20.12.2012

Onnellista joulua ja kiitos!

Hyvää joulua kaikille blogini lukijoille ja kiitos yhteistyöstä töissä ja vapaalla! Kiitos erityisesti teille lukuisille somesukulaisille, kuten sosiaalisessa mediassa vuorovaikuttavia ja jakavia ystäviä ja tuttavia kutsutaan. Teitä on lukuisia, osan tunnen kun kadulla vastaan kävelette, osaa teistä en koskaan ole kasvotusten nähnyt, vielä.

MikroBitissä 12/2012 Päivi Kivioja kirjoitti verkostoitumisesta, että Suomessa vielä kovin vähän kehitetään verkostoja tuomalla muita esiin ja kehumalla heitä. Samanaikaisesti moni opettaja kaipaa nykyistä enemmän palautetta työstään. Tähän suosittelen ratkaisuksi jakamista ja vuorovaikusta sosiaalisessa mediassa. Jakamalla omastaan saa niin paljon takaisin. Kun julkaisee vaikka oppimateriaalejaan avoimessa verkossa muidenkin käyttöön, voi niistä saada palautetta ja usein myös se tulee julkisesti. Alla joulukuulta muutama Twitterissä julkaistu mieltäni lämmittänyt kiitos työstäni yhdessä teidän kanssa.
  • PauliinaMakela: http://t.co/VRxw0zwP #FF liveraportoijat @tuija @ConnectIrmeli @anttihirvonen @marikoo @MatleenaLaakso @oniitamo
  • KariRajala: Laadukasta materiaalia jälleen #paokhanke Some arjen työvälineeksi http://t.co/L9mJIKBf @MatleenaLaakso
  • IloTimo: “@Rikkokiri: Ollaan parhaita ;) Aktiivitwiittaajia kaikki! @KariRajala @HeidiTuuliaEk @MatleenaLaakso @MikkoJoo @Ilotimo" hyvää yötä!
  • KariRajala: @Matleena Laakso Olet tehnyt hienoa työtä pirkanmaalaisten koulujen ja opettajien hyväksi! Unohtamatta hienoa oivallustasi FB:n BETT-sivusta.

Entä ketä itse viimeaikoina olen julkisesti kiitellyt?
  • Sometua sen 5-vuotisjuhlien aikaan. Ilman teidän osaamisen jakamista olisi tieni ollut paljon kuoppaisempi.
  • Tarmo Toikkasta materiaalien jakamisessta CC-lisenssillä sekä erinomaisesta webinaarista PAOK-hankkeelle.
  • Abiturientti Pilvi Rajalaa sekä kolleegaani Mikko Lammia loistavista esityksistä Virtuaaliopetuksen päivillä.
  • Nyt tässä Aki Puustista, jonka diasarjasta opin, että QR-koodin takaa voi löytyä myös äänitiedosto. Siitä syntyi idea muutamaan joulutervehdykseen ja hiljattain kehittelemäni mobiili rastirata kehittyi jälleen askeleen monipuolisemmaksi.
  • Ihanaa upeaa eVarikkomme tiimiä!
Niin ihania kuin kiitokset ovatkin, tarvitaan myös niitä, joilta saa kehittävää palautetta ja jotka tarjoavat peiliä omalle toiminnalle. Kiitos siitä erityisesti PAOK:n tiimille ja työnohjaajallemme Riitta Ruohoselle sekä erinomaisesta kehityskeskustelusta eVarikolta jo toisaalle siirtyneelle Minna Haasiolle!


19.12.2012

Kokemuksiani Asuksen Android-tabletista

Sain keväällä itselleni tabletin ja valitsin Asuksen Androidin näppäimistötelakan kera. Viimeksi viikko sitten lainasin sitä mobiilirataan yhdelle opettajalle ja samalla viikolla sain häneltä viestin: "Maanantain PAOK-tapaaminen Sampolassa taisi koitua kukkarolleni kalliiksi, sillä tein sinä iltana päätöksen hankkia tabletin". Hän kysyi käyttökokemuksiani, joten kirjaanpa niitä tähän saman tien julkisesti.

Ennen kun sain oman tabletin, olin lainannut pariin seminaariin iPadia ja tiesin sen olevan valtavirtaa opetuksen kentällä. Tablettiin ihastuin, sillä liveraportointi Twitterissä ja Facebookissa on minulle tärkeää. Käyttökokemusta oleellisesti haittasi, ettei minulla ollut tablettiin sovellusten asennusoikeutta. Välillä yritin tehdä sähköisesi muistiinpanoja, mutta ei siitä kosketusnäytöllä mitään tullut, se on hidasta ja oli tuijotettava diojen sijaan omaan näyttöön.

Päädyin Android-tablettiin. Se houkutteli enemmäin kuin varsin suljettu iPad-ympäristö ja sen (useammin) maksulliset sovellukset. En myöskään nykyisin missään käytä Applen laitteita, vaikka sellaisilla aikanaan aloitin. Olen ollut tyytyväinen valintaani. Mm. Tampereen kaupunki on ladannut kovasti odotuksia Windows8-tabletteihin, koska vain ne on mahdollista saada osaksi kaupungin muuta tietokone-ekosysteemiä. Ilmeisesti niihin saa myös käyttäjäkohtaisen kirjautumisen, mistä on oppilaitoskäytössä etua.

Valintani oli siis Asuksen Transformer TF101G (linkistä kuva ja teknisiä tietoja). Se oli keväällä ilmestyneessä tablettitestissä aivan kärjessä iPadin kanssa. Tabletissa on 3G eli pääsen nettiin mistä tahansa ja 16 Gt muistia, mistä olen käyttänyt vasta vajaan kolmanneksen. Siitä yli puolet menee sovelluksiin, jonkin verran myös kuviin ja videoihin. Pääosan asioista tallennan pilveen, joten ne eivät tabletilta vie tilaa. Kaveriksi hankin repun, missä on pehmustettu tasku koneelle, sillä pyöräilen usein töihin. (Ne kaksi läppärin mukana tullutta laukkua ovat edelleen käyttämättöminä kaapissa - sellaisia jäi myös edelliselle työpaikalle.)

Tabletin käyttöönotto oli helppoa, mutta alkuun kyllä useamman kerran tarvitsin apua eVarikon työkavereilta, suurkiitos etenkin Juhalle ja Jannelle!  Moni asia toimi eri logiikalla kuin tietokoneessa, vaikken kyllä niidenkäään sielun elämää tunnusta ymmärtäväni... Välillä minulta puuttuivat ääkköset, välillä Facebookiin onnistuin kirjoittamaan kommentin, mutta puuttui se nappi, mistä klikkaamalla sai sen julkistettua. Flash oli asennettu mutta selain valitti, ettei sitä ole jne. Kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin löytyi ratkaisu kokeilemalla erilaisia selaimia. Taisin viisi käydä läpi ja parhaimmaksi osoittautuivat Chrome ja Dolphin Browser.

Aina toisinaan alun jälkeenkin olen joutunut pähkäilemään toimintalogiikkaa, mutta niin minulle käy usein tietoteknisten laitteiden kanssa. Ongelmat ovat kuitenkin olleet varsin pieniä ja tuskin sinänsä juuri tähän laitteeseen liittyviä. Tällä hetkellä kysymykseni on, miksi avattuani MyLibraryn, se muutaman minuutin kuluttua sulkeutuu itsekseen. Uudelleen asentaminenkaan ei kai auta, kun sitä ei GooglePlaystä löyty? Onneksi apua löytyy monesta paikasta. Etenkin suosittelen Facebookin seuraavia ryhmiä, jos opetuksen näkökulmista tabletteja katselee:
- Tablet-laitteet opetuksessa
- Android-tabletit opetuksessa
- iPad opetuksessa

Tabletista on ollut paljon iloa ja se on myös välttämätön työkalu, jotta voin tvt:n opetuskäyttöä tänä päivänä kouluttaa. Väliin tuntuu, että pitäisi olla myö iPad käytössä, mutta lainaaminen onnistuu ainakin välillä ja loppujen lopuksi moni asia toimii jotakuinkin samoin siinäkin. Tabletti on minulla hyvin usein seurana, kun katson televisiota: Ajoittain seuraan Twitterissä keskustelua (vaaliväittely, ajankohtaisohjelmat), mutta enimmäkseen roikun Facebookissa tai pelaan pasianssia. Toisaalta on kiva tehdä montaa asiaa yhtäaikaa ja kaikki tv-ohjelmat eivät vaadi täyttä keskittymistä. Toistaalta välillä tuollainen monen asian tekeminen rasittaa ja heitän tabletin sivuun. Ehkä suurin haaste liittyy Facebookiin, joka on tämän alan keskeinen ammatillinen foorumi. Vaikka kuinka yrittäisin siellä vain vapaa-aikaa viettää, huomaan lähes poikkeuksetta tekeväni siellä töitä. Siksi tarvitsen usein lomalla siitä taukoa.

Valitsinko oikein? Näppis, 3G ja USB

-
 Näppäimistön ostaminen oli ehdottomasti hyvä päätös. Kymmensormijärjestelmäni on sen verran hyvä, että se aivan oleellisesti nopeuttaa kirjoittamista ja oikeastaan vain se mahdollistaa muistiinpanojen tekemisen sähköisesti. Iso tekijä on silläkin, että katse ei ole vangittu näyttöön. Lisäksi näpppis tuo lisätehoa pitkiin konferenssipäiviin sisältäessään lisäakun. Moni on tosin minulle kertonut, että virtuaalinäppikseenkin tottuu.
- 3G on ollut hyvä. Kotona laite tunnistaa automaattisesti langattoman verkon, mutta töissä siihen on joka kerta kirjauduttava erikseen. Reissussa tulee usein eteen tilanteita, missä langatonta verkkoa ei ole ja jos netti on vain puhelimessa, jää asia usein tekemättä. Vaikka kyllähän 3G:n sijaan voisi nykyisin tehdä puhelimesta langattoman tukiaseman ja surffata sen kautta...
- USB-portteja kaipasin etukäteen, mutta niillä en kyllä ole oikeasti mitään tehnyt. Tieto siirtyy helpommin sähköpostin tai erilaisten pilvipalveluiden kautta.

