta hankkeet eivät jää irrallisiksi vaan valtavirtaistuvat, todettiin jälleen. Siksi jäinkin ihmettelemään, missä rehtorit olivat? Suositeltava kirja (lue/lataa tästä) on Silanderin, Ryyminin ja Mattilan opus tietoyhteiskuntakehittämisen johtamisesta.
Kuten Twitterissä parhaimmillaan, tälläkin kertaa seminaarin keskusteluun osallistui muutamia henkilöitä Pirkanmaan ulkopuolta. Eniten herätti pohdintaa pedagoginen johtaminen. Mitkä ovat rehtorin todelliset mahdollisuudet siihen? Aika ja resurssit ovat rajallisia, mutta se voi olla myös kannustamista, mahdollisuuksien edistämistä ja esimerkin näyttämistä. Ja toisaalta, kouvolalaisen Kari Rajalan sanoin ”jos opiskelija ei halua oppia ja kehittyä, niin tietoa ei voi kaataa. Sama pätee opettajaan ja rehtoriin”.

Raisa Valtaoja OTE-hankkeesta ja Heikki Sairanen Tampereen yliopiston TRIM:stä esittelivät kehittämäänsä Opeka-työkalua. Sen avulla voidaan kartoittaa oppilaitoksen tai kunnan opettajien tvt-osaamista esimerkiksi tvt-suunnitelmatyön pohjaksi.Jokainen pääsee opeka.fi sivulta näkemään uusimpia tuloksia, jotka tällä hetkellä kattavat yli 2000 vastaajan tiedot. Rehtorit voivat lisäksi tilata käyttöönsä esim. kuntakohtaisia tuloksia. Mukana on aina vertailutietoa muihin vastaajiin. Opeka on hanketyönä rahoitettu palvelu ja siten käyttäjille maksuton.
  • Opekaa käytettäessä tulee koulun nimi kirjoittaa OIKEIN ja kaikkien samalla tavoin. Muuten niitä on korjattava käsin, jotta saadaan yhteenvetoja.
  • Tulosten mukaan mm. äidinkielen opettajat käyttävät digikameraa ja Facebookia keskimääräistä enemmän. Matikistit puolestaan rakentavat opetuksensa oppikirjan mukaan keskimääräistä enemmän. Tämä on mielenkiintoinen tulos, sillä Pirkanmaallakin on monta oppilaitosta, missä matikistit ovat eturintamassa viemässä koko koulua uuteen toimintakulttuuriin. Toisaalta kyllä usein koulutuksissa juuri matikistit ovat niitä, jotka eniten selittävät, ettei tvt meidän oppiaineeseen sovi.
  • Tuloksista näkee jo nyt, että tekijänoikeuksista kaivataan koulutusta. Sellaista tarjolla seuraavan kerran huomisen keskiviikon webinaarissa klo 14. (Ks. PAOK:n etusivu)
  •  Myös PAOK-verkosto ja erityisesti projektipäällikkö Riikka Vanninen tekee tvt-suunnitelmatyötä. Nyt käynnissä on maakunnallisen suunnitelman päivittäminen. Oppilaitos/kuntakohtainen työ käynnistyy helmikuun seminaarilla ja Opeka-kyselyllä ja sitä jatketaan oppilaitospareittain/ryhmittäin.

PS. Tekeekö mielesi kokeilla Twitteriä?
  • Haluaisitko itsekin twiitata seuraavassa seminaarissa mihin osallistut? Vai kokeilisitko sitä mielummin vaikka Linnanjuhlia katsoessasi? Tee tunnus ja kokeile! Myös mahdollisen tapahtuman tunnus (hashtag, risuaitamerkki #) kannattaa selvittää ja käyttää sitä ikään kuin avainsanana. Twitterin käyttäminen onnistuu millä tahansa mobiililaitteella tai tietokoneella, kunhan sen saa nettiin. Ohjeita löydät esimerkiksi alle upottamistani dioista. Tai vain avaat sivun twitter.com ja rekisteröidyt palveluun. 
 