Sovelluksista

Tabletissani oli jo valmiiksi kymmeniä sovelluksia ja jatkuvasti tulee ladattua uusia. Nyt niitä on reilut 80 kappaletta. Maksullisiin sovelluksiin on mennyt rahaa arviolta 10-15 euroa. Tällä hetkellä työkäytössä eniten käyttämiäni sovelluksia ovat alla mainitut. Uusin innostus on lisätyn todellisuuden sovellus Aurasma. Hyviä vinkkejä sovelluksista on tarjolla mm. Mobiilisti-hankkeelta ja iPadin osalta Sormet-hankkeelta.
  • Evernote
  • Facebook
  • Tweetdeck
  • kamera ja galleria (jos yhden parannuksen toivoisin, se olisi parempi kamera)
  • nettiselain
  • Dropbox, GoogleDrive
Vapaa-ajalla käytän edellä mainituista muita paitsi en juurikaan Evernotea. Listaan voi lisätä alla olevat. Alkuun kokeilin erilaisia piirrosohjelmia, joilla oli hauska leikkiä. Syksyllä testaisin tervetystieteen opettajien koulutuksen innostamana HeiaHeiaa ja Endomondoa. Kesällä latasin tabletille lomakohteen oppaita ja nyt minulla on taustakuva-animaatio, joka laskee päiviä jouluun - ja tunteja, minuutteja, sekunteja.
  • Elisaviihde (on tabletilla mukavampi käyttää kuin tv:n tai netin kautta)
  • 250+ pasianssia (ja ennen sitä AirControl) - ovat muuten 1990-luvun alun Tetriksen sukulaisen jälkeen ainoat minua ikinä koukuttaneet tietokonepelit
Moni sovellus toimii mukavammin kunnon tietokoneella (esim. Blogger) tai sitten puhelimella koska niitä käytän useimmiten parkkipaikalla (Endomondo ja Foursquare). Ylipäätään usein tuntuu, että tabletti on keski-ikäisen älypuhelin - sopiva laite, kun ei viitsi pieneltä ruudulta pientä tekstiä tihrustaa. Alkuinnostuksen jälkeen poikani ovat käyttäneet mielummin puhelimiaan kuin tablettiani, koska ne ovat OMIA ja niihin voi ladata mitä haluaa. Tabletti on siis älypuhelimen tavoin varsin henkilökohtainen laite.

Miehelläni on muutaman kuukauden ollut iPad. Mitä siinä nyt kadehdin?
  • iPadin näyttö on jotenkin aina ihmeellisen siisti, kun minun tablettissa näkyvät KAIKKI sormenjäljet. Tosin minulla hieman kuvioitu muovinen taustakuori puolestaan on mukavampi, ei ole liukas eikä kylmä käteen.
  • Applen sovellusten ennakkotarkastus helppokäyttöisyyden ja sisällön sopivuuden suhteen vaikuttaa hyvältä. Ja onhan iPadilla hieno brändi ja tämä näkyy kaikessa keskustelussa aiheesta. Minä koen, että minulla on tabletti. Se on se juttu. Jos se pitää määritellä, niin se on ensisijaisesti Android, ei Asus.
  • Tunnustetaan nyt sekin, että kyllä sille iPadille vähän enemmän sovelluksia on tarjolla ja moni tuntuu tulevan hieman viiveellä Android-laitteille. Esim. lehtien julkaiseminen alkaa ensin iPad-versiosta ja muut tulevat perässä, jos tulevat. Muutama viikko sitten innostuin lisätystä todellisuudesta ja huomasin, että vaikka Aurasma-sovellus on aivan samannäköinen molemmille käyttöjärjestelmille, niin iPadissa on valmiita animaatioita huomattavasti enemmän. Ja niillä tehdyt aurat eivät minun tabletillä näy. Blääh!
Olen ehdottomasti tyytyväinen valitsemaani Asuksen tablettiin. Alkaa olla suorastaan vaikea kuvitella työntekoa ilman sitä. Vapaa-ajasta voisin vielä nipin napin selvitäkin.

14.12.2012

Virtuaaliopetuksen päivät #vvop2012

Olin mukana OPH:n Virtuaaliopetuksen päivillä toista kertaa. Se oli  jälleen Twitterin ilotulitusta. Seminaarista kotiutuessani 118 eri henkilöä oli lähettänyt jo 838 twiittiä eikä keskustelu vielä siihen loppunut. Mikko Jordman teki twiiteistä ja twiittaajista hienot kuvakoosteet, jotka löytyvät hänen blogistaan. Twitterin rinnalla käytössä oli seminaarin viestiseinä, mutta koin kyllä Twitterin moninverroin paremmaksi: sitä käytettiin reilusti omalla nimellä, julkaistavia viestejä ei valikoitu ja viestien kautta parhaita ideoita levisi myös osallistujajoukon ulkopuolelle. Kun seminaareihin tullaan oppimaan uutta ja verkostoitumaan, niin mitä jos joskus osallistujilta edellytettäisiin kirjautumista Twitteriin? Se keikkuu sentään jo neljättä vuotta kansainvälisen opetusalan toimijoiden Top 100 Tools for Learning -listan kärjessä.

Seminaarissa viitattiin useasti lähiaikoina julkaistavaan kansainväliseen Essie-tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa tvt:n opetuskäyttö on eurooppalaisittain keskitasoa tai vähän sen alle. Syistä keskusteltiin ja osallistujajoukon äänestyksessä 43 % oli sitä mieltä, että asia muuttuu ensisijassa asennekasvatuksen avulla. Muina lääkkeinä nähtiin täydennyskoulutus (18 %) ja opettajankoulutus (16 %). Sähköisiä yo-kokeita ei tässä yhteydessä mainittu, mutta veikkaanpa että päätös niistä osaltaan lisää tvt:n opetuskäyttöä lukioissa.

Kuten Michael Fullan on todennut, "ihmiset muuttavat ensin käyttäytymistään ja sitten vasta uskomuksiaan". Olen usein työssäni huomannut, että someen innostaa parhaiten se, että oivaltaa sen hyödyn itselleen. Timo Ilomäki  kertoi Mobiluck - mobiiliopetusteknologia lukiolaisen arjessa -hankkeen esityksessä, että heidän lukiossa kulttuuri muuttui muutamassa kuukaudessa siitä, kun jokainen opettaja sai oman mobiililaitteen.

Abiturientti Pilvi Rajala sai valtavasti kiitosta puheenvuorostaan
Mobiluckin esityksen kruunasi abiturientti Pilvi Rajalan puheenvuoro, jonka hän aloitti kertomalla, ettei itsekään ymmärtänyt, miten suuri muutos oli edessä, kun hän perinteisen vihkon sijaan otti käyttöön sähköisen "vihkon". 10-sormijärjestelmän hän opetteli tehdessään yhden kurssin muistiinpanoja. Näin kirjoitusnopeus kasvoi oleellisesti ja se vapautti oppitunneilla aikaa kalvojen kopioimisesta kuuntelemiseen ja ajattelemiseen. Pilvi korosti myös oman järjestelmän luomisen merkitystä ja BYOD-periaatetta (Bring Your Own Device). Opettajia hän kehoitti käyttämään rohkeasti tvt:tä silloin kun sille on todellista tarvetta, hyviä keskusteluita oppitunneilla unohtamatta. (Ks. Pilvin blogi)



Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä kertoi, että ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet tulevat 2016 ja kaikki kokeet suoritetaan sähköisesti 2019. Teknisiä ongelmia on vielä valtavasti, mutta omat laitteet tultaneen sallimaan ja palautuspaikka lienee jonkinlainen YTL-pilvi, mikä mahdollistaa plagiointikontrollin ja anonyymin arvioinnin. Vähähyypän mukaan suurin muutos tulee kuitenkin koskemaan lukio-opetuksen pedagogiikkaa. Sähköisiin kokeisiin siirtymistä kiiteltiin laajalti ja monessa yhteydessä todettiin, että nyt on ihan viimeinen hetki lähteä mukaan tvt:n hyödyntämiseen opetuksessa. Päätös pakottaa myös koulutuksen järjestäjät panostamaan asiaan ja keväällä 2013 on tulossa tarkempia tietoja reunaehdoista. Osaamistarpeet ja tavat tehdä työtä ovat muuttuneet, joten kokeidenkin on aika muuttua.


27.11.2012

#tvtsemma - twiiteistä bloggaukseksi

Osallistuin eilen Tampereen seudun tvt-suunnitelmaseminaariin. Livetwiittasin eli tein muistiinpanoni pääosin Twitterin avulla. Alla on näiden twiittien pohjalta koottuna muutamia ajatuksia etenkin KT Essi Ryymin puheenvuorosta ja Opeka-työkalun esittelystä. Lopuksi vinkki sinulle, joka luet tätä, mutta et vielä twiittaa. Tämän seminaarin aikana 12 henkeä lähetti kaikkiaan 83 Twitter-viestiä tunnuksella #tvtsemma.
  • Kollektiivisella eli transaktiivisella muistilla on etujen lisäksi haasteensakin, mm. oletetaan muidenkin tietävän sen minkä itse tietää. Tunnustan. Haasteena myös myös osaamisen kumuloituminen, rooleihin jäykistyminen ja henkilöstön liian nopea vaihtuvuus. Rooleihin jäykistyminen viittaa saman kollektiivisen tarinan toistamiseen.
  • Hargreavesilla (1986) on ajatuksia ihanteellisista pedagogisista yhteisöistä, joissa sallitaan kehitys ja liikkumatila, jaetaan osaamista ym. Kannatan vahvasti sitä, että yhteisöillä on oltava sovitut rakenteet ja toimintatavat.
  • Ryymin tutki erään koulun tvt-osaamisen verkostoja. Ns. betweenes-arvo kertoo tavoitteesta, olla tiedon välittäjä. Oli nähtävissä, että tvt-pedagogisen tietämyksen verkosto on huomattavasti tiheämpi kuin tvt-tekninen verkosto. Ja että mitä läheisempiä opettajat keskenään olivat, sitä enemmän he hyödynsivät eri medioita.
  • Ryyminin dioissa oli muutamia äänestyksiä ja vaihtoehdoista eniten sai kannatusta väite: ”Tarvitsemme lisää taitoja aiheesta: pedagogisia ideoita ja malleja kiinnostavien ja innostavien oppimisprosessien toteuttamiseen.”
  • Devide ja share ovat matematiikassa molemmat jakamista. Valitettavasti moni opettaja ymmärtää osaamisen jakamisen olevan koulussa vain edellä mainittua.
  • Pedagoginen johtaminen on keskeisessä roolissa, jotta tvt saadaan kouluissa käyttöön ja jotta hankkeet eivät jää irrallisiksi vaan valtavirtaistuvat, todettiin jälleen. Siksi jäinkin ihmettelemään, missä rehtorit olivat? Suositeltava kirja (lue/lataa tästä) on Silanderin, Ryyminin ja Mattilan opus tietoyhteiskuntakehittämisen johtamisesta.
Kuten Twitterissä parhaimmillaan, tälläkin kertaa seminaarin keskusteluun osallistui muutamia henkilöitä Pirkanmaan ulkopuolta. Eniten herätti pohdintaa pedagoginen johtaminen. Mitkä ovat rehtorin todelliset mahdollisuudet siihen? Aika ja resurssit ovat rajallisia, mutta se voi olla myös kannustamista, mahdollisuuksien edistämistä ja esimerkin näyttämistä. Ja toisaalta, kouvolalaisen Kari Rajalan sanoin ”jos opiskelija ei halua oppia ja kehittyä, niin tietoa ei voi kaataa. Sama pätee opettajaan ja rehtoriin”.

Raisa Valtaoja OTE-hankkeesta ja Heikki Sairanen Tampereen yliopiston TRIM:stä esittelivät kehittämäänsä Opeka-työkalua. Sen avulla voidaan kartoittaa oppilaitoksen tai kunnan opettajien tvt-osaamista esimerkiksi tvt-suunnitelmatyön pohjaksi.Jokainen pääsee opeka.fi sivulta näkemään uusimpia tuloksia, jotka tällä hetkellä kattavat yli 2000 vastaajan tiedot. Rehtorit voivat lisäksi tilata käyttöönsä esim. kuntakohtaisia tuloksia. Mukana on aina vertailutietoa muihin vastaajiin. Opeka on hanketyönä rahoitettu palvelu ja siten käyttäjille maksuton.
  • Opekaa käytettäessä tulee koulun nimi kirjoittaa OIKEIN ja kaikkien samalla tavoin. Muuten niitä on korjattava käsin, jotta saadaan yhteenvetoja.
  • Tulosten mukaan mm. äidinkielen opettajat käyttävät digikameraa ja Facebookia keskimääräistä enemmän. Matikistit puolestaan rakentavat opetuksensa oppikirjan mukaan keskimääräistä enemmän. Tämä on mielenkiintoinen tulos, sillä Pirkanmaallakin on monta oppilaitosta, missä matikistit ovat eturintamassa viemässä koko koulua uuteen toimintakulttuuriin. Toisaalta kyllä usein koulutuksissa juuri matikistit ovat niitä, jotka eniten selittävät, ettei tvt meidän oppiaineeseen sovi.
  • Tuloksista näkee jo nyt, että tekijänoikeuksista kaivataan koulutusta. Sellaista tarjolla seuraavan kerran huomisen keskiviikon webinaarissa klo 14. (Ks. PAOK:n etusivu)
  •  Myös PAOK-verkosto ja erityisesti projektipäällikkö Riikka Vanninen tekee tvt-suunnitelmatyötä. Nyt käynnissä on maakunnallisen suunnitelman päivittäminen. Oppilaitos/kuntakohtainen työ käynnistyy helmikuun seminaarilla ja Opeka-kyselyllä ja sitä jatketaan oppilaitospareittain/ryhmittäin.

PS. Tekeekö mielesi kokeilla Twitteriä?
  • Haluaisitko itsekin twiitata seuraavassa seminaarissa mihin osallistut? Vai kokeilisitko sitä mielummin vaikka Linnanjuhlia katsoessasi? Tee tunnus ja kokeile! Myös mahdollisen tapahtuman tunnus (hashtag, risuaitamerkki #) kannattaa selvittää ja käyttää sitä ikään kuin avainsanana. Twitterin käyttäminen onnistuu millä tahansa mobiililaitteella tai tietokoneella, kunhan sen saa nettiin. Ohjeita löydät esimerkiksi alle upottamistani dioista. Tai vain avaat sivun twitter.com ja rekisteröidyt palveluun. 
 

21.11.2012

Monikanavaista osallistumista

Lahdessa päättyi juuri seminaari Oppimisympäristöt tänään ja huomenna. Se toimi koekaniinina, kun halusimme kokemuksen siitä, millaista on kun moni kirjoittaa samanaikaisesti muistiinpanoja Google Driveen. Ensin päätimme kokeilla sitä kolmehenkisen tiimimme kanssa, mutta sitten vastasin aiheeseen liittyen yhteen Pirkon Pedacoachin Facebook-viestiin ja kutsuin senkin lukijat mukaan. Seuraavaksi päätin kertoa kokeilustamme työyhteisömme suljetussa Facebook-ryhmässä. Sitten etsinkin jo seminaarin Twitter-tunnuksen #oth12  ja ajattelin, että laitetaan nyt kutsu laajempaankin jakoon. Muutamassa minuutissa Harto Pönkä, yksi seminaarin asiantuntijoista, välitti sen 2600 seuraajalleen. Eipä sitten tullutkaan vain pikkutiimimme kokeilu - ja hyvä niin!

Seminaari alkoi. Työpaikan nettiyhteys reistaili, joten myöhästyin alusta. Ilokseni pääsin kollegani kanssa juoneen kiinni yhteismuistiinpanojen kautta. Ei tarvinnut häiritä vierustoveria ja suputtaa korvaan, että onko mitään mielenkiintoista ollut aamulla.

Olin tehnyt Google Driveen pohjan, missä oli linkki ohjelmaan ja AC-huoneeseen sekä muutama saatesana ja ensimmäisten puheenvuorojen otsikot. Muistiinpanoissa menivät vähän sekaisin puhujien referointi sekä niistä syntyneet ajatukset ja omat täydentävät kommentit, pieneltä osin myös tekninen vertaistuki. Osallistuin itse seminaariin vain puolikkaan päivän, poimien itselleni ajankohtaisia teemoja - ja niitä mihin kykenin muilta töiltäni osallistumaan.

Kiitos järjestäjille siitä, että seminaaria saattoi seurata AC:n kautta! Ensimmäisen aamupäivän aikana meitä etäosallistujia oli yli 30. Keskustelua käytiin niin paikanpäällä Lahdessa, AC:n chatissä, Twitterissä kuin myös Google Drivessä. Ja moni heitti kommentteja myös Facebookin. Myös todaysmeet.com oli ainakin yhdellä puhujalla käytössä. Tweettasin viestin "Ensi kertaa näen, että Twitterin viestejä referoidaan AC:n chattiin. Näin ne välineet menee limittäin ja lomittain, hienoa!" Kollegani Minna Helynen vastasi siihen: "Sekakäyttöä myös täällä: AC:n kautta webinaari, Twitter kommentointiin, Google Drive yhteismuikkareihin, FB, sähköposti jne". 

Myöhemmin Helysen Minna kommentoi yhteiskirjoittamista Twitterissä: "Jees. Tätä täytyy ehdottomasti jatkaa! Ihan erilaista kun saa yhdessä kirjoittaa ja ihmetellä". Twitterin kautta tuli myös toive, että muokkaajat kertoisivat dokumentissa nimensä, vaikka anonyymikin muokkaus oli mahdollista. Nimensä listaan kirjoitti kuusi henkeä ja heistä Pauliina Mäkelä kertoi, että hetkittäin yhteismuistiinpanoilla oli ollut peräti 22 katsojaa.

Tänään osallistuin vain lukemalla yhteismuistiinpanot. Niiden mukaan Harto Pönkä oli esityksissään pohtinut sitä, milloin uusi teknologia kypsyy tehokkaseen oppimisen tukemiseen. Tätä jäin miettimään, varsinkin kun olimme edellisenä päivänä keskustelleet Suomen surkeasta tilanteesta Essie-tutkimuksessa. Oivaltava oli väite, että "yksityisyydestä ollaan valmiita luopumaan, kun saamme sen avulla jotain tilalle, kuten vertaistukea. Auttaminen ja jakaminen kannattaa."

Miten te muut seminaarin osallistujat ja yhteismuistiinpanojen kirjoittajat koitte tilanteen? Oivalsitteko jotain uutta muiden kirjoittamien muistiinpanojen ansiosta?

19.11.2012

Mikä pilvipalvelu?

Erilaisten lukioläppärihankkeiden ja tablettien myötä moni oppilaitos pohtii suhdetta kolmeen suurimpaan pilvipalveluun: Google Apps for Education, Microsoft Office 365 ja Apple iCloud. Moni oppilaitos jo nyt käyttää Googlen yksittäisiä palveluita. Google Apps for Education tarkoittaa tiettyä palvelupakettia, jonka oppilaitos voi ottaa käyttöön, mutta hallinnoida silti itse käyttäjiä. Se sopii erityisesti pienemmille oppilaitoksille ja sillä voi käytännössä halutessaan korvata oppimisalustat. Siihen myös useimmiten päädytään, jos valinta tehdään vain opetuksen näkökulmasta.

Hallinnon ja suurten oppilaitosten valinta puolestaan usein osuu Mikrosoftin Office 365:een, jonka myös 1.1.2013 aloittava Suomen suurin ammatillinen oppilaitos Tredu tulee ottamaan käyttöön. Tällöin Tampereen kaupungin opetuspuolella tulee palvelulla olemaan noin 20 000 käyttäjää, joten monelta osin Office 365 palvelee näin suurta joukkoa ja opetuksen ohella myös hallinnon väkeä paremmin. Se ja erityisesti sen SharePoint edellyttää Googlea huomattavasti enemmän osaamista ja omaan käyttöön virittämistä käyttöönottovaiheessa. Windows 8 ja Office 365 ovat esillä Oppimisympäristöseminaarissa huomenna tiistaina 20.11. klo 13.45 ja kyseistä Mikrosoftin esitystä voi seurata verkon välityksellä.

Pilvipalvelut olivat viime viikolla esillä PAOK:n kollegavalmentajaverkoston toiveesta heidän VerkkoPicnic-tapaamisessa. Alustajana meillä oli Tampereen kaupungin toisen asteen suunnittelija ja yrittäjä Mikko Lammi, joka jakaa esityksen diat blogissaan.

Lisäksi kannattaa tutustua kolmeen alla olevaan linkkiin.
-  -  -
Tämä kirjoitus on samanaikaisesti julkaistu myös PAOK-verkoston blogissa.

16.11.2012

Onnea SOMETU 5 v.

SOMETU eli Sosiaalinen media oppimisen tukena täyttää tänään viisi vuotta ja juhlia järjestetään livenä ja verkossa. Verkoston jäsenmäärä on tänään 4 628. SOMETU käynnistyi Otavan opiston pajasta ja siellä sitä myös klo 15 juhlitaan. Ja kuten aina, pajaan voi maksutta osallistua verkon kautta.
 
SOMETU on tärkeä yhdistävä tekijä paitsi ihmisille myös erilaisille tvt:n opetuskäytön hankkeille ja verkostoille. Maakunnallisen II asteen verkoston suunnittelijana olen usein kokenut, että kollegoistani merkittävä osa on juuri sometulaisia. Sieltä löytyy se porukka, joka pyrkii eri tavoin  edistämään sosiaalisen median mielekästä käyttöä oppilaitosmaailmassa ja muuallakin. Keinot, kohderyhmä ja rahoitus vaihtelevat, mutta tavoite on yhteinen.

SOMETUn verkkosivut ovat PAOK-verkoston tavoin Ning-yhteisöpalvelussa. Sen kautta tavoitan kollegani kansallisesti. Kun haluan kutsua vaikka vuosittaiseen PAOK:n seminaariin osallistujia maakunnallisen verkoston ulkopuoleltakin, SOMETUn kalenteri on siihen mitä parhain väline. Tässä yhteydessä on mainittava myös  toinen kahdesta suuresta kansallisesta tvt:n opetuskäytön ryhmästä. Se on Facebookin 2813 jäsenen Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -ryhmä. Tervetuloa sinnekin mukaan!

SOMETUn verkkosivuilla on koottu muisteluita siitä, Kuinka tulit liittyneeksi Sometuun ja mitäs sitten kävikään? Alla oma kirjoitukseni.