21.11.2012

Monikanavaista osallistumista

Lahdessa päättyi juuri seminaari Oppimisympäristöt tänään ja huomenna. Se toimi koekaniinina, kun halusimme kokemuksen siitä, millaista on kun moni kirjoittaa samanaikaisesti muistiinpanoja Google Driveen. Ensin päätimme kokeilla sitä kolmehenkisen tiimimme kanssa, mutta sitten vastasin aiheeseen liittyen yhteen Pirkon Pedacoachin Facebook-viestiin ja kutsuin senkin lukijat mukaan. Seuraavaksi päätin kertoa kokeilustamme työyhteisömme suljetussa Facebook-ryhmässä. Sitten etsinkin jo seminaarin Twitter-tunnuksen #oth12  ja ajattelin, että laitetaan nyt kutsu laajempaankin jakoon. Muutamassa minuutissa Harto Pönkä, yksi seminaarin asiantuntijoista, välitti sen 2600 seuraajalleen. Eipä sitten tullutkaan vain pikkutiimimme kokeilu - ja hyvä niin!

Seminaari alkoi. Työpaikan nettiyhteys reistaili, joten myöhästyin alusta. Ilokseni pääsin kollegani kanssa juoneen kiinni yhteismuistiinpanojen kautta. Ei tarvinnut häiritä vierustoveria ja suputtaa korvaan, että onko mitään mielenkiintoista ollut aamulla.

Olin tehnyt Google Driveen pohjan, missä oli linkki ohjelmaan ja AC-huoneeseen sekä muutama saatesana ja ensimmäisten puheenvuorojen otsikot. Muistiinpanoissa menivät vähän sekaisin puhujien referointi sekä niistä syntyneet ajatukset ja omat täydentävät kommentit, pieneltä osin myös tekninen vertaistuki. Osallistuin itse seminaariin vain puolikkaan päivän, poimien itselleni ajankohtaisia teemoja - ja niitä mihin kykenin muilta töiltäni osallistumaan.

Kiitos järjestäjille siitä, että seminaaria saattoi seurata AC:n kautta! Ensimmäisen aamupäivän aikana meitä etäosallistujia oli yli 30. Keskustelua käytiin niin paikanpäällä Lahdessa, AC:n chatissä, Twitterissä kuin myös Google Drivessä. Ja moni heitti kommentteja myös Facebookin. Myös todaysmeet.com oli ainakin yhdellä puhujalla käytössä. Tweettasin viestin "Ensi kertaa näen, että Twitterin viestejä referoidaan AC:n chattiin. Näin ne välineet menee limittäin ja lomittain, hienoa!" Kollegani Minna Helynen vastasi siihen: "Sekakäyttöä myös täällä: AC:n kautta webinaari, Twitter kommentointiin, Google Drive yhteismuikkareihin, FB, sähköposti jne". 

Myöhemmin Helysen Minna kommentoi yhteiskirjoittamista Twitterissä: "Jees. Tätä täytyy ehdottomasti jatkaa! Ihan erilaista kun saa yhdessä kirjoittaa ja ihmetellä". Twitterin kautta tuli myös toive, että muokkaajat kertoisivat dokumentissa nimensä, vaikka anonyymikin muokkaus oli mahdollista. Nimensä listaan kirjoitti kuusi henkeä ja heistä Pauliina Mäkelä kertoi, että hetkittäin yhteismuistiinpanoilla oli ollut peräti 22 katsojaa.

Tänään osallistuin vain lukemalla yhteismuistiinpanot. Niiden mukaan Harto Pönkä oli esityksissään pohtinut sitä, milloin uusi teknologia kypsyy tehokkaseen oppimisen tukemiseen. Tätä jäin miettimään, varsinkin kun olimme edellisenä päivänä keskustelleet Suomen surkeasta tilanteesta Essie-tutkimuksessa. Oivaltava oli väite, että "yksityisyydestä ollaan valmiita luopumaan, kun saamme sen avulla jotain tilalle, kuten vertaistukea. Auttaminen ja jakaminen kannattaa."

Miten te muut seminaarin osallistujat ja yhteismuistiinpanojen kirjoittajat koitte tilanteen? Oivalsitteko jotain uutta muiden kirjoittamien muistiinpanojen ansiosta?

19.11.2012

Mikä pilvipalvelu?

Erilaisten lukioläppärihankkeiden ja tablettien myötä moni oppilaitos pohtii suhdetta kolmeen suurimpaan pilvipalveluun: Google Apps for Education, Microsoft Office 365 ja Apple iCloud. Moni oppilaitos jo nyt käyttää Googlen yksittäisiä palveluita. Google Apps for Education tarkoittaa tiettyä palvelupakettia, jonka oppilaitos voi ottaa käyttöön, mutta hallinnoida silti itse käyttäjiä. Se sopii erityisesti pienemmille oppilaitoksille ja sillä voi käytännössä halutessaan korvata oppimisalustat. Siihen myös useimmiten päädytään, jos valinta tehdään vain opetuksen näkökulmasta.