Perustin itselleni tänä syksynä tämän oman blogin. Pohjaksi kopioin osan aiemmin PAOK:n blogiin kirjoittamistani jutuista ja riemukseni ensimmäiseksi kirjoitukseksi löytyi vuoden 2009 ITK-konferenssista kertova juttu, missä kerroin juuri liittyneeni Sometun jäseneksi. Se oli merkkipaalu, joka oli ihana saada blogin alkuun. Olin tuolloin juuri aloittanut työt PAOK:ssa, mikä tarkoitti kunnon hyppäystä sosiaaliseen mediaan. Työyhteisömme oli tuolloin nykyistä huomattavasti pienempi ja somekin vielä monelle melko vierasta. Etenkin vuosina 2009 ja 2010 Sometu oli minulle erittäin keskeinen foorumi käydä keskustelua ja oppia toisten kokemuksista. Rinnalla on kulkenut alussa etenkin Twitter ja sitten yhä lisääntyvässä määrin Facebookin ryhmät – joissa paljolti niissäkin sometulaisten kanssa vuorovaikutetaan. Tällä hetkellä myös omasta noin 20-henkisestä työyhteisöstä eVarikolla löytyy osaamista jotakuinkin asiaan kuin asiaan.

Kukin omaksuu somen toimintatapoja omassa tahdissaan ja minulle tärkeä merkkipaalu oli, kun alkuvuodesta aloitin sometu-gurujeni tavoin julkaisemaan materiaalia avoimesti verkossa CC-lisenssillä. Samalla taistelin lisenssin käyttöön myös hankkeessamme ja toivottavasti se seuraavaksi tulee suosituksena myös Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelmaan.

Viime vuosilta on erityisesti jäänyt mieleen ITK:ssa toteutettu Kalamalja sekä uusien kollegoiden hieman hämmentyneet ilmeet heidän kuullessa puhetta somesukulaisista. Teidän kanssa on ollut monta riemullista tapaamista, kun vuosien verkkoyhteydenpidon jälkeen on tavattu kasvotusten, usein ITK:ssa. Näitä tapaamisia odotellen!

Ps. Nuo PAOK:n etusivulla tänään syntymäpäivänä onnittelua tanssivat punaiset kirjaimet on ladattu täältä.

8.11.2012

Puutarhavihko wikissä

Lehtosinilatva, joka kukki tänä kesänä kesäkuun alusta heinäkuun
puolivälin kieppeille asti 
ja muutaman kukkasen voimin uudelleen
elokuun lopusta lokakuulle.
Tämä kuten muutkin puutarhakuvani: Matleena Laakso, CC BY
Minulla on ollut erilaisia puutarhavihkoja, jonne olen kerännyt kasvien kuvia, nimiä, hoito-ohjeita, istutusvuosia ja  kukinta-aikoja. Hinnan haluan unohtaa, kun olen tuotteen maksanut. Lahjaksi saadut taimet ja pistokkaat muistan ilman kirjaamistakin. Monet muut asiat haluan kuitenkin kirjata ylös. Vihkon haaste on kuitenkin sen muokkaamisen vaikeus ja ettei sinne saa valokuvia (eihän niitä tule enää paperille teetettyä).

Toukokuussa aloitin puutarhajuttujeni siirtämisen sähköiseen muotoon ja wiki sopi minusta siihen parhaiten, koska se on helposti muokattavissa ja sillä voi rakentaa kotisivutyyppisen verkkosivun. Wikiin olen nyt dokumentoinut etenkin perennoja eli monivuotisia ruohovartisia kasveja. Olen rakentanut wikiä itseäni varten, mutta se on julkisesti verkossa kenen tahansa katsottavissa. Ehkäpä siitä on iloa muutamille muillekin harrastajille. Keväällä sain wikin avulla apua työkavereilta muutamien kasvien tunnistamisessa ja kun kesällä olin toisen ystäväni luona ideoimassa hänen puutarhaa, oli ihan kätevää pihalla tabletilta näyttää, miltä eri kukkaset kukkivina näyttävät.

En minä silti paperista ja kaikista vihkoista luovu! Edelleenkin aina mökillä käydessä kirjaan asioita muistiin mökkipäiväkirjaani. Joskus liimaan sinne lehtileikkeitä kesän säätilasta tai voitokkaista urheilukisoista. Oleellista on miettiä, milloin kynä ja paperi toimii paremmin, milloin sähköinen väline. Ja vaikka wikin voi helposti varmuuskopioida, niin varmaankin sitten joskus kun puutarhawikini on mielestäni jotakuinkin valmis, tulostan sen myös paperille.

Osan valokuvista olen vienyt suoraan wikiin, osan Flickr-kuvapalvelun kautta. Jälkimmäisessä latasin kuvat palveluun ja tein niistä kokoelmia (set). Kun sellaisen katsoo diaesityksenä (slidershow), voi kohdasta jaa (share) kopioida upotuskoodin (crab the embed HTML). Viemällä tämän koodin wikiin (tai blogiin ym.), saa kuvakokoelmat upotettua verkkosivulleen. Wikissä paikka mihin upotuskoodi viedään löytyy polusta: Edit - Widget - Other HTML - Other. Tästä esimerkistä näet kuvakokoelmat puista, pensaista ja köynnöksistä.

Puutarhawikini löytyy osoitteesta: puutarha.wikispaces.com
(Kommentti 17.6.2015: uusi puutarhasivustoni osoite on: perennani.blogspot.fi)

28.10.2012

Synttärikakkuja

Kun lapset olivat pienempiä, tein kakuista erilaisia eläimiä ja Disneyn hahmoja, mitä lapset kulloinkin keksivät haluta. Erityisen hauska oli se kerta, kun synttärivieraat saivat itse koristella kakun. Kakun hahmona oli tyttö ja sitten arvottiin kuka tekee hiukset, kuka kasvot, kuka korut, kuka mekon, kengät jne.

Mutta lapset kasvavat ja muoti muuttuu. 11-vuotiasta suuri osa ei enää kaverijuhlia järjestä, kun "ovat niin isoja". Kuopukseni onneksi vielä sellaiset halusi, mutta lähinnä, koska kaverit varmistelivat jo viikoja etukäteen, että "kutsuthan minutkin synttäreillesi?" Viime vuosien suosikkikakkuja lasten synttäreillä ovat olleet Angry Birds -kakut ja nyt sitten myös Bad Biggies -kakut, jollaisen tein eilen. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun tein marsipaanikuorrutteen - ja nyt suunnittelen erilaisia marsipaanikakkuja talven muihinkin juhliin. Siinä pääsee mukavasti askartelemaan!

Keräsin muutamia valokuvia minun (osin yhdessä perheenjäsenten kanssa) tekemiin kakkuihin, vein ne Flickr-kuvapankkiin ja tein koosteen teidänkin iloiksi.

27.10.2012

Steinerilaisuuden ihastuttavia piirteitä

Kollegavalmentajaverkosto tapasi tällä viikolla Tampereen Steiner-koululla. Sen matematiikan ja kemian opettaja Miia Bergman esitteli meille koulurakennusta, jossa voi opiskella ekaluokalta abiluokalle asti, naapurista löytyy myös päiväkoti. Lukion tilat valmistuivat vuonna 2007. Koko koulun arkkitehtuuri on kaunista ja poikkesi monelta osin perinteisestä koulurakentamisesta. Erityisesti huomiota kiinnittivät seinien linjat ja muodot: neliskanttiset huoneet olivat vähissä ja seinien kulmatkin usein jotain muuta kuin suorakulmassa toisiinsa nähden. Valoa tulvi myös hyvin sisään. Luokassa oli parhaimmillaan ikkunoita kolmella seinällä.

Arkkitehtuurissa ja sisustamisessa näkyi Steiner-pedagogiikassakin tärkeä kasvamisen polku: se, että eri ikävaiheissa on herkkyyttä oppia tiettyjä asioita. Näin ollen eri ikäluokille ei tarjota samanlaista oppimisympäristöä. Ekaluokkalaisilla luokkahuone on melkein pyöreä, opettajalla on korituoli ja pikkukoululaisilla penkit puolikaaressa (kuvassa). Niistä voidaan pöytää tarvittaessa siirtyä istumaan lattialle tyynyn päälle. Näin penkistä tulee pöytä. Tämä oli minusta aivan ihastuttava ajatus, he itse kutsuvat sitä penkkipedagogiikaksi. Kyllä sitä ihminen ehtii konttorituolille pöydän ääreen myöhemminkin.

Toinen mienĺenkiintoinen käytäntö oli torstai-iltojen ohjelma. Tuolloin opettajat ovat koululla seitsemään asti illalla ja aikaa käytetään niin yhteisiin kokouksiin, suunnitteluun, uusien asioiden opiskeluun kuin virkistäytymiseenkin. Tämä korvaa erilaiset suunnittelupäivät, vesot, tykyt ja mitä kaikkia niitä onkaan. Iltoihin kuuluu usein myös koulutuksellisia teemoja. Oppia steinerilaisuudesta haetaan myös Saksasta, mistä steinerilaisuus on lähtöisin. Yksi iltojen ääneen lausuttu tavoite on myöskin tarjota hengen ravintoa: koululla näimme opettajia kokoustamisen lisäksi maalaamassa ja kutomassa. Tällainen käytäntö tukee varmasti myös työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Tvt-orientoitunut kollegavalmenta-porukkamme ihaili käsityöluokkia, missä oli ompelukoneiden ohella myös rukkeja ja kangaspuut. Koulussa näkyi, että vanha käsityöperinne voi elää sulassa sovussa uusimman tekniikan kanssa. Koulussa käytetään monipuolisesti sosiaalista mediaa ja juuri on hankittu lisää Android-tabletteja. Vaikka steinerilaiset eivät aikanaan olleet aivan etujoukoissa uutta tekniikkaa käyttöön ottamassa, nyt sitä käytetään jo monipuolisesti (mm. wikit, blogit, Facebook, Google Docs). Tukena työssä on tämän syksyn ajan oma kollegavalmentaja PAOK-verkoston rahoituksella. Keskustelua steinerilaisten kesken käydään lähinnä siitä, missä vaiheessa tvt:n opetuskäyttö on syytä aloittaa.


PS. Jos kaipaat johonkin tilaisuuteen 320 hengen auditoriota noin 4 km Tampereen keskustasta, mahdollisesti hyvien tarjoiluiden kera, niin sellaistakin olisi Steiner-koululla tarjota! Ruokahan koululla on pääosin luomu- ja lähiruokaa (kuvasta näet vierailupäivämme luomuprosentin), mikä oli muutamalle ystävälleni aikanaan kenties se keskeisin peruste aikanaan tämä koulu valita. Mutta muutakin on tarjolla: kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan esimerkiksi koulun näytelmiä.

12.10.2012

Opetuksen uusia tuulia


OTE-hanke ja Tampereen eOppimisen klusteri järjestivät 10.10.2012 Tampereen yliopistolla Opetuksen uusia tuulia –päivän. Sen ideana oli tarjota opettajille mahdollisuus tulla itse kokeilemaan opetusteknologian uusimpia laitteita ja esillä olikin mm. robotteja, 3D-tulostusta, erilaisia kosketustauluja ja pöytiä sekä mobiililaitteita. Myös eVarikko hankkeineen oli paikalla. Alla tabletin Magisto-sovelluksella tekemäni tunnelmakuvaus päivästä. 



Kuvassa luovutan kunniakirjan Timo Muolalle Pälkäneen lukiosta
PAOK-verkosto jakoi tapahtumassa Vuoden avoin oppimiskulttuuriteko –palkinnon Pirkanmaan verkkokurssitarjottimen työparille, joka tosin ei ehkä ole koskaan toisiaan tavannut. Palkitsimme tarjottimelle eniten kursseja tarjonneen sekä eniten opiskelijoita lähettäneen oppilaitoksen (suhteessa opiskelijamäärään) ja sieltä henkilöt, joiden ansiota se erityisesti on. Pälkäneen lukio tarjoaa eniten kursseja ja ansio siitä kuuluu uskonnon, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettaja Timo Muolalle. Tampereen Norssin lukio puolestaan aktiivisimmin lähettää opiskelijoitaan verkkokursseille ja siellä taustalla on opinto-ohjaaja Jukka Vuorisen ohjaus, mikä on tehnyt opiskelijoile verkossa opiskelusta arkipäivää.

Yhteisluennosta nostan esiin Twitterissä eniten keskustelua aiheuttaneen teeman, mistä projektijohtaja Riitta Juusenaho TOPschool-hankkeesta kertoi. Tampereen kaupunkin on päättänyt millaisen toimintakulttuurin sen haluaa uuteen rakenteilla olevaan Vuoreksen koulukeskukseen.  Keskeistä tulee olemaan kestävä kehitys ja tutkiva oppiminen. Mielipiteitä kirvoitti kaupungin linjaus, että toimintakulttuuri luodaan ennen kuin on olemassa nimettyä rehtoria tai muuta henkilökuntaa. Twitterin keskustelussa ihmeteltiin, että rehtori valitaan vasta alkuvuodesta eli hän ei vielä ole varlmistelussa mukana. Toisaalta pohdittiin sitä, miten toimintakulttuuri voidaan tuoda ulkopuolelta, sen sijaan että henkilökunta loisi sen yhdessä. Asia ei tietysti ole vain joko tai -tilanne, mutta vastausta vaille jäi vielä se, onko aivan vastaavaa kokeiltu muualla - todennäköisesti on. Ainakin se on nähty, että toimintakulttuuri tai sitoutuminen tiettyyn pedagogiseen strategiaan sekä innostaa että ehkäisee joidenkin hakeutumista töihin tai opiskelemaan tiettyihin organisaatioihin.

Hanna Teräs TAMK:sta puhui tulevaisuuden asiantuntijuudesta (SlideShare). Häneltä nostan esille vinkin julkaisusta, johon aion tutustua. Se on vuosittainen The Horizon Report, joka ”charts the landscape of emerging technologies for teaching, learning, research, creative inquiry, and information management”. Raportista on oma versio mm. perus- ja toiselle asteelle (K-12) sekä korkea-asteelle.

Twitterissä päivän tunnus oli #OUTpäivä. Ääkköset toimivat hashtageissä, mutta huomasimme että kaikissa Twitter-sovelluksissa ne eivät toimi – tai toimivat vain joillain selaimilla. Uutisvirran saimme kaikille näkyviin Visibletweetsillä, kun uusin suosikkini Twitterfontana ei toiminut ainakaan kokeilemillamme kolmella eri selaimella. Tapahtuman liveraportoinnista saa helposti koosteen Followthehashtag-sivulla. Sen mukaan 15 käyttäjää lähetti 116 twiittiä. Aktiivisimpina (yli 15 twiitillä) minä, @SiniKuoppala ja @MinnaHelynen. Itse käytin Twitteriä sekä tapahtuman mainostamiseen, tekemieni kolmen videon levittämiseen sekä liveraportointiin. Muistiinpanot luennosta tein pääosin Twitterillä, kollegani lähettivät sitä kautta paljon valokuvia ja näytteilleasettajien linkkejä. Näin Twitter mahdollisti myös ei-paikanpäälle-päässeiden etäosallistumisen.

5.10.2012

Ensimmäinen PBL-webinaari ja Wordle-oivallus

Tällä viikolla järjestettiin Ongelmaperustaisen oppiminen seura ProBell ry:n ensimmäinen webinaari eli verkkoseminaari. Näin pyrimme tarjoamaan toimintaa jäsenkunnalle ympäri Suomen, joskin webinaari oli avoin kaikille kiinnostuneille, samoin kuin yhdistyksen Facebook-sivu. Tutkivan oppimisen yläkäsitteen alle kuuluvaa ongelmaperustaista oppimista (problem-based learning, PBL) käytetään Suomessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Pienemmässä  mittakaavassa sitä käytetään myös lukioissa, oppisopimuskoulutuksessa sekä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Itse olen hyödyntänyt PBL:ää paljon yliopistollisessa täydennyskoulutuksessa. Nykyisin työskentelen verkko-opetuksen kehittämisen parissa ja PBL:n tunteminen antaa sille erinomaisen pohjan.

Webinaarin kysymys oli, miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää PBL-ongelmien rakentamisessa. PBL-työskentely käynnistyy ongelmista, jotka rakennetaan opintojakson keskeisimmistä teemoista. Ongelmana voi olla esimerkiksi Twitterin viestien katsomista tutoriaalin aluksi tunnuksella #terveys tai #tekniikka Twitterfontana.com -palvelun avulla. Tämä ei vaadi Twitteriin kirjautumista eikä em. palvelun tuntemista. Hyvä avainsana (risuaita, hashtag) täytyy kuitenkin löytää. Halutessasi voit kuunnella webinaarin tallenteen (54 min.).



Kuten aina parhaimmissa koulutuksissa, opin itsekin jotain. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että tekstitapettiohjelmaa Wordleä voisi käyttää ohjaamiseen ja että sinne voisi muutaman kymmenen sanan sijaan viedä suuremman määrän tekstiä. Pirjo Vuoskoski kertoi käyttäneensä Wordleä niin, että tehdään tekstitapetti esim. opinnäytetyön tietystä luvusta. Se havainnollistaa hyvin, mistä asioista tekstiä tuottaa. Mitä useammin sana on mainittu, sen suuremmalla se kuvassa näkyy. Alla testattuna, miltä CC-lisensseistä viikko sitten kirjoittamani bloggaus näyttää. ProBellin seuraavassa webinaarissa 19.2.2013 klo 16.00-17.00 Vuoskoski puhuu arvioinnista PBL-kontekstissa (webinaarin osoite).

30.9.2012

Jotta en eksyisi verkkoon

Tavallaan tämä on blogini ensimmäinen kirjoitus. Olen tosin tuonut tänne kymmenkunta blogikirjoitustani päätyöni Pirkanmaan 2. asteen kehittämisverkoston eli PAOK:n blogista. Valikoidessani sieltä kirjoituksia tänne, ilahduin että ensimmäiseksi viestiksi sain kertomukseni vuoden 2009 ITK-konferenssista, missä liityin Sometun jäseneksi. Tuolloin Second Lifen virtuaalimaailma oli mielessäni päällimmäisiä juttuja somen kentällä. Vaikka se ja Moodle edeltäjineen olivat tuolloin jo minulle tuttuja, varsinainen hyppyni someen tapahtui keväällä 2009, kun aloitin työt PAOK:ssa. Tuolloin liityin Facebookiin sillä perusteella, että koin etten ole uskottava sosiaalisen median kouluttaja, jollen siellä ole. Alusta asti lähdin etsimään sieltä ammatillista hyötyä, mutta kaupanpäälle olen saanut paljon myös vapaa-ajalle.

Kouluttaessani opettajia ja muutoinkin heitä verkko-oppimisen saralla tukiessani, on yksi tärkeä ajatus se, että opiskelija - eikä myöskään opettaja - saa eksyä verkkoon. Jokaiselle kurssille tai ryhmälle tarvitaan verkossa yksi kotipesä. Yksi osoite, minkä takaa sitten kaikki hypyt ja syrjähypyt muualle verkkoon löytyvät. Näin kurssien kanssa. Entä sitten yksilöt, ihmiset, opettajat, kouluttajat?

Tarve omaan blogiin on syntynyt PAOK:n työn kautta. Oma verkkoläsnäoloni on netissä levällään. Materiaaleja on mm. wikeissä, blogeissa, Ningissä ja alkuvuodesta alkaen myös SlideSharessa. Vuorovaikutusta tapahtuu näiden lisäksi etenkin Facebookissa ja Twitterissä. Nettiin raportoin ainakin ajoittain lukemiani kirjoja, katsomiani elokuvia, liikuntasuorituksia ja tsekkauksia eri paikkoihin. Ja profiili on ties kuinka monessa palvelussa, joista moni tehty koemielessä tai satunnaiseen käyttöön. Pääosa ammatilliseen käyttöön, mutta muutama vain harrastusmielessä ja ilman tarvetta linkittää julkisesti tänne.

Tällä viikolla varasin itselleni oman pysyvän osoitteen ja palveluksi valitsin Googlen blogipalvelun. Viikonloppua meni tätä tuunatessa ja nyt blogini on valmis julkistettavaksi, olkaa hyvä!



27.9.2012

CC-lisenssin käyttö lisääntyy. PAOK on mukana – niin olet sinäkin!

Keväällä sovimme PAOK-verkostossa systemaattisesti käytettävän Creative Commons (eli CC) -lisenssiä. Se on kansainvälinen ja epäkaupallinen järjestelmä, jonka tavoite on tarjota hyviä avoimuutta lisääviä vaihtoehtoja yksinoikeuden (copyright) sijaan. CC-lisenssien avulla voi merkitä omiin materiaaleihinsa miten laajasti ja millä ehdoin muut niitä voivat käyttää. Perusidean tunteminen auttaa myös netistä oppimateriaalia, kuvia ja musiikkia etsiviä.

CC-lisenssien idea kuuluu vahvasti tämän päivän verkostoyhteiskuntaan ja sosiaalisen median toimintatapaan. Se on opetuksen puolella tuttu ainakin tvt:n aktiivikäyttäjille ja on ollut jo vuosia esillä PAOK:n ja eVarikon koulutuksissa. Siihen perustuvat mm. useat Tampereen kaupungin palvelut kuten Koppa ja monet wikit. Muuallakin julkishallinnossa otetaan askeleita avoimen datan suuntaan ja Opetushallitus suosittelee, että opettajat ”julkaisisivat materiaalit CC-lisenssien alaisina verkossa. Näin käyttäjät tietäisivät välittömästi, millaisin ehdoin sisältöä voi käyttää tai kehittää edelleen.”