Hallinnon ja suurten oppilaitosten valinta puolestaan usein osuu Mikrosoftin Office 365:een, jonka myös 1.1.2013 aloittava Suomen suurin ammatillinen oppilaitos Tredu tulee ottamaan käyttöön. Tällöin Tampereen kaupungin opetuspuolella tulee palvelulla olemaan noin 20 000 käyttäjää, joten monelta osin Office 365 palvelee näin suurta joukkoa ja opetuksen ohella myös hallinnon väkeä paremmin. Se ja erityisesti sen SharePoint edellyttää Googlea huomattavasti enemmän osaamista ja omaan käyttöön virittämistä käyttöönottovaiheessa. Windows 8 ja Office 365 ovat esillä Oppimisympäristöseminaarissa huomenna tiistaina 20.11. klo 13.45 ja kyseistä Mikrosoftin esitystä voi seurata verkon välityksellä.

Pilvipalvelut olivat viime viikolla esillä PAOK:n kollegavalmentajaverkoston toiveesta heidän VerkkoPicnic-tapaamisessa. Alustajana meillä oli Tampereen kaupungin toisen asteen suunnittelija ja yrittäjä Mikko Lammi, joka jakaa esityksen diat blogissaan.

Lisäksi kannattaa tutustua kolmeen alla olevaan linkkiin.
-  -  -
Tämä kirjoitus on samanaikaisesti julkaistu myös PAOK-verkoston blogissa.

16.11.2012

Onnea SOMETU 5 v.

SOMETU eli Sosiaalinen media oppimisen tukena täyttää tänään viisi vuotta ja juhlia järjestetään livenä ja verkossa. Verkoston jäsenmäärä on tänään 4 628. SOMETU käynnistyi Otavan opiston pajasta ja siellä sitä myös klo 15 juhlitaan. Ja kuten aina, pajaan voi maksutta osallistua verkon kautta.
 
SOMETU on tärkeä yhdistävä tekijä paitsi ihmisille myös erilaisille tvt:n opetuskäytön hankkeille ja verkostoille. Maakunnallisen II asteen verkoston suunnittelijana olen usein kokenut, että kollegoistani merkittävä osa on juuri sometulaisia. Sieltä löytyy se porukka, joka pyrkii eri tavoin  edistämään sosiaalisen median mielekästä käyttöä oppilaitosmaailmassa ja muuallakin. Keinot, kohderyhmä ja rahoitus vaihtelevat, mutta tavoite on yhteinen.

SOMETUn verkkosivut ovat PAOK-verkoston tavoin Ning-yhteisöpalvelussa. Sen kautta tavoitan kollegani kansallisesti. Kun haluan kutsua vaikka vuosittaiseen PAOK:n seminaariin osallistujia maakunnallisen verkoston ulkopuoleltakin, SOMETUn kalenteri on siihen mitä parhain väline. Tässä yhteydessä on mainittava myös  toinen kahdesta suuresta kansallisesta tvt:n opetuskäytön ryhmästä. Se on Facebookin 2813 jäsenen Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -ryhmä. Tervetuloa sinnekin mukaan!

SOMETUn verkkosivuilla on koottu muisteluita siitä, Kuinka tulit liittyneeksi Sometuun ja mitäs sitten kävikään? Alla oma kirjoitukseni.

Perustin itselleni tänä syksynä tämän oman blogin. Pohjaksi kopioin osan aiemmin PAOK:n blogiin kirjoittamistani jutuista ja riemukseni ensimmäiseksi kirjoitukseksi löytyi vuoden 2009 ITK-konferenssista kertova juttu, missä kerroin juuri liittyneeni Sometun jäseneksi. Se oli merkkipaalu, joka oli ihana saada blogin alkuun. Olin tuolloin juuri aloittanut työt PAOK:ssa, mikä tarkoitti kunnon hyppäystä sosiaaliseen mediaan. Työyhteisömme oli tuolloin nykyistä huomattavasti pienempi ja somekin vielä monelle melko vierasta. Etenkin vuosina 2009 ja 2010 Sometu oli minulle erittäin keskeinen foorumi käydä keskustelua ja oppia toisten kokemuksista. Rinnalla on kulkenut alussa etenkin Twitter ja sitten yhä lisääntyvässä määrin Facebookin ryhmät – joissa paljolti niissäkin sometulaisten kanssa vuorovaikutetaan. Tällä hetkellä myös omasta noin 20-henkisestä työyhteisöstä eVarikolla löytyy osaamista jotakuinkin asiaan kuin asiaan.