ESR-osarahoitteisten projektien tuotokset tulee olla avoimesti kaikkien hyödynnettävissä. Muutoin julkisella tuella voidaan vääristää kilpailua. Jakaen CC-lisensoitua materiaalia verkossa saamme erinomaisesti levitettyä PAOK:n tuloksia. Alla muutama esimerkki.
  • Kun muutama vuosi sitten koulutin, jaoin diat osallistujille paperilla ja/tai sähköpostitse pdf-muodossa. Nyt jaan vain yhden paperin, mihin tulostan muistilapuksi 2-4 keskeisintä diaa ja verkko-osoitteen, mistä materiaalit löytyvät ja minne ne myös päivittyvät. Olen pitänyt työpajan ”Oppimateriaalia verkosta!” noin 100-140 opettajalle. Vastaavasti SlideShare-palvelussa olevia diojani aiheesta on katsottu vajaan 8 kk:n aikana 765 kertaa.
  • Kun opetan opettajille Twitterin käyttöä, on minulla apuna diasarja aiheesta. CC-lisenssin mahdollistamana opettaja voi ladata verkosta diani, muokata ja käyttää niitä opettaessaan aihetta seuraavalla viikolla opiskelijoilleen.
  • CC-lisenssin käyttäminen ei edellytä materiaalin jakamista avoimessa verkossa eikä se myöskään kerro siitä, että muut haluavat materiaalia hyödyntää. Oli silti häkellyttävää, että iltakuudelta ladattu PAOK:n tiedotussuunnitelma sai tunnissa peräti 180 katsojaa.
CC-lisenssejä on muutama erilainen ja PAOK:ssa käytetään CC BY-SA –lisenssiä. Tämä lisenssi sitoo sekä PAOK:n projektitiimiä että henkilöistä, joille PAOK jakaa rahoitusta. Kyseinen lisenssi tarkoittaa, että dioja ja muita materiaaleja saa vapaasti hyödyntää ja muokata (myös kaupallisesti) kahdella ehdolla: alkuperäisen tekijän nimi (ja mahdollinen verkko-osoite) mainitaan ja muokattu tuotos jaetaan tällä samalla lisenssillä eteenpäin. 

Lisätietoja Creative Commons -lisenssistä

  • Tekijänoikeudet opetuksessa ja avoimet sisällöt -webinaari eli verkkoseminaari erityisesti PAOK:lle suunnattuna on ke 28.11. klo 14-17. Asiantuntijana Tarmo Toikkanen, KOTEK-hankkeesta. Lisätiedot: http://paokhanke.ning.com/. Osallistuminen ei vaadi kokemusta verkkoseminaareista.
  • Tarmo Toikkasen ja Ville Oksasen kirja Opettajan tekijänoikeus (2011), kirjan verkkosivut ja Toikkasen Prezi-esitys avoimen lisenssin valitsemisesta
  • Muut sivustot kouluihiin ja tekijänoikeuksiin liittyen, ks. PAOK:n hyvät linkit
  • CC-lisenssijärjestelmän verkkosivut


Lopuksi muutama asia projektihallinnon näkökulmasta

  • Taustalla on tarve saada yhdessä hankkeessa kerran tuettu kehitystyö yleisesti hyödynnettäväksi ja jatkokehitettäväksi, ilman että samaa kehittämistä tarvitsisi tukea veronmaksajien rahoilla useampaan kertaan.
  • PAOK:n rahoittajaviranomaisena toimii Pirkanmaan ELY-keskus ja hankkeiden rahoituspäätöksissä on käytetty tekijänoikeuksien osalta päätösasiakirjan vakioehtoa. Keväisen selvitystyöni tuloksena sovimme rahoittajan kanssa, että mm. CC BY-SA –lisenssin käyttö sopii. Samalla liitämme aineistoon näkyville sen, että hankkeen taloudelliset oikeudet kuuluvat Pirkanmaan ELY-keskukselle. Sen tarkoituksena on varmistaa, että aineistot ovat yleisesti käytettävissä korvauksetta rakennerahasto-ohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Ja jos sääntöjä rikotaan, tekijän lisäksi siihen voi puuttua ELY.
  • Merkitsemme tekijänoikeudet näkyviin kaikkien diosarjojemme ensimmäiseen diaan logolla ja viimeiseen diaan tulevat tarkemmat käyttöehdot. ESR:n virallinen tekijänoikeusehto on kerrottu dian muistiinpanot-osiossa. Muihin materiaaleihin ja verkkosivustoihin tätä käytetään soveltuvin osin.
  • CC BY-SA -lisenssiä käytetään useissa ESR-hankkeissa, Toikkanen ja Oksanen toteavat sen olevan ”yleensä suositeltavin lisenssi opetusmateriaalille” ja Toikkanen blogikirjoituksessaan pitää sitä yhtenä hyväksyttävistä lisensseistä ESR-hankkeille. Blogista löytyy myös sopimusmalleja tekijänoikeuksiin.
-   -   -
Bloggaus julkaistu alkuperin Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto - PAOK:n blogissa: paokhanke.ning.com

Lisäys lokakuussa 2012: Työ jatkuu monella tasolla. Suomi on liittymässä kansainväliseen Open Government Partnership -verkostoon, jossa hallitukset edistävät hallinnon avoimuutta mm.avaamalla  dataa ja lisäämällä yhteistyömahdollisuuksia. Kansalaisilta pyydetään nyt vaikuttamaan asiaan Joukkoistaminen Suomessa -sivun kautta.

21.6.2012

Koulutusmateriaalit jakoon verkkoon

Tein vuodenvaihteen tienoilla Doodlella kyselyn siitä, miten opettajat haluavat koulutusten diat tai muun materiaalin jaettavan. Doodle on erittäin helppo sosiaalisen median palvelu, millä voi sopia tapaamisajoista ja tehdä erilaisia äänestyksiä. Siihen ei tarvitse kirjautua, mutta aktiivikäyttäjä hyötyy tunnusten tekemisestä.

Kyselyssäni oli neljä vaihtoehtoa ja pyrin tekemään ne sellaisiksi, että vastaaminen olisi helppoa, vaikkei tuntisi erilaisia mahdollisuuksia jakaa materiaalia verkossa. Vaihtoehdoista äänestämisen lisäksi oli mahdollista kommentoida ja keskustella teemasta. Todettiin, että koulutus- ja seminaarimateriaaleja käytetään eri tavoin - eikä kouluttajillakaan ole yhtä tapaa materiaaleja tehdä ja käyttää. Myös kysymys muistiinpanojen tekemisestä nousi esiin monen kaivatessa siihen enemmän yhteisöllistä työskentelyä.

Kyselyn vaihtoehdot ja äänestyksen tulokset ovat alla. 80 vastaajasta moni valitsi useamman vaihtoehdon. Verkossa jakamista toivovista 10 halusi materiaalit myös paperitulosteena ja yhtä moni sähköpostitse jälkikäteen.
- En halua materiaaleja, omat muistiinpanot riittävät (2)
- Paperitulosteena koulutuksessa (18)
- Sähköpostitse pdf-muodossa (jälkikäteen) (26)
- Verkkosivulla jaettuna (60)

Kyselyyn vastanneista 16 halusi materiaalit paperitulosteena. Se oli kevääseen asti myös oma toiveeni: oppimistani tukee kirjoittaminen ja jos materiaalin saa paperilla, sitä voi täydentää omilla muistiinpanoilla ja kommenteilla eikä aikaa mene diojen kopioimiseen. Toimintatapani on ollut kovassa muutoksessa, kun sain keväällä tabletin. Nykyisin käytän sillä Evernotea, mihin voin valokuvata keskeisimmät diat ja saan omat muistiinpanoni samaan tiedostoon. Aika ajoin palaan myös verkosta mahdollisesti löytyvään kokonaiseen diasarjaan.

22 toivoi materiaalien jakamista jälkikäteen pdf-muodossa. Vaihtoehdossa luki ”jälkikäteen” siksi, että PAOK:ssa harvoin tiedämme kaikkia osallistujia etukäteen ja ”pdf-muodossa” siksi, että tiedostokoko on pienempi ja koska ennen tätä kevättä olemme projektissa lähteneet siitä, että tekijällä on yksinoikeus omiin materiaaleihin emmekä ole CC-lisenssiä käyttäneet kuin poikkeuksellisesti. Tosin pyydettäessä olemme joskus jakaneet dioja ja käyttöoikeuden niihin. Kevään aikana tämä on hiljalleen muuttunut ja vapusta 2012 alkanut PAOK-verkosto jakaa kaiken tuottamansa oppimateriaalin CC BY-SA –lisenssillä. Samaan on päätynyt Avoimet verkostot oppimiseen -hanke.

60 valitsi vaihtoehdon ”verkkosivulla jaettuna" ja sehän säästää opettajien ja kouluttajien aikaa! Verkossa jakamisen kenties suurin este on, että se on kovin julkinen paikka, mitä arastellaan. Suljettujakin sivuja on paljon sekä sellaisia, minne pääsee, jos tietää linkin. Olen itse jakanut aiemmin joitain materiaaleja wikissä, mutta askel julkisempaan jakamiseeen SlideSharessa oli silti suuri. Ratkaisevaa oli edellä kävijöiden esimerkki - olen vuosien varrella niin paljon muiden jakamista dioista saanut, että nyt on minun vuoroni antaa. Hyvin pian sain palvelulta sähköpostin: ” Congrats! Your documents on SlideShare have had 1000 views. Wow! You must be doing something right.”

Mikä sitten PAOK:ssa muuttui kyselyn ansiosta? Saimme vahvistusta sähköiseen jakamiseen ja nykyisin pääosin kopioimme osallistujille yhden A4:n, missä on aloitusdia (sis. linkin diojen verkko-osoitteeseen) ja 1-3 muuta keskeistä diaa. Moni kaipaa sen yhden paperin, mihin mahtuu muutama kommentti ja verkko-osoite pysyy tallessa. Muiden kuin diojen osalta toimitaan sitten tapauskohtaisesti.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto - PAOK:n blogissa: paokhanke.ning.com

 

12.6.2012

Iloitkaa välitavoitteiden saavuttamisesta!

Perjantaina oli perinteinen Tampereen kaupungin alkukesän tyky-päivä, joka tänä vuonna järjestettiin tamperelaisessa kulttuuriympäristössä Finlaysonin alueella. Eeva Mäihäniemi aloitti kiitoksella ja muistuttamalla, että myös välitavoitteiden saavuttamisesta on syytä iloita. Varmastikin kaikille jää jotain kesken lomille lähtiessä, mutta jos iloitsee vain valmiista, käy työ kovin raskaaksi. Hyvin sanottu!

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio kertoi pitävänsä museoita "arjen iloliitereinä": niissä muistellaan menneitä ja kerätään nykyaikaa talteen. Sen lisäksi museoiden toimintaan kuuluu paljon toiminnallisuutta ja yhteistyötä mm. oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Tampereen ammattiopiston joidenkin ammattialojen kanssa on tehty yhteistyötä ammatillisen identiteetin vahvistamiseksi. Ennen muinoin esimerkiksi Finlaysonin tehtaalaisilla oli tieto sukunsa ja tehtaan historiasta. Moni tiesi jo varsin nuorena jatkavansa vanhempiensa työtä. Werstaan työpajojen kautta on tuettu nykynuorten ammatillista identiteettiä ja rakennettu ymmärrystä, miten hekin ovat ammattinsa edustajina osa suurempaa tarinaa.

Kallio suosittele museota erityisesti treffipaikaksi nuorille ennen leffailtaa. Werstas on elokuvateatterin vieressä ja sinne on aina vapaa pääsy. Museoon on helppo poiketa vaikka vain ihmettelemään Suomen suurinta höyrykonetta tai poiketa ohikulkiessa katsomaan jotain näyttelyä.
Werstaan auditorio on vanha höyrykonehuone ja siellä kuuntelimme höyrykonetta, kuten tästä videosta (2 min.) käy ilmi.

1800-luvulla parhaimmillaan joka toinen kaupunkilainen oli töissä Finlaysonilla, mutta silloinkaan työläisten määrä ei ollut yhtä suuri kuin alueen työntekijämäärä nykyisin, kun entisen tehtaan rakennuksiin on muuttanut erilaisia toimistoja ja monenlaisia yrittäjiä. 1820–1990-luvulla koko alue oli suljettu eikä muilla kuin työntekijöillä ei ollut sinne tänne asiaa.

Opastetuilla kierroksilla kuulimme mieleenpainuvia tarinoita Tampereen historiasta. Tiesittekö, että aikoinaan Finlaysonin tehtaan kellonaika tarkistettiin joka lauantain, kun Helsingin juna vihelsi lähdön merkiksi klo 12?

Finlaysonin alueen historiaan kannattaa ehdottomasti tutustua vaikka kesällä päivittäin (ei ma) klo 15 järjestettävillä Pumpuliplikkain jäljillä -yleisöopastuksilla (liput 2-7 €). Lisätiedot http://www.werstas.fi.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto - PAOK:n blogissa: paokhanke.ning.com

30.3.2012

Some ja seminaarit Lontoon BETT-messuilla

Facebookin hyödyntäminen BETT-messumatkalla
Yli sadasta suomalaisesta ja 30 000 kansainvälisestä BETT-opetusteknologiamessujen vieraasta varmastikin valtaosa raportoi kokemuksiaan niin omalle Facebook-seinälle kuin kuntansa, oppilaitoksensa tai hankkeensa sivulle tai ryhmään. Myös järjestäjillä oli useita Facebook-sivuja/ryhmiä. Online Educa Berlin -konferenssin kokemusten innostamana perustin Facebookiin suomalaisille osallistujille oman ryhmän, johon noin puolet suomalaisista liittyi. Siellä jaettiin ennen matkaa ja sen aikana paljon käytännön vinkkejä sekä kerrottiin opitusta ja sovittiin tapaamisia. Matkan jälkeen yhteydenpito jatkui aktiivisena muutamia viikkoja: opittua jaettiin ja linkkejä matkaraportteihin julkistettiin. Sain kovasti kiitosta ryhmän perustamisesta ja suosittelen vastaavaa muillekin konferenssimatkoille. Lopuksi muokkasin ryhmään niin, että sitä voivat tulevienkin vuosien BETT-osallistujat hyödyntää.

Twitterin hyödyntäminen BETT-messumatkalla
Oli itsestään selvää, että lukuisat osallistujat aktiivisesti tweettaavat messujen aikana. 30 000 osallistujan joukko on niin valtava, että Facebookin tapaan tässäkin toimi hyvin suomalaisten oma verkosto, joka käytti tunnusta #finnbett. Sinne välitettiin parhaita paloja messuilta ja kansainvälisestä keskustelusta eikä sen käyttäminen tietenkään sulkenut pois verkoistoitumista myös kansainvälisesti. Tulevina vuosina on syytä muistaan Twitter-tunnuksen arkistoinnin aloittaminen ennen matkaa, sillä muutoin viestit eivät kauaakaan ole tunnuksen mukaan löydettävissä eikä koontia vuorovaikutuksesta Twitterin kautta voi tehdä.

Seminaarit ja näyttely
Minun ohella usea muukin innostui Russel Stannardin LearnLive-seminaariesityksestä ja teki hänen esittelemällä Jingillä oman matkaraporttinsa. Jing on helppo ja maksuton koneelle ladattava ohjelma, minkä ilmaisversiolla voi tehdä max. 5 min. ruudunkaappausvideota. Stannard on käyttänyt Jingiä etenkin palautteen antamiseen kieltenopetuksessa, mutta hän on tehnyt sen avulla myös lukuisia lyhyitä opastevideoita opettajille, suosituinpana Jingin esittely.

Naace - The ICT Assosiation jakoi aamiaistapaamisessa palkintoja 16 brittikoululle. Palkinto oli The 3rd Milleium Learning Award ja palkitut esittäytyvät verkossa tekstin ja videoiden kautta. Palkintotilaisuudessa myös vieruskaverini palkittiin. Hän kertoi omasta koulustaan, että se on uusi ja tvt on aktiivisesti käytössä. Lähkökohtana on, että oppija valitsee työvälineensä, ainejakoisuudesta pyritään pois ja opettajan roolina on olla fasilitaattori. Ryhmätyöskentelyä tehdään paljon, erilaisilla menetelmillä ja välineillä.

"The Learning Platform Network is an ambitious initiative to connect and support schools in their use of learning platforms." Oppimisympäristöverkoston sivustolta löytyy videoita, julkaisuja, tapausesimerkkejä, Twitterin syötteet yms.
Tutustuin yhdessä LearnLive-seminaarissa huikeisiin laajennetun todellisuuden (augmented reality) mahdollisuuksiin. Esimerkit kuitenkin olivat suurella rahalla rakennettuja mahdollisuuksia singaporelaisissa museoissa. Esimerkiksi argeologisen kaivauksen luona voi kävellä katsellen maaperää iPadin kautta. Tällöin näkee ruudulla muinaisen kaupungin, joko raunioituneena tai elävänä siihen aikaa, kun kaupungissa vielä oli elämää. Esitys oli mielenkiintoinen, mutta siitä on vielä pitkä matka suomalaisten koulujen sovelluksiin. Pienimuotoisemmin sitä on kyllä suomalaiskouluissakin hyödynnetty ja asiaa tutkaillaan myös Tampereella eVarikolla.

Messuilla oli kovaa iPad-hypetystä: Lähes jokaisen arvonnan pääpalkintona oli iPad2. Niiden sovelluksia (apps) esiteltiin useilla messutiskeillä lähes tauotta. Hyvien sovellusten löytäminen 50 000 koulutusalan sovelluksen joukosta vaatii vaivaa ja edellyttää, että opettajat tutkivat niitä myös yhdessä, mitä tapahtuu esim. Facebookin Tablet-laitteet opetuksessa -ryhmässä. Laajennettu todellisuus tuo sovelluksiin aivan uuden ulottuvuuden. Tällöin voi katsella iPadin avulla messuhallin kauniin lasikaton ja pilvisen taivaankin läpi tähtitaivaalle ja nähdä tähdet ja tähtikuviot sekä opetella niiden tunnistamista. Messuilla iPadia esiteltiin vain sovellusten kautta. Minua hämmästytti, että erilaisten sosiaalisen median pilvipalveluiden käyttö ei ollut lainkaan esillä, kun ne kuitenkin tarjoavat suunnattomasti mahdollisuuksia. Toisaalta niiden avulla ei myydä juuri iPadeja, vaan tällöin mikä tahansa tabletti tai nettiyhteyden tarjoava laite kelpaa.

Messuilla oli paljon muutakin uutta tekniikkaa, valtavasti kosketustauluja ja erilaisia kosketuspintoja. Niiden innovatiivisinta käyttöä olen vuoden sisällä nähnyt eniten eurooppalaisten suurkaupunkien museoissa. Myös 3D-kosketustauluja oli esillä. Suuri osa laitevalmistajista oli paikalla, mutta Nokia ei. Google piti ständillään lyhyitä tietoiskuja. Paljon esillä oli myös erilaisia ohjelmistoja niin oppimisympäristöihin, koulujen hallintoon kuin yksittäisiin teemoihin kuten kielten oppimiseen, luonnontieteen kokeisiin tai animaatioiden tekemiseen. Messualueella oli mielenkiintoista kiertää, mutta itselleni seminaarien ja kouluvierailuiden anti oli suurempi. Itse messutarjonnasta on jo niin moni matkaraporttiinsa kirjoittanut, että jätän sen tässä vähemmälle.

Sanjesh Sharma kertoi omassa seminaaripuheenvuorossaan kuluvan vuoden trendeistä tekniikan ja koulutuksen osalta. Niitä täydennettynä Online Educa Berlin -konferenssin annilla sekä keskusteluilla muiden suomalaisten BETT-osallistujien kanssa, olen pitänyt esillä PAOK:n koulutuksissa ja tapahtumissa. Ne löytyvät esimerkiksi eilisen OSAAVA:n rehtoriseminaarin dioista.

Tämä oli kolmas ja viimeinen osa BETT-messumatkan raportistani. Aiemmin olen julkaissut kaksi blogikirjoitusta kouluvierailuista (Loxford ja New Line Learning Academy). Suomalaisia messuilla oli vähintään 135, ehkä paljon enemmänkin. Heidän matkaraportteja ja muutama messulinkki löytyy PAOK:n sivulta: http://paokhanke.ning.com/bett2012-matkaraportit

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

22.3.2012

TVT ja some Herald Tribunen globaalissa painoksessa

Tilasin itselleni parin viikon maksuttoman tutustumistilauksen International Herald Tribune -sanomalehdestä. Tilaus koski lehden globaalia painosta. Yleiskuva lehdestä oli asiallinen. Mainoksia oli suhteellisen vähän ja nekin kalliiden merkkien brändimainontaa. Yllättävää Aamulehteen tottuneelle oli mustavalkokuvien suuri määrä ja pieni tekstikoko, jonka vastapainona sivuja kevennettiin suurehkoilla valkoisilla alueilla. Mielenkiintoisinta lehdessä oli se, miten tieto- ja viestintätekniikkaa ja sosiaalista mediaa käsiteltiin lähes joka numerossa ja vielä koulutusteeman kautta.

Tässä kirjoituksessa kerron muutamia yksittäisiä uutisia viime viikoilta. Opin esimerkiksi sen, että 244 vuoden jälkeen Encyclopaedia Britannica lopettaa tietosanakirjansa julkaisemisen paperisena. Britannica keskittyy jakossa verkkotietosanakirjaansa sekä kouluille myytävään School edition-versioon. Sen esittelyyn osallistuin tänään videoneuvottelun kautta: hieno tuote englanniksi, hinnasta en vielä tiedä mitään. Britannican viimeiseksi painetuksi versioksi jää vuoden 2010 painos, 12 000 painoksen 32-osainen lähes 60-kiloinen kirjasarja.