Kukin omaksuu somen toimintatapoja omassa tahdissaan ja minulle tärkeä merkkipaalu oli, kun alkuvuodesta aloitin sometu-gurujeni tavoin julkaisemaan materiaalia avoimesti verkossa CC-lisenssillä. Samalla taistelin lisenssin käyttöön myös hankkeessamme ja toivottavasti se seuraavaksi tulee suosituksena myös Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelmaan.

Viime vuosilta on erityisesti jäänyt mieleen ITK:ssa toteutettu Kalamalja sekä uusien kollegoiden hieman hämmentyneet ilmeet heidän kuullessa puhetta somesukulaisista. Teidän kanssa on ollut monta riemullista tapaamista, kun vuosien verkkoyhteydenpidon jälkeen on tavattu kasvotusten, usein ITK:ssa. Näitä tapaamisia odotellen!

Ps. Nuo PAOK:n etusivulla tänään syntymäpäivänä onnittelua tanssivat punaiset kirjaimet on ladattu täältä.

8.11.2012

Puutarhavihko wikissä

Lehtosinilatva, joka kukki tänä kesänä kesäkuun alusta heinäkuun
puolivälin kieppeille asti 
ja muutaman kukkasen voimin uudelleen
elokuun lopusta lokakuulle.
Tämä kuten muutkin puutarhakuvani: Matleena Laakso, CC BY
Minulla on ollut erilaisia puutarhavihkoja, jonne olen kerännyt kasvien kuvia, nimiä, hoito-ohjeita, istutusvuosia ja  kukinta-aikoja. Hinnan haluan unohtaa, kun olen tuotteen maksanut. Lahjaksi saadut taimet ja pistokkaat muistan ilman kirjaamistakin. Monet muut asiat haluan kuitenkin kirjata ylös. Vihkon haaste on kuitenkin sen muokkaamisen vaikeus ja ettei sinne saa valokuvia (eihän niitä tule enää paperille teetettyä).

Toukokuussa aloitin puutarhajuttujeni siirtämisen sähköiseen muotoon ja wiki sopi minusta siihen parhaiten, koska se on helposti muokattavissa ja sillä voi rakentaa kotisivutyyppisen verkkosivun. Wikiin olen nyt dokumentoinut etenkin perennoja eli monivuotisia ruohovartisia kasveja. Olen rakentanut wikiä itseäni varten, mutta se on julkisesti verkossa kenen tahansa katsottavissa. Ehkäpä siitä on iloa muutamille muillekin harrastajille. Keväällä sain wikin avulla apua työkavereilta muutamien kasvien tunnistamisessa ja kun kesällä olin toisen ystäväni luona ideoimassa hänen puutarhaa, oli ihan kätevää pihalla tabletilta näyttää, miltä eri kukkaset kukkivina näyttävät.

En minä silti paperista ja kaikista vihkoista luovu! Edelleenkin aina mökillä käydessä kirjaan asioita muistiin mökkipäiväkirjaani. Joskus liimaan sinne lehtileikkeitä kesän säätilasta tai voitokkaista urheilukisoista. Oleellista on miettiä, milloin kynä ja paperi toimii paremmin, milloin sähköinen väline. Ja vaikka wikin voi helposti varmuuskopioida, niin varmaankin sitten joskus kun puutarhawikini on mielestäni jotakuinkin valmis, tulostan sen myös paperille.

Osan valokuvista olen vienyt suoraan wikiin, osan Flickr-kuvapalvelun kautta. Jälkimmäisessä latasin kuvat palveluun ja tein niistä kokoelmia (set). Kun sellaisen katsoo diaesityksenä (slidershow), voi kohdasta jaa (share) kopioida upotuskoodin (crab the embed HTML). Viemällä tämän koodin wikiin (tai blogiin ym.), saa kuvakokoelmat upotettua verkkosivulleen. Wikissä paikka mihin upotuskoodi viedään löytyy polusta: Edit - Widget - Other HTML - Other. Tästä esimerkistä näet kuvakokoelmat puista, pensaista ja köynnöksistä.

Puutarhawikini löytyy osoitteesta: puutarha.wikispaces.com
(Kommentti 17.6.2015: uusi puutarhasivustoni osoite on: perennani.blogspot.fi)