Open Education Weekistä kertovassa jutussa todettiin, että tuhansien vuosien ajan tiedon lähteille haluavan oli ensimmäiseksi löydettävä itselleen asiantuntija. Kirjapainotaidon myötä kirjastoista ja yliopistoista tuli tiedon lähteitä. Internetin myötä nekään eivät enää omaa monopolia tietoon. Yliopistojen tehtäväksi nähtiin nykyisin opettaa, tarjota tila sosiaaliselle vuorovaikutukselle, testata oppijoita ja antaa heille palautetta, kehittää niiden mainetta hyvinä oppimispaikkoina ja myöntää tutkintotodistuksia.

Saksa pääsi lehdessä esille uuden tekijänoikeuksiin liittyvän lakiehdotuksensa kautta. Hallitus suunnittelee vaativansa hakukoneita ja muita nettiyhtiöitä maksamaan mediataloille sellaisesta niiden tuottamasta vuotta tuoreemmasta verkkoaineistosta (artikkelit, uutiset,..), joita ne nostavat hakutuloksissaan esille. Saksalaiset mediatalot ovat ehdotuksesta innoissaan ja valittavat, että mm. Google hyötyy suuresti heidän tuottamasta verkkoaineistosta. Herra Smith Googlelta ei luonnollisestikaan innostu ehdotuksesta. Hän kommentoi CeBIT-messuilla: ”Internet on Saksan taloudellisen menestyksen tärkeä osatekijä. Siksi tällaisten muutosten suhteen on oltava varovainen.” On epäiltävissä, että jos suunniteltu laki astuu voimaan Saksassa, maksamisen sijaan hakukoneet sulkevat siellä toimintojaan.

Mitä muuta:
- Intia rakentaa laajaa verkkolaboratoriopalvelua korkeakouluopiskelijoidensa käyttöön: 300 osastoa 152 oppilaitoksesta tulee käyttämään 85 virtuaalista laboratoriota.
- Yhdysvaltalaisten yliopistojen opiskelijoita rohkaistaan luopumaan pullovedestä jakamalla teräspulloja ja tarjoamalla niiden täyttömahdollisuuksia kampuksella. Jo yli 90 yliopistoa on ympäristösyistä kieltänyt tai rajoittanut muovisten vesipullojen käyttöä.
- 3D-tulostus tulee valtavasti lisääntymään seuraavan ehkä 20 vuoden aikana ja sen vaikutukset ovat vielä varsin arvaamattomat. ”Kuten tehtaiden kokoonpanolinjat aikanaan, myös 3D-tulostus voi muuttaa käytönnössä kaiken, ” todetaan artikkelin lopuksi.
- Kiinan verkkomainontamarkkinat kasvoivat viime vuonna 57 % ohittaen sanomalehtimainonnan. Neljän suurimman verkkomainostajan joukossa olivat Baidu, Google China, Taobao ja Sina. Jälkimmäinen omistaa Weibon, mikä on 300 miljoonan käyttäjän mikroblogipalvelu.
- Mobiilipeleissäkin suuntana on jakaa pelejä maksutta ja kerätä voitto myymällä maksullisia lisäosia, ilmiö tunnetaan nimellä freenium. Tällöin etenkin kaverin suosittelemia pelejä ladataan mielellään ja miljoonien käyttäjien joukosta löytyy aina niitä, jotka ovat halukkaita maksamaan lisämahdollisuuksista.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

 

11.2.2012

Työintoa puhkuen – ja on lauantai-ilta!?

Kuvassa näkyy paita, millaisen muutama
eVarikkolainen oli messuille teettänyt.
QR-koodeja näkyi muutoinkin mm. esitteissä..
Teistä blogin lukioista moni on ollut Aulangolla ITK-konferenssissa. Muistatteko ensimmäiset kerrat, kun ette oikein edes ymmärtäneet kieltä mitä konferenssissa puhuttiin, mutta innostus oli suurta ja se tarttui? Minä muistan. Tänään lauantaina Pirkanmaan opettajien Tuunaa tuntisi –messuilla aistin samaa fiilistä. Messut ovat tavallaan mini-ITK, maakunnallinen yksipäiväinen tvt-koulutustapahtuma. Into oli käsin kosketeltavaa ja kokemuksia vaihdettiin ahkerasti. Esimerkiksi lauantain viimeinen työpaja oli 5 min. yli ajan, ennen kuin kouluttaja itse totesi, että eikö lähdettäisi kotiin. Silti meistä sitkeimmät jatkoivat keskustelua vielä vartin. Ei ihan tyypillistä veso-päivälle!

PAOK veti työpajat äänitiedostojen tekemisestä ja siitä, miten verkosta oppimateriaalia löytää. Mielellään tulemme näistä ja muistakin asioista teidänkin kouluunne puhumaan. Pääosa PAOK:n koulutuksista tapahtuu oppilaitosten tai niiden opettajatiimien pyynnöstä, joten olkaa yhteydessä! Päivän aikana pääsin kuulemaan Steiner-koulun ensimmäisiä kokemuksia Android-tableteista. Ensimmäisten kokemusten perusteella opettajat kovasti miettivät, tuovatko tabletit lisäarvoa verrattuna opiskelijoiden omiin älypuhelimiin. Kohdatut haasteet olivat samantapaisia kuin iPadinkin valinneilla.

Iltapäivällä osallistuin some- ja tekijänoikeusgurun Tarmo Toikkasen työpajaan. Sain siitä hyviä ideoita omiin koulutuksiini ja vastauksia juuri nyt pohdituttaviin kysymyksiin ESR-hankkeen materiaalien jakamisesta. Olen juuri aloittanut diojeni jakamisen SlideShare-palvelussa CC BY-SA-lisenssillä, mitä oppimateriaalin jakamiseen suositellaan ja käytännössä ESR-hankkeilta myös edellytetään. Toikkasen sanoin, "en tee elantoani myymällä diapakkoja".

Entä Twitter? Messuilla käytettiin tunnusta #evarikko ja sitä käytti 12 henkilöä. Tweettejä on tullut yli 80, pari viime päivää mukaan lukien. Kolmen kärjesssä ahkerimpien tweettajien joukossa olivat minä, kollegani @minnahelynen sekä yläkoulun äikänope @riikkavai. #FF teille molemmille!
Messujen osallistujamäärä ja myös kohderyhmä on vuosien varrella kasvanut. Nyt ilmoittautuneita oli jo yli 200 ja osallistujat maakunnan perus- ja toiselta asteelta. Kouluttajissa ja muissa esiintyjissä oli vahvistusta muualtakin Suomesta, kiitos ainakin Helsinkiin, keski-Suomeen ja Turkuun!

Messut järjesti Tampereen kaupungin etäopetuskeskus eVarikko yhdessä lukuisien hankkeiden (kuten PAOK), yhdistysten, yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

… Niin ja mitä otsikkoon tulee, vartin päästä suljen koneen ja aloitamme kokkaamisen. Toinen poikani halusi tehdä tacoja ja tortilloja, joten tuumasta toimeen. Hyvää viikonloppua kaikille!

PS. Unohtui mainita Twitteristä, että @Suomitrendit mukaan tunnus #evarikko oli hetken suomen käytetyin Twitter-tunnus. Hyvä me!

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

3.2.2012

Kouluvierailulla Kentissä: Nuori valitsee elämän, ei ammattia! #finnbett


Kuva: Matleena Laakso, CC BY
Tammikuussa 2012 Lontoon BETT-messujen jälkeen Tampereen 35-henkinen porukka vahvistettuna muutamalla hämeenlinnalaisella suuntasi Kentiin kohti New Line Learning Academy -koulua.

Koulun keskeisiä tavoitteita ovat hyvä käytös ja vuorovaikutustaidot sekä henkilökohtaisen tuen tarjoaminen. Vuorovaikutustaidot eivät kehity yksin työskenneltäessä, joten tiimityö sekä oppijoiden että opettajien kesken oli yleistä ja sitä varten oli myös paljon erilaisia ryhmätiloja.

Koulun johto vertaisi koulua ostoskeskuksiin – niissäkään ei aikuisia ja lapsia jaeta omille alueilleen. Niinpä koulussa ei ollut yhtään opettajanhuonetta ja kaikki työskentelivät samoissa tiloissa. Näin ollen vuorovaikutus koko kouluyhteisön kesken kävi helposti ja se olikin meitä koulussa kierrättäneiden 8-luokkalaisten mielestä parasta koulussa.

7-vuotiaana kukin saa oman läppärin. Koulussa käytettiin ainakin Sharepointia ja Skypeä. Muuta sosiaalista mediaa ei kuulemma käytetty, muuta kuin opettajat jonkin verran kotona. Koulussa oli yhtenä päivänä testattu verkko-opiskelua niin, että kaikki opiskelivat yhden päivän etänä – ihan jotta saataisiin sellaisesta kokemusta. Kuka kokeilisi tätä Suomessa? Etäopiskelu nähtiin mahdollisuutena myös esimerkiksi tilanteessa, että lunta sataa niin paljon, ettei kouluun pääse. Koulussa oli joitakin kosketustauluja, mutta enemmän isoja kosketusnäyttöjä.

Uuden koulurakennuksen tilat olivat monipuoliset ja muunneltavat. Jos kouluun rakennetaan 90 luokkaa, sinne tarvitaan myös 90 opettajaa. Mutta kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Muunneltavuutta tarvitaan mm. oppimistavoitteiden, opettajamäärien, ryhmäkokojen ja kotikoulun suosion vaihdellessa vuosikymmenestä toiseen.

Koulu oli päätöksenteossa hyvin itsenäinen ja se helpotti yhteisöllistä kehittämistä. Ylhäältä annettuja ohjeita kansallista opetussuunnitelmaa lukuun ottamatta oli vähän. Sen sijaan tarkastajat kontrolloivat tuloksia. Käytännöissä oli paljon eroja suomalaisiin oppilaitoksiin, mutta näkisin kyllä seuraavissa videoraporteissani esitellyn koulutarkastajan käytännöissä mahdollisuuksia suomalaistenkin koulujen kehittämiseen:
- Miten voisimme lisätä yhteisopettajuutta ja oppiainerajat ylittävää työskentelyä?
- Miten voisimme saada työskentelyä joustavammaksi oppijaryhmien koon suhteen?
- Miten voisimme tukea osaamiseltaan heikompia opettajia omassa työssään, oli kyse sitten vuorovaikutustaidoista, erityisoppijoiden tukemisesta tai vaikka tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä?
- Miten pääsisimme liikahtamaan yksinopettamisesta kohti yhteisöllistä opetuksen suunnittelua, kehittämistä, materiaalien tuottamista ja jakamista?

Kuuntele ja katso valokuvien kera:
Kentin kouluvierailu osa 1/2 (5 min.): http://screencast.com/t/IEuHmTXXb9Nv
Kentin kouluvierailu osa 2/2 (5 min.): http://screencast.com/t/f1scZYfzGaP

Lisätietoja koulusta:
http://www.futureschoolstrust.com/about-us
http://en.wikipedia.org/wiki/New_Line_Learning

Kiitos Tampereen porukan matkanjohtajallemme Riitta Juusenaholle sekä kouluvierailun isännälle, Microsoftin Petri Elsilälle!

Kokosin suomalaisten matkaraportit BETT-messumatkoilta verkkoon.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/